Tanska haluaa edistää tuulivoimaloiden rakentamista – vaikka pakolla

Tanska haluaa edistää tuulivoimaloiden rakentamista – vaikka pakolla

Tanskan energiaohjelman tavoitteena on tuottaa 50 prosenttia energiasta tuulivoimalla vuonna 2020. Harva kuitenkaan haluaa tuulimyllyä naapuriinsa. Pakkolunastusten käyttöönotto voisi olla yksi keino tilanteen ratkaisemiseksi.

Tanska on pinta-alaltaan pieni ja vieläpä tiheään asutettu maa. Tuulimyllyille on maassa vaikeaa löytää sopivia sijoituspaikkoja. Monet eivät halua valtavia ja meluisia tuulimyllyjä naapureikseen.

Tuulivoimaloita tarvitaan kuitenkin rutkasti lisää, koska Tanskan kunnianhimoisen energiaohjelman tavoitteena on, että 50 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2020 tulisi tuulisähköstä. Tulevaisuudessa kunnilla saattaa olla uusia keinoja myllyille sopivien sijoituspaikkojen löytämiseksi.

Ympäristöministeriön alainen työryhmä on nimittäin juuri toimittanut uudet ehdotuksensa ympäristöministeri Ida Aukenille (Socialistisk Folkeparti, SF). Vaikka työryhmän jäsenet edustavat keskenään hyvin erilaisia intressejä, ovat he yksimielisesti esittäneet, että kunnille voitaisiin antaa oikeus ostaa tai jopa pakkolunastaa haja-asutusalueiden yksittäisiä taloja, jotta tuulimyllyjen ympäristöön voitaisiin luoda ”naapurittomia” alueita.

Nykyisin tuulimyllyt sijoitetaan alueille, jotka maanomistaja on vapaaehtoisesti myynyt tarkoitusta varten. Tämä on johtanut siihen, ettei tilanne aina ole optimaalinen myllyjen aiheuttaman melusaasteen minimoimiseksi, vaan lähimmät naapurit saattavat olla hyvinkin lähellä.

Työryhmän mukaan tulevaisuudessa kunnilla ja tuulimyllyjen omistajilla tulisi olla oikeus ostaa ja purkaa rakennuksia. Jos esimerkiksi yksi tai kaksi yksittäistä rakennusta sijaitsevat kaukana muista taloista, pitää ne voida ostaa tai pakkolunastaa, jotta niiden tilalle voidaan rakentaa tuulimyllyjä.

Valtion edustajat ja yhdistykset yhteisymmärryksessä aloitteesta

Kun tuulimyllyt sijaitsevat kaukana muista taloista, ei myöskään melu aiheuta niin paljon häiriötä kuin nykyisin. Työryhmässä ovat edustettuina paitsi valtion edustajat, myös kunnat, tuulimylly-yhdistykset, tuulimyllyteollisuus, metsäyhdistykset, maataloustuottajien keskusjärjestö, tuulimyllyjen vieressä asuvien ihmisten yhdistys ja luonnonsuojeluliitto.

Luonnonsuojeluliitto DN huomauttaa, ettei pakkolunastuksen mahdollistaminen olisi vain naapurien etu vaan myös hyväksi luonnolle. Kunnille annettavalla mahdollisuudella ostaa ja purkaa ne muutamat maaseudun pienet ja usein hylätyt rakennukset, joita nyt estävät myllyjen pystyttämisen, on myös luonnon kannalta positiiviset puolensa. Tämä on yksi keino välttää se, että tulevaisuudessa myllyt jouduttaisiin pystyttämään Tanskan harvoille luonnontilaisille alueille tai metsäalueille, DN:n aluepäällikkö Michael Leth Jess pohtii.

DN pitääkin pakkolunastusta parhaimpana vaihtoehtona muiden työryhmän jäsenten suosiessa vaihtoehtoa, jossa tutkitaan, onko olemassa tiettyjä suojeltuja luontotyyppejä, jotka ovat tarpeeksi lujia ja sitkeitä kestääkseen tuulimyllyjen pystytyksen ilman, että luonto kärsii.

Ministeri Ida Auken suhtautuu ehdotukseen varovaisen positiivisesti.  Hän pitää kunnille suunniteltua ostomahdollisuutta kiinnostavana, mutta suhtautuu siihen varauksellisesti muun muassa sen takia, että pakkolunastus tarkoittaisi korvauksia, mikä lyhyellä aikavälillä aiheuttaisi suuria kustannuksia paitsi kunnille, myös valtiolle.

Tuulimyllyjen naapurit

Samanaikaisesti Tanskassa kiistellään tuulimyllyjen vaikutuksesta niitä lähellä olevien talojen hintoihin. Tuulimyllyteollisuus on rahoittanut asiaa koskevan, alueellisen (Tåsingen saari) tutkimuksen, joka julkaistiin hiljattain.

Melko suppean tutkimuksen mukaan se seikka, että myytävien talojen naapurina sattuu olemaan tuulimyllyjä, ei vaikuta talon arvoon ja myyntihinnan määräytymiseen juurikaan. Näillä taloilla on tutkimuksen mukaan lisäksi aivan yhtä pitkä myyntiaika kuin muilla vastaavilla taloilla.

Tuulimyllyjä voidaan ainoastaan pitää kosmeettisena haittana, joka ei varsinaisesti vaikuta talon arvoon. Tuulimyllyjen naapurit itse ovat asiasta jyrkästi eri mieltä ja kritisoivatkin tutkimusta voimakkaasti.

Naapurit kokevat, että talon arvo alenee roimasti, kun viereen rakennetaan tuulimylly, ja lisäksi asunnon myymisestä tulee hankalampaa. BRF-pankin pääekonomisti Ulrikke Ekelund on naapureiden kanssa samoilla linjoilla. ”Jo suunnitelmatkin uusista tuulimyllyistä ovat asunnonomistajille hankalia, sillä heti kun ne julkistetaan, asunnon arvo alkaa laskea”, hän on sanonut.

Erityisen harmistuneita naapurit ovat tutkimuksen väitteestä, jonka mukaan tuulimyllyt eivät aiheuta laisinkaan tai vain hyvin vähäistä haittaa lähimmille naapureille. ”On kauheaa, kuinka paljon melu voi häiritä silloin, kun tuulee lännestä, eräs lähitalon asukas kertoo. Se kuulostaa samalta kuin lentokoneita laskeutuisi tai rekka olisi tyhjäkäynnillä aivan vieressä”, toinen naapuri lisää ja kertoo perheen uniongelmista.

Myös toteamus kosmeettisesta haitasta kummastuttaa. Harvalla asukkaalla kun on mitään sitä vastaan, että maisemassa on tuulimyllyjä. Ongelmat kulminoituvat sen sijaan juuri myllyjen aiheuttamaan meluun.

Ilmapiiri tuulimyllyteollisuuden ja asukkaiden välillä on ilmeisen tulehtunut, eivätkä tilannetta paranna Tanskan energiaohjelman tavoitteet tuulivoiman lisäämisestä. Työryhmän esitystä kuntien maa-alueen ostomahdollisuudesta tai pakkolunastuksesta voidaankin pitää varteenotettavana keskustelun avauksena tilanteen ratkaisemiseksi.