Tansania ja maailmantalouden taantuman vaikutukset
Tansanian kokonaisinflaatio oli joulukuussa 2008 13 prosenttia. IMF arvioi korkean inflaatiotason laskevan vuoden 2010 kuluessa 5 - 6 prosentin tasolle. IMF:n arvion mukaan Tansanian tulee uudelleen arvioida talouspolitiikkaansa ja suosittelee elvytystoimia. Tansanian valtiontalous ja ulkomaanvaluuttareservit ovat vahvoja, siten hallituksella on mahdollisuus kasvattaa budjettialijäämää ja valtion velkaa.
Tansanian keskimääräinen talouskasvu vuosina 2001 - 2007 oli 7,2 %. Alustavien arvioiden mukaan talouskasvu vuonna 2008 oli 7,5 %. Useita vuosia jatkuneen kasvun ennustettiin jatkuvan myös vuonna 2009. Ensimmäiset varovaiset huomiot maailmantalouden taantuman negatiivisista vaikutuksista Tansanian talousbuumiin esitettiin vasta tammikuussa 2009.
Tansanian rahoitussektori ei ole erityisen integroitunut kansainväliseen rahoitusjärjestelmään, siten suorat vaikutukset kansainvälisen rahoitussektorin ongelmista Tansania reaalitalouteen eivät ole kovin todennäköisiä. Maailmantalouden taantuman vaikutus Tansanian reaalitalouteen on kuitenkin merkittävä. Alustavia merkkejä vientituotteiden maailmanmarkkinahintojen ja volyymien laskusta sekä talouskasvun hidastumisesta on havaittavissa. Ennusteiden laatiminen Tansaniassa on haastavaa erityisesti siksi, että tilastojärjestelmä on heikko ja tiedot esimerkiksi ulkomaankaupasta saadaan merkittävällä viiveellä.
Tansanian päivitetty talousennuste vuosille 2009 - 2010
Tansanian talouskasvu on viimeisen 5 vuoden ajan ollut korkeampaa kuin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa keskimäärin. IMF:n arvion mukaan Tansanian edellytykset selviytyä talouskriisistä ovat kohtuulliset ja kasvu tulee jatkumaan noin 4 - 5 % tasolla vuonna 2009 sekä 2010. Ennuste on verrattain optimistinen, sillä IMF:n maaliskuussa päivittämä arvio alueen keskimääräiseksi talouskasvuksi vuonna 2009 on 2 %.
Maailmantalouden taantuman arvioidaan vähentävän viennin volyymiä sekä laskevan useiden keskeisten vientituotteiden hintoja. Erityisesti työvoimavaltaisen maatalouden näkymät ovat heikot kahvin ja puuvillan maailmanmarkkinahintojen romahdettua. Myös palveluiden suhdannenäkymät ovat heikentyneet. Viime vuosina nopeasti kasvaneen turismin ja sen mukanaan tuomien ulkomaisten investointien odotetaan laskevan. Lähialueen maiden talouskehityksen odotetaan laskevan transitioliikennettä.
Ulkomaisten investointien (FDI) määrä Tansaniaan on ollut voimakkaassa tasaisessa kasvussa vuodesta 2003. Vuonna 2008 investointien arvo oli 712 miljoonaa USD, joka oli yli kaksinkertainen määrä kun viisi vuotta aikaisemmin. Alustavien arvioiden mukaan ulkomaisten investointien määrä tulee laskemaan vuonna 2009. Tansanian teollisuus-, kauppa- ja markkinointiministeriön mukaan useita merkittäviä investointeja on peruutettu viime kuukausien aikana.
IMF:n arvio Tansanian talouskasvun jatkumisesta on olosuhteet huomioon ottaen varsin optimistinen. Heidän arvionsa mukaan Tansaniassa on edelleen olemassa kasvua ylläpitäviä tekijöitä. Tansanian vientituloista noin 40 % saadaan kullasta, jonka maailmanmarkkinahinta on edelleen verrattain korkea. Myös öljyn hinnan lasku on Tansanian talousnäkymille suotuisa.
Eräiden nopeasti kasvaneiden sektoreiden odotetaankin kasvavan edelleen tänä vuonna. Telekommunikaatiosektori kasvoi vuonna 2008 21 % ja kasvun odotetaan jatkuvan vahvana. Myös rakennussektorin tilauskannat ja rakennusmateriaalien kysyntä ovat vahvoja. Valtion odotetaan lisäävän koulutus- ja terveydenhuollon menoja eikä vuodelle 2009 ole ennakoitavissa kehitysavun tason laskua. Kasvuennusteiden laadinnassa on huomioitu myös väestönkasvuun sidotut ennusteet omavaraistaloudesta sekä informaalista sektorista
Tansaniassa.
Inflaatio
IMF:n aikaisemmin suosittelema 5 % perusinflaatiotaso ei ole toteutunut. Joulukuussa 2008 kokonaisinflaatio oli jo 13 %. IMF:n arvion mukaan inflaation korkeaan tasoon on vaikuttanut elintarvikkeiden hintojen nousu, mutta uiden hyödykkeiden osalta inflaatio on ollut keskimäärin noin 4 - 5 %. Elintarvikkeiden hintoihin on vaikuttanut Kenian ruokapula sekä heikot sateet Tansaniassa loppuvuodesta 2008.
Mikäli tämän vuoden sadot ovat kohtuulliset, inflaation odotetaan laskevan nopeasti. Tansanian elintarvikemarkkinat eivät ole integroituja kansainvälisiin hintoihin tai edes alueellisesti Tansaniassa, siten kansainvälisten maailmanmarkkinahintojen vaihtelut eivät ole lyhyellä aikavälillä merkittävästi vaikuttaneet elintarvikkeiden hintakehitykseen. Inflaation arvioidaan laskevan 5 - 6 % tasolle vuoden 2010 kuluessa.
Valuuttakurssi
Tansanian shillingin arvo suhteessa yhdysvaltain dollariin heikentyi joulukuuhun 2008 mennessä 13,1 %. IMF:n arvion mukaan merkittäviä valuuttakurssin muutoksia ei ole odotettavissa vuonna 2009. Arvioitu vaihtotaseen vaje vuodelle 2008/2009 on 2 871 miljoonaa USD.
Rahoitussektorin riskit
Pankkisektori on kehittynyt vahvasti viime vuosina ja on osaltaan tukenut talouskasvua. Tansanian pankit ovat verrattain vakaalla pohjalla, mutta rahoitussektorin riskit talousennusteiden heikentyessä ovat ilmeiset. Tansanian pankkisektorin ongelmana eivät ole ns. roskalainat (toxic assets), vaan luottoriskit talousnäkymien heikentyessä. Tansanian keskuspankki on lisännyt valvontaa ja raportointia riskien ennakoimiseksi. Riskien ennaltaehkäisemiseksi tärkeää on myös valtiorajat ylittävä yhteistyö, sillä noin 50 % Tansanian pankeista on ulkomaisessa omistuksessa.
Vaikka pankkisektorin riskit ovat verrattain hyvin hallussa ja olemassa oleva kontrolli laadultaan hyvä, kohdistuvat rahoitussektorin riskit erityisesti eläkerahastoihin ja mahdollisesti myös vakuutusyhtiöihin. Eläkerahastojen valvonta on ollut puutteellista Tansaniassa.
Julkinen talous ja talouspolitiikka
Tansanian julkinen talous on alueellisesti verrattain hyvässä tilassa. Valtion tulokertymä on kasvanut nopeasti viime vuosina sekä talouspolitiikka on ollut verrattain tiukkaa. Valtion ulkomaiset valuuttareservit olivat noin 2,9 Miljardia USD joulukuussa 2008. Ne vastaavat noin 4,3 kuukauden tuontia.
Talouskasvun ennusteiden heikentyminen tulee merkitsemään valtion ennakoidun tulokertymän merkittävää jopa 400 miljoonan USD laskua vuonna 2009. IMF:n arvion mukaan Tansanian hallituksen tulisi kuitenkin tukea talouskasvua vuosina 2009 -2010. Talouskasvun ennuste ennakoi tämän suosituksen noudattamista.
Vahva julkinen talous antaa hallitukselle liikkumavaraa elvytystoimiin. IMF:n arvion mukaan valtion budjetin alijäämää voidaan kasvattaa vuosina 2009 ja 2010 ja hallittu valtion kotimaisen velan lisääminen on mahdollista. Rahoitussektorin likviditeetti on vahvistunut viime vuosina ja lainat yksityiselle sektorille ovat kasvaneet. Edellisenä vuonna kasvua oli lähes 50 %, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vuonna 2009.
Sansibar
Sansibarin talouskehitys on erityisen haavoittuvainen maailmantalouden taantuman vaikutuksille. Turismin osuus Sansibarin taloudesta on vuosikymmenen kuluessa kasvanut merkittävästi, Ulkomaisista investoinneista yli 90 % on kohdistunut turismiin. Maatalouden vientituotteista perinteisesti merkittävin on neilikka. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen lasku syventää Sansibarin lähitulevaisuuden taloudellista ahdinkoa.
Talouspolitiikan riskit
IMF:n suositukset talouspolitiikan suunnasta perustuvat makrotaloudelliseen analyysiin, joka ei välttämättä täysin huomioi kaikkia olemassa olevia riskejä. Tansanian julkinen sektori on kasvanut hyvin nopeasti viime vuosina. Kuitenkin vain hyvin pieni osa kasvusta on kohdistunut julkisiin investointeihin. Voimakas kasvu sekä eräillä hallinnon sektoreilla toteutettujen arvioiden tulokset tuottavuuden heikosta kehityksestä ovat huolestuttava yhdistelmä.
Julkisen kulutuksen rakenteeseen liittyvät ongelmat, kuten korkeat juoksevat kulut ja resurssiallokaation tehottomuus saattavat merkitä, ettei menojen kasvattaminen välttämättä tuota toivottua vaikutusta talouskasvuun. Maailmanpankin arvion mukaan julkisten investointien suhteellisen osuuden lisääminen valtion budjetista voisi tuottaa merkittävän lisäpanoksen talouskasvun ylläpitämiseen.
Valtion budjetista merkittävä osa on kulunut perustoimintojen kannalta suhteellisen tarpeettomiin juokseviin kuluihin ja heikosti tuottaviin investointeihin esim. Tansanian keskuspankin uusi noin 340 miljoonaa USD maksanut kiinteistö. Julkisten investointien tulisi paremmin kohdistua sellaisiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka mahdollisesti laskisivat Tansanian korkeaa kustannustasoa (esim. liikenneväylät).Talouspolitiikan löysentäminen ja valtion budjetin alijäämän lisääminen eivät välttämättä ole oikeita viestejä hallitukselle.
Talouspolitiikan liikkumatilan laajentaminen ennen seuraavia vaaleja lienee hallitukselle mieluinen ehdotus. Vaalikaudelle liittyvät fidusiaariset riskit sekä makrotalouden keskipitkän aikajänteen vakauden säilyttäminen ovat kuitenkin keskeisiä haasteita, jotka koettelevat Tansanian riskinottokykyä. Heikot sateet tai muut ennalta vaikeasti ennakoitavat riskit voivat vaikuttaa merkittävästi talousnäkymiin ja valtion riskinottokykyyn epävarmassa taloustilanteessa.
Kuva: Jo Simon, flickr.com, creative commons