Tansania kasvaa - ja yhä parempaa odotettavissa

Tansanian talous kehittyy vähintään odotusten mukaisesti ja globaalin taantuman läpi horjumatta kasvanut maa saa Maailmapankilta hyvin ansaittua suitsutusta muuan muassa budjettikurin ylläpitämisestä. Tulevien vuosien kasvuodotukset ovat kansainvälistä huipputasoa eikä niissä edes vielä näy tulevan kaasubuumin positiivisia vaikutuksia.

Dar-es-Salaam on Tansanian talouden keskus. Virallinen pääkaupunki on kuitenkin Dodoma. Kuva: Siddharth Pendharkar Dar-es-Salaam on Tansanian talouden keskus. Virallinen pääkaupunki on kuitenkin Dodoma. Kuva: Siddharth Pendharkar

Maailmanpankin maajohtaja ja pääekonomisti julkistivat lokakuussa Tansania puolivuotiskatsauksen jolle oli annettu nimike Spreading the wings: From Growth to Shared Proseperity(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Tansanian talousnäkymät ovat globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät, ja Maailmanpankki hehkuttaa maata yhtenä parhaita suoriutujista (one of the best performers).

Talouskasvu Tansaniassa vuosina 2011 ja 2012 ylittää selvästi kuusi prosenttia. Hallitus saa kiitosta budjettikurin ylläpitämisestä: budjetin alijäämä on supistunut, vaihtotaseen alijäämä on hallinnassa ja aina viime aikoihin saakka korkeana jatkunut inflaatio osoittaa jo taittumisen merkkejä.

Noin seitsemän prosentin kasvuodotukset tuleville vuosille antavat lisää aihetta tyytyväisyyteen: Tansanian talous on hyvässä iskussa, ja vain lähinnä ulkoiset shokit voivat horjuttaa hyvää kehitystä. Tässä yhteydessä tulee muistaa että esimerkiksi globaali talouskriisi ei juuri hetkauttanut Tansanian taloutta mikä antaa Maailmanpankille lisää aihetta suitsuttaa Tansanian kansantaloutta kestävyydestä (resilience).

Luvut eivät kerro koko kasvua

Kasvu keskittyy julkisen sektorin investointeihin. Monet investoinneista ovat infrastruktuurin puolella ja niiden vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen ovat pitkäkestoisia, eivät heti näkyvillä. Yksityisen sektorin investoinnit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa.

Tämä kertoo jotain valtiojohtoisuudesta sekä heikosta investointi-ilmastosta. Kasvu on kuitenkin kestävällä ja vankalla pohjalla. Kasvuluvut ovat olleet hätkähdyttäviä jo yli vuosikymmenen ajan. Keskimääräinen talouskasvu on ollut noin seitsemän prosentin luokkaa. Myönteistä kuvaa himmentää jossain määrin korkea väestönkasvu: jos kasvu muutetaan per capita-luvuiksi, putoaa Tansania välittömästi Afrikan keskisarjaan.

Maailmanpankki myöntää avoimesti, että Tansanian kuten minkä tahansa kehitysmaan kasvua on erittäin vaikea mitata kvantitatiivisesti. Tämä ei johdu pelkästään epävirallisesta taloudesta, minkä vollyymi on Tansaniassa poikkeuksellisen suuri jopa afrikkalaisessa vertailussa, vaan myös mm. siitä miten ICT-sektorin voimakas kasvu voidaan muuttaa luvuiksi.

Nykyiset benchmarkit joihin makrotalouden luvut on kiinnitetty vertailunomaisesti pohjautuvat vuoden 2001 laskelmiin. Ne eivät ehkä vastaa eivätkä kata nykyistä taloudellista aktiviteettiä.

Esimerkiksi Ghanassa kun benchmarkit uudistettiin, kokonaistalouden volyymi hyppäsi kerralla lähes 50% ylösäpäin. Näin ollen on luultavaa, että Tansaniankin bruttokansantuote on huomattavasti suurempi kuin mitä viralliset luvut antavat ymmärtää.

Kahden nopeuden Tansania

Tansanian tulevista riskeistä otetaan esille lähinnä velkaantuminen ja kauppataseen alijäämän kasvu. Velkaantumista vauhdittaa Tansanian aiempaa parempi pääsy kansainvälisille bond-markkinoille sekä tulevat valtavat investoinnit. Investoinnit lisäävät myös tuontia lähivuosina räjähdysmäisesti: kunkaasusektorin suuret investoinnit alkavat jo muutaman vuoden päästä, maahan virtaa valtavasti investointi- ja pääomahyödykkeitä rajojen ulkopuolelta.

Nopea talouskasvu ja erinomaiset kasvuodotukset ovat kuitenkin vain toinen puoli todellisuutta. Suurin osa (80%) tansanialaisista elää yhä maaseudulla rahatalouden ja vaihdannan ulkopuolella. Maailmanpankin ja IMF:n myönteiset arviot Tansanian taloudesta koskettavat vain yhtä pientä osaa yhteiskunnasta: Tansanian on jakautunut kahtia, modernisoituvaan ja nopeasti kehittyvään makrotalouteen ja alikehittyneeseen, perinteissä kiinni olevaan maaseutuun. Eikä tähän ongelmaan ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua.

Maailmanpankin mukaan Tansania muistuttaa 1970-luvun Malesiaa: eniten työllistää tuottamaton omavaraismaatalous, on hyvin vähän minkään tason erikoistumista ja matala urbanisaatitaso. Tansanian tulisi Maailmanpankin mukaan kehittää maataloutta ja laajentaa tuotevalikoimaa. Myös liikaväestölle tulisi löytää paikka kasvavista kaupungeista.

Maatalous tulisi kaupallistaa

Tällä hetkellä suurin osa maataloustuotteista kulutetaan tilalla ja tuotteet itsessään ovat perinteisiä kuten maissia. Pitäisi olla enemmän myytäviä tuotteita ja (cashcrop), enemmän arvonlisää added value. Tansanialla on valtavasti potentiaalia ja resursseja ja onkin aiheellista todeta että Tansanialla on mahdollisuus hyvinvointiin, sitä ei olla vain osattu ymmärtää.

Köyhyys periytyy Tansaniassa ja keskittyy määrätyille alueille. Köyhyys on kroonista ja ne perheet jotka tänä päivänä elävät äärimmäisessä köyhyydessä tulevat suvuista, jotka ovat eläneet vastaavissa olosuhteissa jo useiden sukupolvien ajan.

Yhtä mieltä ollaan siitä, että Tansania tarvitsee transformaation, johon liittyy paitsi teknologinen muutos myös teollistuminen ja uusi liiketoimintailmasto, mutta nämä kaikki ovat sellaisia asioita jotka käydyn paneelin mukaan eivät todellisuudessa nouse kansallisen prioriteetin tasolle.

Ongelmat eivät ole uusia, niihin on kiinnitetty Afrikassa huomiota jo 1960-luvun alusta alkaen. Maaoikeuskysymykset jarruttavat kuitenkin maatalouden modernisaatiota voimakkaasti.

 

kauppa