Tanskan kasvuodotukset valtion varassa
Tanskassa toipuminen talouskriisistä on sujunut hitaasti ja vuonna 2008 alkaneen matalasuhdanteen on arvioitu kestävän jopa 10 vuotta. Talous supistui viime vuonna 0,5 prosenttia, mutta kuluvalle vuodelle on ennakoitu 0,7 prosentin kasvua. Kasvuodotukset perustuvat vuoden alussa voimaan astuneeseen verouudistukseen ja julkisiin investointeihin.
Yksityinen kulutus pysynyt alhaisena
Yksityinen kulutus romahti jyrkästi kriisin aikana, mutta kääntyi viime vuoden lopulla varovaiseen nousuun. Viime vuonna nousua oli 1,8 prosenttia, josta puolet johtui piristyneestä autokaupasta. Yksityisen eläkevakuutusjärjestelmän osittaisen purkamisen ennakoitiin johtavan suurempaan nousuun, mutta viimeisimpien tietojen mukaan kuluttajille palautettuja eläkemaksuja (yhteensä 28 miljardia Tanskan kruunua, n. 4 miljardia euroa) on käytetty pääosin lainojen lyhentämiseen.
Pääsyinä alhaiseen yksityiseen kulutukseen ovat asuntosektorin epävakaus ja heikko työllisyystilanne. Palkkojen reaalikehitys vuosina 2011–2012 on ollut negatiivinen ja tämä on osaltaan myös vaikuttanut alhaiseen kulutukseen.
Muutoksia asuntomarkkinoilla
Asuntojen hinnat ovat laskeneet noin 30 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja niiden tasaantumista on odotettavissa vasta vuonna 2014. Asuntosektorin epävakauden pääasiallisina syinä ovat lyhennysvapaat lainat ja asuntoverotusjärjestelmä. Yli puolella kaikista asuntovelallisista on lyhennysvapaa tai vaihtuvakorkoinen laina.
Vuonna 2003 käyttöön otetut kymmenvuotiset lyhennysvapaat lainat alkavat erääntyä tänä vuonna ja lainojen uusiminen tulee olemaan vaikeaa, jos asunnon arvo on pudonnut alemmaksi kuin velan määrä. Veronkorotuskiellon seurauksena asuntojen verotusarvot ovat käytännössä jäädytetty vuoden 2002 tasolle. Asiantuntijat pitävät asuntoverotuksen uudistamista välttämättömänä asuntomarkkinoiden vakauttamiseksi.
Korkotaso painui historiallisen alas viime vuonna. Tanskan keskuspankin korko talletustodistuksille oli -0,2 prosenttia vuoden lopulla. Kiinteäkorkoisen 30-vuotisen asuntolainan saa kolmen prosentin korolla. Poikkeuksellisen matalan koron ajan ennakoidaan kuitenkin olevan ohi johtuen Tanskan kruunun heikkenemisestä suhteessa euroon.
Korkean työttömyysprosentin takana kuntasektorin leikkaukset
Työttömyys, joka on tällä hetkellä OECD:n mukaan 7,8 prosenttia, on korkeampi kuin vuosiin ja sen arvioidaan kääntyvän laskuun vasta ensi vuoden puolella. Tanskan tilastokeskuksen ilmoittama 6,2 prosentin työttömyysprosentti sisältää vain ne työmarkkinoiden käytettävissä olevat, jotka saavat joko työttömyyspäivärahaa tai toimeentulotukea.
Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet 21 000 paikalla vuoden 2010 puolivälistä pääasiassa kuntasektorin leikkausten johdosta. Kuntasektori on kiristänyt talouttaan tiukennetun valvonnan ja budjettiylitysten sanktioinnin seurauksena. Työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet kunnille asetetun menokaton poistamista tai nostamista työpaikkojen lisäämiseksi, mutta tähän hallitus ei ole suostunut.Kunnat ovat kuitenkin saaneet kuitenkin käyttää säästyviä kulutusmenoja investointeihin.
Vienti on ollut valopilkku tähän asti, mutta Tanskan suurimpien vientimarkkinoiden, Saksan ja Ruotsin talouskasvun hidastumisen arvioidaan heikentävän tähän asti myönteisesti kehittyneitä vientilukuja. Kokonaisvienti kasvoi 1,8 prosenttia vuonna 2012 ja tälle vuodelle ennakoidaan 1,6 prosentin kasvua.
Viimeisimmällä kasvupaketilla ei toivottua muutosta
Hallituksen tärkeimpänä tavoitteena on ollut kasvun ja työpaikkojen luominen. Talouden elvyttämiseen tähdännyt 10 miljardin kruunun kasvupaketti ei ole tuottanut toivottua tulosta. Useita reformeja on kuitenkin viety onnistuneesti läpi. Näitä ovat muun muassa verouudistus sekä työkyvyttömyyseläkkeitä ja työllistymistukea koskevat uudistukset kesällä 2012.
Eräiden keskeisimpien aloitteiden, kuten maksuringin ja kolmikantaneuvotteluiden kariutuminen on lisännyt hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä. Hallitusohjelman reformeista ovat jäljellä koulu-uudistus sekä opinto- ja toimeentulotukiuudistus. Koulu-uudistuksesta on kevään aikana odotettavissa tiukat neuvottelut opettajien yhdistyksen kanssa. Myös opintotukijärjestelmästä, jonka kustannukset nykymuodossa ovat yhteensä 17 miljardia kruunua vuodessa, on tavoitteena leikata kaksi miljardia kruunua lyhentämällä opintotukikautta ja leikkaamalla kotona asuvien etuuksia. Nämä uudistukset eivät kuitenkaan ole riittäviä.
Kolmikantaneuvottelujen kaatuminen ja hallituksen liian myönteiset kasvuodotukset ovat johtaneet noin 4–5 miljardin vajeeseen hallituksen 2020-ohjelmassa. Vaje on vielä suurempi, jos otetaan huomioon, että EU:n maksunalennus ja puolustusvoimien säästöt ovat käytetyt jo verouudistuksessa.
Ministerityöryhmä pohtimaan kilpailukykyä
Hallituksen odotetaan tarkistavan kevään kuluessa 2020-ohjelmaa. Vuoden alusta voimaan astuneen työttömyyspäivärahauudistuksen, jonka seurauksena päivärahakausi lyhenee neljästä kahteen vuoteen, arvioitiin hallituksen laskelmissa johtavan noin 9000–16000 henkilön jäämiseen päivärahajärjestelmän ulkopuolelle kuluvan vuoden aikana.
Tarkistettujen arvioiden mukaan uudistuksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin jopa 17000–23000 henkilöön. Hallitus solmi viime syksynä työmarkkinajärjestöjen kanssa akutpakke- ja akutjobb -ratkaisut, joissa pyrittiin toisaalta työvoimaneuvonnan ja harjoittelupaikkojen sekä yksityissektorille perustettavien lyhytaikaisten työpaikkojen avulla tukemaan päivärahan järjestelmän ulkopuolelle putoavia. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittäviksi.
Pääministeri on asettanut finanssiministeristä, veroministeristä, talous- ja sisäministeristä ja elinkeinoministeristä kootun ministerityöryhmän pohtimaan keinoja kilpailukyvyn lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi yksityissektorille. Aluksi työllisyys- mutta sittemmin kilpailukyky- ja työllisyyspaketiksi nimetty suunnitelma julkistetaan maaliskuun alussa. Suunnitelman sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääministeri on antanut ymmärtää, että sekä investoinnit että yrityksille suunnatut maksuhelpotukset tulevat kyseeseen.
Ovatko EU:n velkakriteerit este elvytykselle?
Sekä hallituksen sisällä että asiantuntijoiden keskuudessa näkemykset eroavat käytettävien keinojen osalta. Yhtenä ratkaisuna on väläytetty sitä, että yrityksille suunnattujen maksuhelpotusten lisäksi vuoden 2014 budjettiin sisällyttäisiin uusi elvytyspaketti. Hallituksen sisällä yksimielisyyden löytyminen kilpailukykypaketin rahoituksen osalta tulee myös olemaan vaikeaa.
Hallitus on vedonnut EU:n alijäämä- ja velkakriteereihin vastauksena siihen kohdistuneeseen kritiikkiin riittämättömistä toimenpiteistä kasvun aikaansaamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi. Useat talousasiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että EU-kriteerit eivät ole esteenä finanssipolitiikan keventämiselle.
Hallituksen elvytyspaketti ja vapaaehtoisen eläkejärjestelmän purkaminen johtivat siihen, että alijäämä nousi vuonna 2012 tilapäisesti 4 prosenttiin, mutta jo tänä vuonna sen arvioidaan jäävän 0,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.. Julkisen sektorin bruttovelka oli vuonna 2012 41,9 prosenttia ja se pysynee alle 50 prosentissa tulevinakin vuosina.
Maarit Jalava