Tansanian monet mahdollisuudet suomalaisille yrityksille
Tansanian hallinto on nostanut liiketoimintaympäristön parantamisen yhdeksi prioriteetikseen. Väestöltään ja luonnonvaroiltaan rikkaan maan rooli alueellisena logistiikkahubina on tärkeä. Suomen maine on hyvä, ja suomalaisille yrityksille löytyy markkinamahdollisuuksia etenkin logistiikka-, energia- ja kaivossektoreilta sekä metsä- ja maataloudesta.
Tansanian talouden kasvu on palamassa koronapandemian edeltävään aikaan (WB ennuste 5,9% vuodelle 2023). Kasvun takana on maan strateginen sijainti Intian valtameren rannalla, monipuoliset luonnonvarat, yhteiskunnallinen vakaus, sekä kasvavat turistimäärät. Väkiluku on 61.6 miljoonaa, väestönkasvu on voimakasta (3 %) ja maan suurimpia haasteita onkin uusien työpaikkojen luominen. Köyhyydessä elävien määrä edelleen merkittävä (n. 25%). Tansania on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa ja Suomella on maassa hyvä maine. Erityisesti metsäsektorilla suomalaista osaamista arvostetaan, lisäksi meillä on hyvä maine koulutuksen mallimaana ja teknologian edelläkävijänä.
Tansanian nykyinen hallitus on ilmoittanut liiketoimintaympäristön parantamisen olevan yksi sen tärkeimmistä prioriteeteista ulkomaisten investointien ja yritysten houkuttelemiseksi. Ongelmat ovat liittyneet mm. maahantuloon, työlupiin ja verotukseen. Osa ongelmista on pyritty korjaamaan mutta työtä on vielä edessä.
Satama-ja logistiikkasektori on Tansaniassa voimakkaassa kasvussa. Satamat palvelevat kotimaisten asiakkaiden lisäksi myös sisämaavaltioita (Malawi, Sambia, KDT, Burundi, Ruanda, Uganda), mikä on houkutellut maahan logistiikka-alan yrityksiä. Mahdollisuuksia löytyy mm. rahtikuljetusten, rautatieliikenteen, ilma- ja proomukuljetusten, satamakäsittelyn, laivaliikenteen, toimitusketjujen ja varastojen hallinnan sekä digitaalisten ratkaisujen osalta. Tansanian neljästä merkittävimmästä merisatamasta Dar es Salaamin satama on suurin; 17,5 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa, hallituksen tavoitteena 25 miljoona tonnia 2025. Uuden sataman rakentaminen on suunnitteilla. Tansania on myös rakentamassa standardiraidetta, jolla korvataan nykyinen 2560 km keskusrautatie. Rautatien valmistuttua, vahvistunee Tansanian asema alueellisena logistiikkahubina.
Myös energiasektori tarjoaa mahdollisuuksia. Maan energiasta suurin osa tuotetaan kaasusta, vesivoimasta ja bensiinistä, loput auringosta ja biopolttoaineista. Maassa on monipuoliset hyödyntämättömät energiavarat ja potentiaalia sähköntuotantoon, mm. maakaasu, vesi, biomassa, aurinko, tuuli, geoterminen energia, vuorovesivoima ja aallot. Tansanian hallitus pyrkii houkuttelemaan investointeja myös tällä sektorilla sekä lisäämään uusiutuvan energian ratkaisuja. Suomen osaaminen sektorilla tunnetaan. Potentiaalia löytyy myös kaivosalalta. Tansaniassa on runsaasti mineraaleja (kultaa, rautaa, hopeaa, kuparia, platinaa, nikkeliä ja tinaa) sekä hiiltä ja uraania. Teollisuusmineraalien (kaoliinin, fosfaatin, kalkin, kipsin, suolan) lisäksi löytyy myös jalokiviä (timantteja, tansaniitteja, rubiineja ja safiireja). Tällä hetkellä suurin osa kaivostoiminnasta keskittyy kultaan, uusia suuria kaivosinvestointeja ei ole käynnistetty vuodesta 2012 mutta hallituksen ilmoittaman tavoitteena on nostaa kaivosalan osuutta 10 prosenttiin BKTstä. Laitteiden ja palveluiden tarjoajille löytyy mahdollisuuksia koko elinkaaren ajalta (arvioinnit ja suunnittelut, hankinnat, pääoma ja teknologia). Ulkomaisia yrityksiä velvoitetaan työskentelemään tansanialaisen kanssa (vähintään 20% omistus) tai perustamaan yhteisyritys.
Maataloussektori on Tansaniassa keskeinen (27% BKTstä) ja hallituksen prioriteettina on maatalouden tuottavuuden ja viennin kasvattaminen, pyrkien houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia sektorille. Myös metsäsektorilla tavoitteena on jalostusasteen kasvattaminen. Raaka-aineiden viennin sijaan pyrkimyksenä on lisäarvon luominen. Kiertotalous ja Suomen osaaminen jätteiden käsittelyssä on myös herättänyt Tansaniassa kiinnostusta.
Teksti: Theresa Zitting, Suomen suurlähettiläs Tansaniassa