Tanska: maatuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto halutaan nelinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä

Tanskan hallitus julkaisi maanantaina 9.10.2023 aloitteen, jonka tavoitteena on nelinkertaistaa aurinkoenergian ja maatuulivoiman tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on tuottaa 50 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa. Tähän pyritään rakentamalla lisää energiapuistoja. Tanskassa on jo tunnistettu 32 aluetta, joille energiapuistojen rakentaminen olisi mahdollista

Aurinkoenergian ja maatuulivoiman tuotantoa koskevista tavoitteesta linjattiin Tanskan parlamentissa jo vuonna 2022. Nykyhallituksen aloitteen avulla identifioidaan konkreettisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus näkee vihreän siirtymän vauhdittamisen tarpeellisena ei vain ilmastosyistä, vaan myös muuttuneen globaalin turvallisuustilanteen vuoksi.

Käytännössä uusiutuvan energian nelinkertaistaminen tarkoittaa, että aurinko- ja maatuulivoimalat tuottaisivat tulevaisuudessa 50 miljardia kilowattituntia sähköä vuodessa. Määrä riittäisi kattamaan yli 11 miljoonan kotitalouden tarpeet. Kotitalouksien lisäksi uusiutuvaa energiaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi PtX-ratkaisuissa ja sitä kautta polttoaineen tuotannossa.

Suunnitteilla uusia energiapuistoja

Jotta kunnianhimoinen tavoite olisi mahdollista saavuttaa, tulee Tanskassa lisätä niin kutsuttujen energiapuistojen, eli uusiutuvan energian tuotantolaitosten määrää. Aloitteella halutaan helpottaa niiden rakentamista sekä varmistaa, että maata käytetään tehokkaasti ja ilmastotavoitteet mielessä pitäen.

Tanskassa on jo tunnistettu 32 aluetta, joille energiapuistojen rakentaminen näyttäisi olevan mahdollista. Lisäksi hallitus haluaa laajentaa mahdollisuutta rakentaa uusiutuvan energian tuotantolaitoksia myös sellaisille alueille, joille se on tällä hetkellä lähes mahdotonta – kuitenkin luontoa, maisema-alueita, kulttuuria ja maanpuolustusta kunnioittaen.

Hallitus selvittää myös, onko energiapuistojen yhteyteen mahdollista sijoittaa esimerkiksi PtX- tai muita tuotantolaitoksia ja siten tukea työpaikkojen syntymistä sekä yleisesti Tanskalle tärkeiden sektoreiden menestymistä.

Tanska tukee vihreää siirtymää yksinkertaistamalla hallintoa

Mette Frederiksenin johtama hallitus haluaa lisäksi tukea kuntia entistä paremmin vihreässä siirtymässä, esimerkiksi siirtämällä energiapuistojen rakentamiseen liittyvät monimutkaiset lupaprosessit yhden viranomaisen alle sekä parantamalla kuntien välistä koordinaatiota. Aloitteessa korostetaan etenkin hallituksen energiakriisiryhmä NEKST:n roolia. Energiapuistoista on myös määrä säätää oma laki.

Aloitteen mukaan paikallisille yhteisöille sekä energiapuistojen läheisyydessä sijaitseville kotitalouksille maksettavia korvauksia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Hallituksen arvion mukaan uusiutuvan energian nelinkertaistaminen tulee kaksinkertaistamaan sähköntuottajien tuotot. Tuotoista noin 3,3 miljardia tullaan ohjaamaan kunnille ja 1,2 miljardia suoraan kotitalouksille. Kunnille ohjattuja varoja voi hyödyntää esimerkiksi puistojen rakennuttamiseen tai alueiden metsittämiseen. Lisäksi hallitus haluaa varmistaa, että varat hyödynnetään myös kuntarajojen yli – jotta kaikki energiapuistoja rajaavat kunnat hyötyvät tuotoista.

Tanskan kunnianhimoiset, mutta ongelmalliset merituulivoimahankkeet

Kyseinen aloite ei ole Tanskan ainoa pyrkimys kohti puhtaampaa energiaa. Merkittävä rooli on Tanskan historian suurimmilla merituulivoimahankkeilla. Parlamentti on hyväksynyt suunnitelman, joka mahdollistaisi merituulivoiman kasvun jopa 14 gigawattiin vuodessa uusien tuulipuistojen ansiosta.

Määrä riittäisi 14 miljoonan kotitalouden tarpeisiin. Vuoteen 2030 mennessä halutaan vähimmillään kuitenkin saavuttaa 9 gigawatin merituulisähkön tuotantokapasiteetti. Tanskassa on käynnissä useita merituulivoimahankkeita. Näistä merkittävin on Bornholmin energiasaarihanke, joka tulee parhaimmillaan tuottamaan 3 gigawattia sähköä sekä Tanskaan että Saksaan.

Useat merituulivoimahankkeet ovat kuitenkin osoittautuneet ongelmallisiksi. Erityisesti niin kutsuttu avoimien ovien menettely (open door policy) on ollut kiistanalainen ja hankaloittanut Tanskan kunnianhimoista vihreää siirtymää. Avoimien ovien menettelyssä voimalan mahdollinen rakentaja pyytää lupaa tutkia tietyn alueen kelpoisuutta voimalan sijoituspaikaksi sekä käynnistää muut tarvittavat menettelyt uuden merituulivoimalan toteuttamiseksi. Tämä eroaa perinteisestä tarjouskilpailumenettelystä, jossa yritykset kilpailevat tarjouksillaan voimalan toteuttamisesta mahdollisimman alhaisin kustannuksin Tanskan energiaviraston itse määräämällään merialueella.

Avoimien ovien menettely käynnistettiin vuonna 2022, tavoitteena vauhdittaa tuulivoiman tuotantoa. Tanskan energiavirasto laittoi kuitenkin saadut hakemukset pian jäihin, sillä menettelyn epäiltiin olevan EU:n kilpailusääntöjen vastainen. Tanskan hallitus käynnisti asiasta selvityksen vuoden 2023 alussa, mutta Tanskan uuden merialuesuunnitelman vuoksi tilanne näyttää nyt entistä huonommalta. Suunnitelmassa on osoitettu tietyt alueet, joille uusia tuulivoimaloita saa rakentaa. Suurin osa hakemuksista ei kohdistu näille alueille ja siksi ne onkin jo hylätty.  

Myös paljon puhuttaneiden energiasaarten tulevaisuus on vaakalaudalla. Korkea inflaatio, koronnostot sekä tuotannon pullonkaulat ja toimitusvajeet ovat vain eräitä ongelmia, joiden kanssa tuulivoima-alan yritykset kamppailevat. Erityisesti energiasaarten rakennuskustannukset ovat osoittautuneet odotettua suuremmiksi. Energiasaarihankkeet ovat vasta alkumetreillään ja rakennuttajat, viranomaiset sekä poliittiset päättäjät joutuvat todennäköisesti neuvottelemaan sopimusehtoja uusiksi.

Poliittiset päätökset esimerkiksi tuulipuistojen sijaintia koskien jarruttavatkin edelleen monia hankkeita.

 

Teksti: Ilinca Cozma, korkeakouluharjoittelija, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina