Tansanian budjetti tähtää suuriin tuloksiin

Budjetin tavoitteena on pienentää elinkustannuksia, parantaa sosiaalipalveluita, luoda työmahdollisuuksia ja tehostaa hyvää hallintoa. Verotulot yltävät jo 17,6 prosenttiin BKT:stä.

Tansanian parlamentti hyväksyi seuraavan budjettivuoden talousarvioesityksen kesäkuussa. Tämä on viimeinen budjetti ennen lokakuun 2015 vaaleja. Budjetti on kuitenkin maltillinen, eikä näytä vaaleja silmällä pitäen tekaistulta.    

Elinkustannusten pienentäminen on tärkeä tavoite, johon pyritään vähentämällä inflaatiota, parantamalla sosiaalipalveluja ja tie-, energia- ja kasteluinfrastruktuuria, korottamalla virkamiesten palkkoja, pienentämällä työntekijöiden verotaakkaa, luomalla työmahdollisuuksia sekä tehostamalla hyvää hallintoa. Budjetista katetaan myös uuden perustuslain suunnittelu, vuoden 2014 paikallisvaalit sekä ensi vuoden yleisvaalien valmistelu.

Budjettiehdotus rakentuu vahvan makrotalouden varaan. Talouskasvu on tänä vuonna 7,2 % ja sen arvioidaan jatkuvan seuraavan kolmen vuoden aikana. Myös Tansanian shillingin arvon odotetaan pysyvän vakaana.

Työmahdollisuuksien luominen on keskeistä Tansanian budjetissa. Kuvassa taimitarhan työntekijöitä Iringassa. Kuva: Elvi Rista

Tuloja pyritään lisäämään
ja verovapauksia karsitaan

Puhuessaan parlamentissa Tansanian valtiovarainministeri korosti vahvasti maan omien tulojen lisäämistä. Tavoitteena on laajentaa veropohjaa ja vahvistaa verohallintoa. Verovapauksia halutaan karsia, ja niistä tullaan tiedottamaan avoimesti, mikä on erittäin myönteinen kehityssuunta. 

Nyt esitetyssä budjetissa valtion tuloarvio näyttää edellisvuotta realistisemmalta, jolloin tuloarvioita jouduttiin rukkaamaan alaspäin kesken vuotta.

Verotulot ovat kasvaneet 17,6 prosenttiin BKT:stä
– kehitysapu vähenee

Valtion tuloja on budjetoitu noin 5,5 miljardia euroa BKT:stä. Kehitysavun ja lainojen määrä on budjetoitu noin 1,33 miljardiin euroon. Apuvarat näyttävät heilahtelevan verraten edellisvuoden budjetoituun tulokseen, mikä kertoo rahoituksen vähentymisestä sekä avunantajien heikentyneestä halukkuudesta ilmoittaa avusta etukäteen.

Uusi kehitysyhteistyön kehys (Development Cooperation Framework) valmistui ja sen toivotaan toimivan pohjana hedelmälliselle dialogille Tansanian hallituksen ja avunantajien kesken, sillä vuoropuhelu on ollut viime aikoina hankalaa.

Markkinahintainen velanotto lisääntyy

Tansania ottaa edelleen markkinahintaista lainaa sekä kotimaasta että ulkomailta. Yhteensä lainaa otetaan noin 1,94 miljardia euroa, josta noin neljäsosa käytetään kehityshankkeiden rahoittamiseen. Lahja-avun jatkuva vähentyminen on osaltaan lisännyt lainanottoa.

Tansanian energiasektori on ollut vaikeuksissa, ja uudessa budjetissa paneudutaankin maksurästien hoitamiseen sekä energiantuotannon tehostamiseen. Maaseudun sähköistäminen on myös nostettu esille. Kuva: Elvi Rista

Syyskuussa 2013 teetetyn analyysin mukaan maan velkataso on kestävä. Velan taso BKT:hen verrattuna oli 35,6 %, siinä missä esimerkiksi Suomella on 46 %. Velka ja velanhoitomenot kuitenkin nousevat nopeasti, ja velanottoa olisi syytä tarkkailla.

Yksi avunantajien huolenaihe on urakoitsijoilta ja palveluiden tuottajilta lähtöisin olevien maksurästien kerääntyminen. Valtiovarainministeriö tunnusti ongelman ja kertoi viimeistelevänsä strategiaa rästien maksamiseksi. Etenkin energiasektori ja valtionyhtiö TANESCO ovat heikossa tilassa.

Menot tiukempaan kontrolliin

Viime vuoteen verrattuna jopa 50 % enemmän kehitysmenoista katetaan kotimaisilla varoilla, jopa 69 %. Kehitysmenojen lisääntyminen selittyy osittain menojen uudelleenluokittelulla, jossa muun muassa opiskelijalainat luokitellaan kehitysmenoiksi.

Budjettilaki tullaan uudistamaan menojen kontrollin ja vastuullisuuden lisäämiseksi. Menojen kontrolli on erityisen tärkeää nyt, sillä tuleva vuosi on vaaleja edeltävä vuosi, jolloin menot helposti karkaavat.

Big Results Now -ohjelma etusijalla

Suurin osa menoista käytetään ensisijaisiin hankkeisiin Big Results Now -ohjelman mukaisesti. Talousarvio tähtää sähköntuotannon lisäämiseen, opetuksen laadun parantamiseen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.

Energia-, liikenne-, maatalous-, opetus-, vesi-, terveys- ja hyvän hallinnon sektorit ovat tärkeässä asemassa budjetissa.  Opetussektorille kohdennetaan suurin osa varoista, noin 1,57 miljardia euroa. Maataloussektorin ja hyvän hallinnon budjetit näyttävät kasvavan suhteessa eniten.

Maaseudun sähköistämiseen käytetään lähes kolmasosa energia- ja mineraalisektorin budjetista. Opetussektorilla lisätään etenkin ammattikoulutusta. Hyvän hallinnon kehittämisen nimissä on varauduttu perustuslakiuudistukseen.

Talouden desentralisaatio jatkuu vahvana. Tästä syystä on tarpeen vahvistaa paikallishallinnon varainhankintaa ja seurata tarkkaan niiden raportointia.

Parlamentilla enemmän valtaa

Tansanian köyhyydenvähentämissuunnitelma Mkukuta II päättyy ensi vuonna, ja on mietittävä, miten integroida köyhyyden vähentäminen kansallisiin suunnitelmiin tämän jälkeen.   

Budjettisykliä on uudistettu ja parlamenttiin perustettu budjettikomitea, joka käy ehdotukset perusteellisesti läpi ennen parlamentille esittelyä. Jokaisen sektorin budjeteista keskustellaan parlamentissa, ja näin parlamentin valta budjettiprosessissa on lisääntynyt ja myös kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet vaikuttaa budjetin sisältöön ovat parantuneet.  

Lotta Valtonen