Tansanialta omavaraisuuteen tähtäävä budjetti
Tansanian valtiovarainministeri Saada Mkuya esitteli 11. kesäkuuta budjetin vuosille 2015-2016. Uusi budjetti on menoissaan maltillinen. Hallitus pyrkii kunnianhimoisesti eroon apuriippuvuudesta, mutta lähivuosina kotimaista varainkeruuta tuskin saadaan tehostettua riittävästi.
Julkiset menot uudessa budjetissa ovat yhteensä noin 22,5 miljardia Tansanian shillinkiä eli vajaat 10 miljardia euroa.
Budjetti on maltillinen verrattuna naapurimaiden budjetteihin. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomen valtion menoarvio oli vuonna 2014 noin 54,5 miljardia euroa. Tansaniassa on kansalaisia kymmenkertainen määrä Suomen asukasmäärään verrattuna.
Tansaniassa käydään parlamentti- ja presidentinvaalit lokakuussa 2015. Uuden budjetin tavoitteena on saattaa päätökseen päättyvän parlamenttikauden projekteja sekä panostaa maaseudun sähköistykseen, vesihuollon laajentamiseen ja inhimilliseen pääomaan sijoittamiseen. Lisäksi budjetista rahoitetaan itse vaalit.
Mittavat tarpeet Tansanian oman rahoituksen lisäämiselle
Vuosina 2015-2016 veroa olisi tarkoitus kerätä 13,1 prosentin osuutta BKT:sta vastaava summa. Kuluneina vuosina asetetuista varainkeruun tavoitteista on kuitenkin jääty säännönmukaisesti jälkeen.
Tansanialla on valtavasti mahdollisuuksia parantaa kotimaista varainkeruuta. Maan talous kasvaa tasaisesti nopeaa seitsemän prosentin vuosivauhtia ja rannikolla on mittavat maakaasuvarat. Myös kaivannaisteollisuudesta voitaisiin saada enemmän verotuloja.
Tällä hetkellä Tansanian veronkanto on kuitenkin maailman heikoimpien maiden tasolla, jäljessä suurinta osaa naapurimaista. Verotulot olivat noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2013-2014.
Edes kunnianhimoinen suunniteltu varainkeruun määrä ei riitä kattamaan kaikkia valtion menoja. Budjetti on alijäämäinen 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lisälainaa aiotaan ottaa noin 6,1 miljardin Tansanian shillingin eli noin 2,6 miljardin euron verran. Velanhoitokulut kasvavat, mutta eivät vielä esimerkiksi kansainvälistä rahoituslaitosta IMF:ää huolestuttavalle tasolle.
Budjetin onnistuminen riippuu veronkannon tehokkuudesta
Budjetin onnistunut toimeenpano riippuu pitkälti veroviraston toiminnasta, sillä sen osuus rahoituksesta on 60 prosenttia.
Veronkeruuta pyritään tehostamaan useilla uudistuksilla. Polttoaineveroa korotettiin kesällä 2015. Veroviranomaisten palkkausta ollaan muuttamassa tulosperustaiseksi.
Erityisesti arvonlisäveron keräys on ollut tehotonta. Se on kuormittanut erityisesti telekommunikaatio-, tupakka- ja virvoitusjuomasektoria. Monet muut merkittävät sektorit ovat sen sijaan nauttineet verovapauksista ja -kevennyksistä.
Uuden arvonlisälainsäädännön tavoitteena on rajoittaa verovapaita sektoreita merkittävästi. Aiemmin lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Nähtäväksi jää, onnistutaanko niissä tällä kertaa.
Kehitysmenojen vähyys ja budjetin toimeenpano huolenaiheina
Tansanian budjettien toimeenpanossa haasteina ovat viime vuosina olleet juoksevien kulujen suuri määrä sekä heikkoudet budjetin toimeenpanossa.
Opetus- ja maataloussektoreilla juoksevien kulujen osuus on noussut merkittävästi viime vuosina. Alle neljäsosa budjetista on varattu kehitysinvestoinneille, kuten opetuksen laadun tai maatalouden tehokkuuden kehittämiseen.
Ongelmaa lisää budjetin heikko toimeenpano. Kaikkia budjetoituja toimintoja ei siis saada toteutettua. Vuonna 2014 budjetista toteutui ainoastaan vajaa kaksi kolmasosaa.
Käytännössä suurin osa budjetista uhkaa siis mennä nykyisten palveluiden ja järjestelmän ylläpitämiseen, ei niiden kehittämiseen.
Yksityissektori tukee palveluntarjontaa
Valtion budjettiin kohdistuu mittavia paineita. Väestö kasvaa kovaa vauhtia, ja palveluita ja niiden rahoitusta tarvitaan lisää. Toisen asteen opetukseen arvioidaan tarvittavan kaksinkertainen budjetti vuonna 2020.
Useiden julkisten palveluiden kysyntä ylittää julkisen sektorin tarjonnan rajat. Palveluiden tuotannossa yksityinen sektori voi olla julkisen sektorin tukena. Hallitus pyrkii vahvistamaan uudenlaisia kumppanuuksia.
Kysyntää yksityisille palveluille on esimerkiksi toisen asteen opetuksessa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia on jo vireillä esimerkiksi infrastruktuurihankkeissa, kuten satamien, lentokenttien ja sähkövoimaloiden rakentamisessa.
Pyrkimys pois apuriippuvuudesta
Perinteisesti kehitysinvestoinneissa hallitusta ovat tukeneet kehitysyhteistyökumppanit. Nyt Tansania pyrkii pois apuriippuvuudesta, eli haluaa rahoittaa julkiset menot valtion omilla tuloilla ilman kehitysapua.
”Olemme päättäneet merkittävästi vähentää riippuvuutta avunantajista ja panostaa enemmän kotimaisten tulojen liikkeelle panoon", totesi valtiovarainministeri Saada Mkuya esitellessään uutta budjettia.
Vuoden 2015/16 budjetista enää 6,4 prosenttia on avunantajien rahoittamaa, melkein 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Tälläkin rahoitusosuudella on vielä suuri merkitys sen kattaessa tärkeitä kehitysmenoja.
Suomen ja Tansanian yhteistyö muuttaa muotoaan
Apuriippuvuudesta pois pääseminen on Suomen ja Tansanian yhteinen tavoite. Tavatessaan kesäkuussa presidentit Niinistö ja Kikwete korostivat kaupan merkitystä.
Päästäkseen tavoitteeseensa omavaraisesta budjetista, tarvitsee Tansania kuitenkin yhä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tukea. Tukea tarvitaan erityisesti valtion varainkeruun haasteissa, kuten veronkannon lisäämisessä ja budjetin paremmassa toimeenpanossa.
Hyvän hallinnon tukeminen on tärkeää, jotta valtion menot jakautuvat yhteiskuntaa tasapuolisesti hyödyttävällä tavalla. Jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat toimia, täytyy yhteistoiminnan olla läpinäkyvää.
Varainkeruun ja hyvän hallinnon tuki on Suomen uuden hallituksen kehityslinjausten mukaista. Se auttaa myös varmistamaan, että Suomen Tansaniaan viimeisen yli viiden vuosikymmenen aikana tekemät kehitysyhteistyöinvestoinnit ovat kestäviä.
Suomi tukee Tansaniaa julkisen taloushallinnon vahvistamisessa rahoittamalla julkisen taloushallinnon uudistusohjelmaa (PFMRP) ja julkisten menojen arviointi-instrumenttia (PER). Suomi on myös antanut Tansanialle yleistä budjettitukea useiden vuosien ajan.
Erityisasiantuntija Kati Manner