Edustustojen raportit, 6.2.2020

Tanskaan "luultavasti maailman kunniahimoisin ilmastolaki" - käytännön toimia odotellaan vielä

Tanskan parlamentti pääsi joulukuun 2019 alussa laajaan yhteisymmärrykseen uudesta ilmastolaista, jossa sitovaksi tavoitteeksi määritellään kasvihuonepäästöjen alentaminen 70% vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Neuvottelut konkreettisista toimista päästötavoitteiden saavuttamiseksi ovat käynnissä. Vuoden 2020 budjettilaki sisältänee osan tulevan toimintasuunnitelman toimista. Huomattavimpana yksittäisenä satsauksena 3 mrd. eur suuruinen ”vihreä tulevaisuussäätiö", jonka tarkoituksena on investoida vihreisiin ja kestäviin projekteihin.

Tanskan energiapolitiikka tähtää vakaaseen ja turvalliseen energiahuoltoon ja pyrkii riippumattomuuteen fossiilipolttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Ilmastopolitiikassa hallituksen sitovansa tavoitteena on kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Nykyhallituksen energiapolitiikka nojaa edellisen hallituksen aikana kesällä 2018 tehtyyn, kaikkien parlamenttipuolueiden väliseen laajaan energiaraamisopimukseen ajalle 2020–2030. Tämän mukaan energiankulutuksesta 55 % ja sähköstä 100% on tarkoitus olla uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä ja maan on tarkoitus olla kokonaan fossiilisesta energiasta vapaa vuoteen 2050 mennessä. Merituulivoiman tulisi tulla omillaan toimeen vuoteen 2025 mennessä.

Tanskan energiantuotanto on aiemmin tukeutunut ennen kaikkea öljyyn, hiileen ja maakaasuun. Tanska on vähentänyt maakaasunkulutustaan, mutta se tuottaa sitä edelleen huomattavasti Pohjanmerellä. Öljyn tuotanto on jonkin verran vähentynyt (vajaa 5 % lasku vuodesta 1990) mutta Tanska on öljyn suhteen omavarainen. Hallitus on toistuvasti lykännyt päätöstä uusista öljynetsintäluvista – tasapainoilu ilmastotavoitteiden ja talousnäkökohtien välillä ei ole helppoa. Uusiutuvan energian tuotanto nousee jatkuvasti (280 % kasvu vuodesta 1990). Ydinvoimaloita Tanskassa ei ole. Tanska panostaa myös energiatehokkuuden lisäämiseen.

Tanska lähti aikaisessa vaiheessa kansallisesti sähköntuotannossa panostamaan uusiutuvan energian lähteisiin, etenkin tuulivoimaan. Vuonna 2018 sähköntuotannosta 60,5 % saatiin uusiutuvista energianlähteistä (eniten tuulivoimasta; 40,2 %). Kaikesta energiankulutuksesta uusiutuvan energian osuus oli v. 2018 n. 33 %. Omavaraisuusaste energiantuotannon osalta oli vuonna 2018 75 %.

Maailman kunnianhimoisin ilmastolaki

Parlamentti pääsi joulukuun 2019 alussa laajaan yhteisymmärrykseen uudesta ilmastolaista, jossa sitovaksi tavoitteeksi määritellään kasvihuonepäästöjen alentaminen 70% vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Ilmastoministeri Dan Jørgensenin mukaan lakiesitys on ”luultavasti maailman kunnianhimoisin.”

Lakiehdotuksen takana on miltei koko parlamentti, oikean laidan kahta pienpuoluetta lukuun ottamatta. Lakiehdotus on tammikuussa käynyt lausuntokierroksella ja tulee parlamentin hyväksyttäväksi helmikuun aikana. Kevään aikana valmistellaan lisäksi konkreettinen toimintasuunnitelma tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyinen ilmastolaki on vuodelta 2014, eikä se sisällä sitovia ilmastotavoitteita. 70%:n tavoite sisältää YK:n ilmastosopimuksen mukaiset sektorit, muttei kansainvälistä meri- ja lentoliikennettä (etenkin meriliikenne on Tanskan osalta suuri päästöjen aiheuttaja).

Ilmastolakiehdotuksen lähtökohtana on, että Tanska on edelläkävijä kansainvälisten ilmastosatsausten osalta ja Tanskalla on historiallinen ja moraalinen vastuu olla ilmastotoimien etunenässä. Pyrkimyksenä on osoittaa, että vihreä muutos on mahdollista yhdistää vahvaan hyvinvointiyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen yhtenäisyyteen ja sosiaaliseen tasapainoon. Ilmastotavoitteet on myös pyrittävä saavuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, huomioiden Tanskan kilpailukyky, työllisyys, kestävä julkinen talous ja kestävä elinkeinoelämän kehittyminen.

Uuden vihreän muutoksen ministerivaliokunnan kautta hallitus pyrkii valtavirtaistamaan vihreän ajattelun kautta valtiohallinnon. Hallituksen nimittämää ilmastoneuvostoa vahvistetaan 2020-2023 yht. n. 8 milj. eurolla. Ilmastoneuvosto toimii hallituksen vahtikoirana ilmastoasioissa ja siitä on tarkoitus tehdä hallituksesta riippumattomampi. Ilmastoneuvosto (joka perustettiin vuoden 2014 ilmastolain myötä) antaa vuosittain arvionsa hallituksen ilmastotoimista mutta saa siis nyt merkittävämmän roolin.

Ilmastolakiesitys sisältää mekanismin osatavoitteiden määrittämiselle sekä asettaa hallitukselle ns. toimintavelvollisuuden ilmastotavoitteiden osalta. Joka viides vuosi on asetettava kansallinen osatavoite 10 vuoden perspektiivillä. Myöhemmin tänä vuonna julkistettavan ilmastotoimintasuunnitelman osalta indikatiivinen osatavoite asetetaan vuodelle 2025. Hallituksen tulee joka viides vuosi laatia ilmas-totoiminta-ohjelma seuraaville 10 vuodelle.

Ilmastoministerin tulee vuosittain esitellä ilmasto-ohjelma, joka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä esittelee hallituksen toimet ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministerin tulee lisäksi vuosittain tulla parlamentin kokeeseen (klimaeksamen), jolloin parlamentti arvioi hallituksen toimien riittävyyttä. Jo aiemmin hallitus on vuosittain antanut parlamentille ilmastopoliittisen selonteon. Lakiesitys sisältää myös hahmotelman ilmastovuosikellosta, johon sisältyy helmikuussa annettava ilmastoneuvoston arvio hallituksen toimista, syyskuussa annettava ilmasto-ohjelma ja parlamentin arvio ns. toimintavelvollisuuden osalta, joulukuussa ilmastoministerin ilmastokoe parlamentissa ja hallituksen toimien esitte-ly. Lakiesitykseen sisältyvä ns. toimintavelvollisuus otetaan käyttöön, mikäli parlamentti arvioi, etteivät hallituksen ilmastotoimet osoita, että lain tavoitteet saavutetaan. Lakiesitystä on arvosteltu siitä, ettei EU:n vuosittaisia raportointeja ole otettu mukaan näihin raameihin.

Hallituksen tulee lisäksi vuosittain laatia globaali strategia ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikan osalta, jonka tavoitteena on varmistaa, että Tanska toimii globaalina vaikuttajana kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Käytännön toimia odotellaan vielä

Lakiesitys sisältää paljon prosesseja, strategioita ja määräaikoja mutta ei konkreettisia toimia päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä on tarkoitus esitellä tulevassa toimintasuunnitelmassa, jonka osalta neuvottelut ovat käynnistymässä. Tarkoituksena on laatia sektorikohtaiset strategiat mm. maatalous-, kuljetus- ja liikenne-, energia-, rakennus-sekä teollisuussektoreiden osalta. Ilmastolakia neuvoteltiin neljä kuukautta ja oletuksena on, että toimintasuunnitelman ja sektorikohtaisten strate-gioiden osalta neuvottelut tulevat olemaan vaikeammat ja ehkä myös pidemmät. Alustavana tavoit-teena on saada toimintasuunnitelma valmiiksi kevään 2020 aikana. Moni kysymys on jätetty auki myöhemmin päätettäväksi, kuten vuoden 2025 osatavoite, joka on tarkoitus määritellä vasta toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Vuoden 2020 budjettilaki sisältänee osan tulevan toimintasuunnitelman toimista, mutta nähtäväksi jää, miten paljon uutta tuleva toimintasuunnitelma tuo esiin. Tähän mennessä sekä pää- että ilmastoministeri ovat avoimesti myöntäneet, etteivät tarkalleen tiedä miten ilmastotavoite saavutetaan.

Ilmastoneuvosto totesi loppuvuodesta 2019 julkaisemassaan arviossaan Tanskan ilmastotavoitteista ja sitoumuksista, että hallituksen on ryhdyttävä todellisiin toimiin – kirjoituspöytäharjoitukset co2-kiintiöiden perumisen osalta tai biomassan käytön osalta eivät riitä. Sähköautojen (ja muiden nolla-päästöisten autojen) ostamista tulisi neuvoston mukaan tukea ja hallituksen tulisi laatia suunnitelma latausinfrastruktuurin osalta. Neuvosto ehdottaa myös uusiutuvan energian hinnanalennuksia ja lento-veron käyttöön ottamista. Neuvosto esittelee yksityiskohtaiset ehdotuksensa 70 %:n tavoitteeseen pääsemisestä myöhemmin alkuvuodesta.

Kuluvan vuoden ”historiallisen vihreässä” budjetissa on allokoitu 25 mrd. DKK (n. 3,2 mrd. eur) ”vihreälle tulevaisuussäätiölle”, jonka tarkoituksena on investoida vihreisiin ja kestäviin projekteihin ja luoda vihreitä työpaikkoja. Uutta säätiötä ei luoda vaan varoilla vahvistetaan olemassa olevia rahastoja (Eksportkredit Fonden (EKF), Vækstfonden, Danmarks Grønne Investeringsfond (DGIF), Investe-ringsfonden for Udviklingslande (IFU)). Maatalouden päästöjen vähentämiseen allokoidaan 2 mrd. DKK vuoteen 2030 mennessä. Vihreän energiasaaren perustamista pohjustaviin projekteihin panos-tetaan 2020-2022 yhteensä 65 milj. DKK (n. 9 milj. eur). Budjetissa on lisäksi lukuisia aloitteita, joilla pyritään lisäämään päästövähennyksiä ja luonnon monimuotoisuutta (mm. vihreät linja-autot, kunnalliset pyöräprojektit, metsärahaston perustaminen).

Vuoden 2020 budjettiin sisältyvien aloitteiden arvioidaan kansallisella tasolla laskevan co2-päästöjä 0,5 milj. tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2017 Tanskan co2-päästöt olivat 51 milj. tonnia. 70 %:n päästövähennystavoite tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä päästöjä saisi olla 22,2 milj. tonnia. Tavoitteeseen on siis pitkä matka. Suurimmat päästövähennystarpeet ovat maataloudessa ja liikenteessä.

Tanska hyödyntää vihreän muutoksen businessmahdollisuuksia

Elinkeinoelämä on luvannut tukensa hallituksen ilmastopolitiikalle, mutta se on samalla vaatinut ulkomaisen työvoiman maahantulon helpottamista ja yritysten sukupolvenvaihdoksen veronkevennystä. Elinkeinoelämä on hyvin aktiivisesti mukana ilmastopoliittisessa keskustelussa.

Tanska on pystynyt hyödyntämään vihreää muutosta kaupallisesti ja on yksi EU:n johtavista vihreän teknologian viejistä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa energiateknologian vienti 2030 mennessä. Ilmastolakiin sisältyy vahvasti vihreän viennin edistäminen. Tähän elinkeinoelämä on luonnollisesti tyy-tyväinen. Tanskan elinkeinoelämä suhtautuu myönteisesti komission European Green Dealiin, jonka osalta katsoo olevansa etulyöntiasemassa virheiden ratkaisujen tarjoajana. Green Dealin odotetaan luovan eurooppalaiset markkinat ympäristöteknologialle, ja tanskalaisyritysten katsotaan olevan vah-voilla etenkin kiertotalouteen ja veteen liittyen. Green Dealin myötä tanskalaisratkaisujen kysynnän odotetaan kasvavan. Myös hallitus tukee komission ilmastoagendaa ja Green Dealia.

Tanskan ulkoministeriö on nimittänyt erillisen ilmastosuurlähettilään ja nimennyt 15 ulkomaanedustustoa toimimaan ”vihreänä etulinjana” (mm. Peking, Berliini, Nairobi, Meksiko ja Washington). Ministeriöön perustaan uusi ilmasto- ja energia-asioiden osasto. Nimettyjen ulkomaanedustustojen on tarkoitus edistää tanskalaista vihreää osaamista ympäri maailmaa, samalla edistäen ilmastotietoisuutta. Tähän ns. vihreään diplomatiaan allokoidaan kuluvan vuoden budjetissa 5 milj. DKK vuosittain 2020 ja 2021. Samalla kehitysavusta korvamerkitään varoja ilmastotoimiin kehittyvissä maissa (ns. klimapulje, tämän vuoden budjetissa 600 milj. DKK, eli n. 79 milj. EUR). Tanska panostaa myös kahdenvälisiin strategisiin kumppanuuksiin (ml. Kiina, Japani, Indonesia, Intia), joiden keskeinen osa on tanskalaisen vihreän osaamisen tarjoaminen.

Hallitus on myös solminut elinkeinoelämän kanssa ilmastokumppanuuksia 13 eri sektorilla. Näistä näkyvimpänä esimerkkinä voi mainita pääministerin ja eläkevakuutusyhtiöiden yhteisulostulon ilmastoinvestoinnista YK:n ilmastohuippukokouksen yhteydessä syyskuussa 2019. Tanskan eläkeyhtiöt sitoutuivat tällöin 46 miljardin euron ilmastoinvestointeihin seuraavien 10 vuoden aikana. Tanskalaiset eläkeyhtiöt investoivat jo nykytilanteessa viisi kertaa enemmän vihreään energiaan kuin uusiutumattomiin energian muotoihin. Nyt tavoitteena on ilmastoinvestointien kasvattaminen 10 %:iin tanskalaisten eläkevakuutusyhtiöiden varoista.

 

Lisätietoa:

 

Teksti: Katja Luopajärvi