Edustustojen raportit, 8.12.2008

Tanska ryhtyy tarjoamaan ilmastotakuita puhtaan teknologian hankkeita toteuttaville yrityksille

Tanska ryhtyy tarjoamaan ilmastotakuita yrityksille, jotka toteuttavat päästöjen vähentämishankkeita kolmansissa maissa. Takuiden avulla pyritään vähentämään hankkeisiin sisältyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ja edistämään Tanskan nousua puhtaan teknologian viennissä maailman kärkeen.

Teollisuus toivoisi hallitukselta jatkossa myös laina- ja sijoituspääomaa kehitysmaissa toteutettavia ilmastohankkeita varten.

Tanska ottaa käyttöön uuden ilmastotakuumallin, jonka mukaisesti yritykset voivat hakea takuita hankkeille, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen kolmansissa maissa Kioton sopimuksen joustomekanismeja (Joint Implementation, Clean Develoment Mechanism) tai muita niiden tyyppisiä hankkeita hyödyntämällä. Malli on Tanskan talousministeriön mukaan ainutlaatuinen maailmassa.

Takuiden avulla halutaan rohkaista tanskalaisyrityksiä puhtaan teknologian markkinoilla tilanteessa, jossa tulevista (vuoden 2012 jälkeisistä) pelisäännöistä ei vielä ole varmuutta. Puhtaan teknologian hankkeet ovat usein erittäin kalliita, ratkaisut kaupallisessa mielessä vasta kokeiluasteella ja tuotto epävarmaa. Siksi pankit ovat usein haluttomia myöntämään rahoitusta. Lisäongelman muodostavat Kioton mekanismeja koskevat säännöt, joiden mukaisesti vahvistus siitä, että jokin hanke todella hyväksytään päästöoikeuksia tuottavaksi YK:n ja isäntämaan toimesta, saadaan usein vasta myöhäisessävaiheessa. Näihin ongelmiin haetaan nyt vastausta uusilla ilmastotakuilla, joiden toivotaan edesauttavan Tanskan nousua puhtaan teknologian viennissä maailman kärkeen.

Järjestelmän toteutuksesta vastaa Tanskan vientiluottorahasto Export Kredit Fonden (EKF). EKF tarjoaa muun muassa  seuraavan kaltaisia ilmastotakuita:

  • Takuu puuttuvien CO2-oikeuksien varalta; takaa yrityksen oikeudet tilanteessa, jossa kohdemaakieltäytyy antamasta toteutetun hankkeen vastineeksi ansaittuja CO2- päästöoikeuksia Kioton sopimuksen mukaisesti.
  • Ennakko-ostotakuu, joka takaa yritykselle oikeuden saada takaisin maksamansa ennakkomaksut, mikäli projekti, johon yritys osallistuu, ei tuotakaan luvattuja päästöoikeuksia.
  • Päästöoikeuksien myyntiä koskeva takuu, joka korvaa myyjälle koituvat tappiot, mikäli päästöoikeuksien ostaja peruu kaupan.
  • Energian- ja veden kulutuksen vähentymistä koskeva takuu, joka takaa saatavat tulot hankkeissa, joiden rahoitus perustuu asiakkaan energian ja veden kulutuksen vähentymisestä syntyviin säästöihin. Tällöin projekti on asiakasmaalle käytännössä ilmainen.
  • Uusille, kaupallisesti vielä hyödyntämättömille teknologisille ratkaisuille tarkoitettu vientitakuu
  • ESCO (Energy Saving Company) toiminnan rahoitusta koskeva takuu

Takuut on kehitetty yhteistyössä puhtaan teknologian yrityksistä ja alan toimijoista koostuvan paneelin kanssa. Prosessia edelsi selvitystyö, jonka perusteella voitiin todeta, että 70 prosenttia alan yrityksistä pitää takuiden myöntämistä tarpeellisena.

Päätöksen vastaanotto yritysmaailman taholta onkin ollut myönteinen. Keskustelu aiheesta jatkui, kun talousministeriön koollekutsuma liike-elämän ilmastopaneeli Ehrvehrvsklimapanelet kokoontui yhteisistuntoon talous-, ilmasto- ja energia-, ympäristö sekä tutkimusministereiden kanssa 24. marraskuuta 2008. Ilmastotakuiden lisäksi osallistujia oli etukäteen pyydetty pohtimaan myös, mitä muita toimia tarvittaisiin, jotta tanskalaisyritykset entistä aktiivisemmin pyrkisivätmukaan ilmastohankkeisiin kehitysmaissa, sekä raportoimaan havaitsemistaan esteistä yritystoiminnan näkökulmasta kehitysavun piiriin kuuluvia ilmastohankkeita toteutettaessa. Ministerit ottivat keskustelun tiedoksi, ja työtä jatketaan.

Tanskan teollisuuden energia-alan toimijoita edustava DI Energibranchen on johtajansa Anders Stougen johdolla jo toivonut hallitukselta myös laina- ja sijoituspääomaa kehitysmaissa toteutettavia ilmastohankkeita varten. Sen avulla tanskalaisteollisuus voisi olla osaomistajana hankkeissa tietyn ajan, ei ainoastaan toimittaa tarvittavat teknologiset ratkaisut. Hallitus taas saisi hankkeiden kautta tuottoa investoimalleen pääomalle. DI näkisi Tanskan tässä mieluusti edelläkävijänä, ja näyttäisi epäilijöille, että malli, joka avulla kehitysmaat pääsevät hyödyntämään kallista ilmastoteknologiaa, on jo olemassa. EKF:n johtaja Annette Eberhardt on kommentoinut DI:n ajatuksia hyviksi, mutta näkee ilmastotakuut tarpeellisena ensiaskeleena. Kun näiden vaikutuksesta on kokemuksia, voidaan ryhtyä pohtimaan mahdollisia jatkotoimia, mukaan lukien  valtion tarjoamaa lisärahoitusta.

Vuodesta 2008 on tulossa tanskalaisen energiateknologian viennin ennätysvuosi

Tanskan teollisuuden energia-alan toimijoita edustava DI arvioi viennin arvon nousevan yli 62 mrd DKK:n kasvun ollessa keskimäärin kaksinkertaista EU:n keskiarvoon verrattuna. Tuulimyllyteknologian ja - komponenttien (vienti kasvanut keskimäärin 130 prosenttia vuodessa vuodesta 2000 alkaen) ohella kaupaksi käyvät erityisesti moottorit, pumput ja generaattorit.