Tanskalta historiallinen verouudistus

Tanskan hallitus julkaisi maaliskuun alussa verouudistuksen, joka astuu voimaan ensi vuonna. Paketti sisältää historiallisen suuren marginaaliveron laskun työnteon kannustamiseksi ja talouskriisin taltuttamiseksi. Energiaverotusta puolestaan kiristetään.

Uudistuksesta käydään kiivasta keskustelua, ja sen epäillään käynnistäneen vuoden 2011 parlamenttivaaleihin johtavan kamppailun.

Tavoitteet

Verouudistuksen tavoite on työnteon kannattavuus talouskriisin torjumiseksi ja pidemmällä tähtäimellä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hallitus on jo aikaisemmin pyrkinyt parantamaan elinkeinoelämän ahdinkoa kahdella pankkipaketilla, uudella vientilainajärjestelmällä, liikenneinvestoinneilla ja pidentämällä yritysten veromaksujen määräaikoja.

Uuden veropaketin toivotaan edelleen sekä nostavan yksityistä kulutusta että lisäävän yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Verohelpotukset tulevat voimaan heti vuonna 2010, kun taas rahoitus toteutetaan asteittain, millä pyritään lisäämään ostovoimaa lähivuosina. Vuosina 2010-11 verohelpotusten arvioidaan vastaavan yli kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.

Toinen keskeinen tavoite on kestävän kasvun tukeminen kannustamalla energiakulutuksen ja hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseen. Energiaverotusta kiristetään ottamalla käyttöön uusia energiamaksuja ja korottamalla jo voimassa olevia.

Sisältö

Hallituksen veropolitiikan kulmakivenä on ollut verosulku sen valtaan astumisesta saakka vuodesta 2001. Verosulku tarkoittaa, että kokonaisverorasite ei kasva, vaikka yksittäisiä muutoksia tehtäisiin. Mahdolliset kevennykset kompensoidaan siis aina korotuksilla muilla osa-alueilla. Käsillä oleva verouudistus sisältää jopa historiallisiksi kutsuttuja muutoksia, mutta jatkaa voimaan tultuaan taas verosulkua. Edelliset verouudistukset ovat vuosilta 2004 ja 2007. Paketti on aluksi alirahoitteinen, jotta sillä olisi elvytysvaikutusta, ja saavuttaa täyden tasapainon vuonna 2019.

Verouudistuksen keskeisin sisältö on tuloveron alentaminen. Tanskassa progressiivinen tuloveroasteikko on jaettu kolmeen luokkaan. Uudistuksen myötä pohjaveroa (bundskat) lasketaan 1,5 %:lla, välivero (mellemskat) poistetaan kokonaan (6%) ja yläveron (topskat) tulorajaa nostetaan. Suurin osa veronmaksajista saa näin 7,5 prosentin alennuksen tuloveroihin. Korkeinta veroprosenttia maksavien lukumäärä vähenee 350 000 henkilöllä muodostaen enää 30 % veronmaksajista. Yhteensä tuloverotus kevenee n. 23 mrd. DKK:lla (n. 3 mrd. eurolla). Uudistuksen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan n. 19 000 henkilötyövuotta.

Veroasteikon yläpäässä helpotukset rahoitetaan vähentämällä elinkeinoelämän veroetuja ja leikkaamalla tiettyjä verovähennysoikeuksia. Nämä kiristykset kohdistetaan hyvätuloisiin, sillä esimerkiksi suurten yksityisten eläkevakuutusten verovähennysoikeutta rajoitetaan. Lisäksi pyritään estämään yksityistä velkaantumista vähentämällä lainojen korkojen verovähennysoikeutta nykyisestä 33,5% noin 25 %:iin. Tämä muutos tulee voimaan asteittain ja koskee yli 50 000 DKK:n (n. 6622 euron) vuosittaisia korkoja.

Pienemmissä tuloluokissa verohelpotukset puolestaan rahoitetaan pääosin nostamalla energiaverostusta. Olemassaolevia energiamaksuja korotetaan ja uusia energiaveroja ja -maksuja otetaan käyttöön sekä yksityisille että yrityksille. Rahoitusta haetaan myös karsimalla edelleen tiettyjä yksityisiä verovähennysoikeuksia, kuten työmatkakuluja ja ammattiyhdistysten jäsenmaksuja.

Koska verouudistuksen rahoittaminen koskee näin myös pienituloisia, hallitus haluaa tasapainottaa lisämaksuja tarjoamalla veronmaksajille kompensaatiota vihreän sekin (grøn check) muodossa. Vuosittainen summa on 1300 DKK (170 euroa) aikuista ja 300 DKK (40 euroa) lasta kohden. Eläkeläiset saavat lisäksi oman tasoituksen 2000 DKK (265 euron) eläkekorotuksen muodossa. Veronmaksajia kannustetaan vielä energiaremontteihin 20-25%:n valtionavustuksella.

Lisäksi verouudistuksella pyritään tukemaan kansanterveyttä nostamalla tupakan, suklaan, jäätelön, makeisten ja sokeripitoisten juomien valmisteveroa n. 25 %:lla.

Tanskalaiset ovat vuosina 1998-2004 maksaneet bruttotuloistaan erityistä 1 %:n eläkemaksua (særlig pensionsopsparing) kulutuksen hillitsemiseksi. Nyt veronmaksajille annetaan mahdollisuus nostaa säästöt kesä- ja joulukuun 2009 välisenä aikana. Säästöjä nostettaessa niistä pitää maksaa 35%:n vero.

Tausta ja vastaanotto

Hallitus asetti tammikuussa 2008 riippumattoman verokomission, jonka tehtävänä oli kartoittaa verotusjärjestelmän tulevaisuuden näkymät ja tehdä verouudistusehdotus. Komissio, jota johtaa entinen sosiaalidemokraattien veroministeri Carsten Koch, jätti helmikuun alussa 2009 ehdotuksensa, jonka pohjalta hallitus laati oman veropakettinsa.

Hallituksen veropaketti myötäilee pääosin verokomission esitystä, mutta poikkeaa siitä kolmella tavalla:
 

  • Verohelpotukset ovat hallituksen paketissa hieman pienemmät ja tuloeroja on pyritty tasoittamaan esim. yllämainitun vihreän sekin muodossa.
  • Hallitus pyrkii turvaamaan asunnonomistajat karsimalla komission ehdottamia rajoituksia lainakorkojen vähennysoikeuteen.
  • Hallitus on antanut vuoteen 2019 saakka takuun siitä, että verouudistus ei pienennä kenenkään käytettävissä olevaa rahamäärää. Uudistuksesta koituville kuluille laitetaan siis katto, jos yksityisen veronmaksajan saavuttamansa verohelpotukset eivät niitä kata.

Tehdyt muutokset ovat suurelta osin tulosta hallituksen neuvotteluista sitä tukevan Kansanpuolueen kanssa. Tukipuolueen äänet olivat ratkaisevia vähemmistöhallituksen uudistukselle, joten hallitus taipui puolueen vaatimuksille sosiaalisesti tasapainoisemmasta profiilista.

Oppositio oli sosiaalisen ilmeen suhteen Kansanpuolueen kanssa samoilla linjoilla. Sosialistinen kansanpuolue (Socialistisk Folkeparti SF) ehtikin ristiä veropaketin 'punaviini'-uudistukseksi, josta tosiasiassa hyötyvät vain varakkaat.

Hallitus kutsui neuvotteluihin kaikki puolueet ulkopuolelle jättäytynyttä Enhedslisteniä (vas.) lukuunottamatta, mutta asetti osallistumiselle opposition mielestä kohtuuttumat ehdot: verosulkua on jatkettava, uudistus on neuvoteltava läpi muutamassa päivässä ja helpotukset ovat aluksi budjetoimattomia. Sosiaalidemokraatit (Socialdemokratiet) ja SF marssivatkin alle tunnin sisällä neuvotteluhuoneesta, kritisoiden uudistusta äänekkästi seuraavan päivän lehdistössä.

Tanskan suurin työntekijäjärjestö LO, jonka jäsenet ovat pääosin ammattikoulutettuja, lyhyen koulutuksen saaneita tai kouluttamattomia, yhtyi opposition kritiikkiin käynnistämällä lehdistökampanjan, jossa uudistus esitettiin rikkaiden juhlana, jonka pienituloiset maksavat. Vaikka seuraavat kansankäräjävaalit ovat vasta 2011, tanskalaiset mediat uskovat verokysymysten käynnistäneen jo nyt vaalitaistelun.

Sosiaalisen tasapainon lisäksi verokeskustelua leimasi pääministerin vuoden 2007 vaalitaistelun aikana antama takuu asunnonomistajille siitä, että 'he voivat nukkua yönsä rauhassa'. Pettääkö Anders Fogh Rasmussen äänestäjille antamansa lupauksen, jos lainakorkojen vähennysoikeutta rajoitetaan? Pettää, vastasi 61% äänestäjistä 4. helmikuuta sanomalehti Politikenin ja TV2:n teettämän mielipidemittauksen mukaan. Hallituksen julkaistua pakettinsa yhä 46 % äänestäjistä oli Jyllands-Postenin (3.3.) mukaan sitä mieltä, että pääministeri rikkoi lupauksensa.

Haluavatko tanskalaiset lisää töitä?

Lisäksi esille on noussut erimielisyys siitä, ovatko tanskalaiset todella valmiita tekemään enemmän töitä ansioverotuksen laskiessa. Useat mielipidemittaukset viittaavat kielteiseen vastaukseen. Elinkeinoelämä on Berlingske Tidenden (2.3.) mukaan 'raivoissaan', sillä uudistus ei ratkaise työvoimapulaa pidemmällä tähtäimellä, ja verohelpotukset ovat liian mitättömiä houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa. Maatalous vastustaa rasvaverotuksen korottamista, ja teollisuuden edustajat kritisoivat korkeita energiamaksuja ja pelkäävät viennin kärsivän, kirjoittaa Berlingske Tidende (25.2.)

Tanskan teollisuuden etujärjestö Dansk Industri (DI) ilmoittaa kuitenkin olevansa tyytyväinen uudistukseen, sillä marginaaliveroa on laskettu kautta linjan. Samoin OECD antaa uudistukselle hyvän arvosanan, korostaen marginaaliveron alennuksen merkitystä (Berlingske Tidende 25.2.)

Myös uudistuksen vihreää linjaa on kyseenalaistettu. Radikaali venstren (sos.lib.) mielestä hallituksen tulisi asettaa paljon korkeampia tavoitteita energiapolitiikan suhteen, sillä puolue näkee verosulun esteenä tulevaisuuden vihreille investoinneille. Myöskään ympäristöjärjestöjen mukaan uudet energiamaksut eivät ole riittäviä, ja täten 'paketti on menettänyt vihreän värinsä', kirjoittaa Jyllands-Posten (25.2.).

Lisätietoja:

Veropaketin kuvaus(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) Tanskan hallituksen sivuilla (tanskaksi) 

Etusivun kuva: Karin Beate NØSTERUD/norden.org