Tanska nykyaikaistaa jätehuoltoaan ja panostaa vihreämpään teollisuuteen ja energiasektoriin

Tanskan hallitus julkaisi syksyllä 2020 kansallisen ilmasto-ohjelmansa, jonka avulla maa pyrkii toteuttamaan ilmastolakinsa kunnianhimoiset päästönvähennystavoitteet. Ensimmäisten konkreettisten toimien joukossa julkaistiin jätehuolto-, vesi- ja energiasektorin, sekä teollisuuden viherryttämishankkeet, jotka voivat tarjota markkinamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Kuva viljapellosta, taustalla tehdas

Jätehuollon vihreämmille ratkaisuille on Tanskassa kysyntää

Tanskalaiset tuottavat eniten kotitalousjätettä Euroopassa. Kolmasosa kaikesta jätteestä ja jopa 90% muovijätteestä poltetaan. Lisäksi erityisesti muovijätettä tuodaan poltettavaksi muista EU-maista. Jatkossa jätteidenpolttolaitosten lukumäärää Tanskassa tullaan vähentämään huomattavasti niiden tuottamien päästöjen ja jätteen kokonaismäärän laskun myötä. Jätteidenpolton sijaan panostetaan osin kierrätyksen tehostamiseen, osin pakkauskehitykseen ja uuteen teknologiaan.

Ensi vuodesta lähtien Tanskan kuntien on järjestettävä sekä kotitalouksille että työpaikkojen jätehuoltopisteisiin erilliset kierrätyssäiliöt biojätteelle, kartongille, paperille, metallille, lasille, muoville, tekstiilijätteelle, sekajätteelle, juoma- ja ruokapakkauskartongille sekä vaaralliselle jätteelle. Kierrätyspisteissä on oltava erillinen ratkaisu myös uusiokäyttöön menevien tavaroiden kierrätykseen vuoden 2022 loppuun mennessä.

Yrityksille annetaan suurempi vastuu jätehuollon murroksen edistämisestä kannustamalla valmistajia kierrätyskelpoisten muovijätepakkausten kehittelyyn. Tavoitteena on, että 80 % kaikesta muovijätteestä olisi kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä. Tanskalaisyritysten toivotaan myös kehittävän jätehuollon kannalta merkittävää teknologiaa ja kiertotalouden ratkaisuja, joita voitaisiin viedä ulkomaille. Kysyntää voisi olla myös suomalaisten yritysten vihreille ratkaisuille.

Ilmastoneutraali vesisektori vuoteen 2030 mennessä

Tanskan vesisektorin suurimmat päästöt aiheutuvat veden puhdistusprosessista, jonka yhteydessä syntyy huomattavia määriä typpioksidipäästöjä. Lisäksi ympäristöön päätyy putkistojen kautta liiallisia määriä fosforia. Vesisektoria pyritään viherryttämään muun muassa asettamalla vedenpuhdistuslaitosten typpioksidipäästöille raja-arvot, joita tarkastellaan ja mahdollisesti lasketaan vuonna 2025. Lisäksi selvitetään, voiko vedenpuhdistuslaitoksia ohjata fosforin tehostettuun jälleenkäyttöön erilaisin taloudellisin kannustimin.

Vihreä muutos teollisuudessa ja energiasektorilla

Uudistusten tähtäimenä on, että tulevaisuudessa vihreän energian hyödyntämisen on oltava fossiilisia energianlähteitä halvempaa. Energiasektoria koskeva sopimus on viisitoistaportainen aloitteiden ja hankkeiden paketti. Aloitteissa painottuu teollisuuden viherryttäminen ja ilmastolle haitallisen energian käytön vähentäminen aloilla, joilla se on mahdollista.

  • Merituulivoimaa koskeva aloite. Tanskan merituulivoimakapasiteettia lisätään muun muassa energiasaaria rakentamalla.
  • Maatuuli- ja aurinkokennoenergiaa koskeva aloite. Kokeellista maatuuliturbiiniteknologiaa tuetaan ja hallitus järjestää investointiturvan maalla sijaitseviin aurinko- ja tuulivoimahankkeisiin.
  • Hiilidioksidipäästöjen talteenotto ja Power-to-X-teknologia. Hanke tähtää hiilidioksidipäästöjen hyödyntämiseen raskasmaaliikenteessä, lento- ja meriliikenteessä sekä raskaissa teollisissa prosesseissa. Toistaiseksi Tanskalla ei ole käytössään tarvittavaa teknologiaa (Carbon Capture Utilisation and Storage-teknologia, CCUS), mutta hankkeelle on laadittu progressiivisesti kasvava rahoitus ja erillinen tutkimusstrategia, jossa keskitytään myös hiilidioksidin talteenoton (CCS) tekniikan edistämiseen.
  • Teollisuuden viherryttäminen. Tanska pyrkii teollisessa tuotannossa eroon fossiilisista polttoaineista ja viherryttää aloja, joilla fossiilisista polttoaineista ei voida luopua.
  • Asteittain kasvavat tuet biokaasulle ja muille vihreille kaasuille. Tuilla halutaan edesauttaa viherryttämistä turvaamalla vihreiden kaasujen saatavuus aloille, joita ei voida suoraan viherryttää sähköistämällä.
  • Energiatehokkuuden lisääminen. Hankkeella vähennetään uusiutuvan energian infrastruktuurin laajentamistarvetta. Varat käytetään valtion omistamien rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen ja digitalisoinnin edistämiseen.
  • Veronkorotus lämmitykseen käytettäville fossiilisille polttoaineille ja alennus uusiutuville energiamuodoille. Aloitteita on tehty myös hukkalämmön hyödyntämisen tukemisesta sähkölämmitysveron asteittaisella alentamisella, öljy- ja kaasukattiloiden poistamisesta lämmityskäytöstä, sekä vihreiden lämmitysmuotojen sisäänajosta. Hallitus sopii vuoden 2020 aikana myös aloitteesta vihreän kaukolämmön kehittämiseksi sekä puubiomassan kestävästä käytöstä sähköntuotannossa ja lämmityksessä.
  • Liikenne- ja kuljetussektorin energiatehokkuuden parantaminen. Hallitus on luvannut esittää sopimuksen liikenne- ja kuljetussektorin toimista loppuvuodesta 2020. Sopimuksessa on määrä käsitellä nollapäästöisten autojen käyttöönottoa.

 

Teksti: Lauri Lindbohm ja Julia Grönholm