Talven talousennuste antaa optimistisen arvion Kroatialle

Euroopan komission talven 2021 talousennuste antaa optimistisen arvion (5,3%) Kroatian talouden kasvusta tänä vuonna. Työnantajille maksettavat koronatuet jatkuvat nykyisellään ainakin helmikuun loppuun. Yritystoimintaan kohdistuvia koronarajoituksia ollaan varovasti purkamassa. Uudet koronatartunnat ovat tilastojen mukaan laskeneet merkittävästi viime viikkoina, vaikka uudet virusmuunnokset ovat rantautuneet myös Kroatiaan.

Euroopan komission talven 2021 talousennusteessa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Kroatian talouden uskotaan kasvavan tänä vuonna 5,3% (vrt. Suomi 2,8%) ja ensi vuonna 4,6%. Bruttokansantuote (bkt) supistui viime vuonna odotettua vähemmän, mutta silti ennätyksellisen paljon, arviolta 8,9% – Euroopan neljänneksi eniten heti Espanjan, Kreikan ja Maltan jälkeen. Suurimpana syynä alamäkeen on palveluviennin pudotus ja kotimaisen kysynnän lasku. Kuluvan vuoden kasvuennusteiden valossa Kroatia on kolmen kärkeä yhdessä Espanjan (5,6%) ja Ranskan (5,5%) kanssa. Tarjolla olevan EU-rahoituksen, jos se vain pystytään täysimääräisesti hyödyntämään, pitäisi pönkittää kasvua, lisätä investointeja ja kasvattaa kulutusta.

Yrityksille suunnatut tukimuodot(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) koronan aiheuttamasta tilanteesta selviytymiseen (palkkatuki, työnantajamaksuhelpotukset, kiinteiden kulujen tuki, lainajärjestelyt, korkotuet) pysyvät entisellään ainakin helmikuun loppuun asti. Yrittäjät peräävät kuitenkin parempaa ennustettavuutta rajoitusten purusta ja tukipakettien jatkosta. Päätös, jonka mukaan kahvilat saavat aloittaa anniskelun 15. helmikuuta coffee-to-go -tyyppisesti, on lähinnä psykologinen eikä taloudellinen.

Kroatian kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) sisällytetään komission suostumuksella myös maalis- ja joulukuun maanjäristyksistä(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen tähtäävät jälleenrakennus- ja investointihankkeet ilmasto- ja digitaloustavoitteet huomioiden. Kyse ei tule olemaan vain kiinteistöjen kunnostuksesta vaan laajemmista talous- ja demografiatalkoista varsinkin jo ennestään köyhässä Sisak-Moslavinan muuttotappiomaakunnassa.

Jos rokotusohjelmien eteneminen ja rajoitusten purkaminen EU-tasolla viivästyy, vaikutukset Kroatian matkailusektorille(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja talouden elpymisen dynamiikkaan voivat olla vakavat. Pandemia ja viime vuoden luonnonkatastrofit ovat avanneet suuria mahdollisuuksia, mutta samalla tuoneet lisähaasteita. Työpaikkojen ja tulonmenetysten sekä maanjäristysten materiaalisten tuhojen vuoksi köyhyysriski on kasvanut ja epätasa-arvo lisääntynyt. Valtiovarainministeriön vuodesta toiseen jatkunut ja jo kauan ennen pandemiaa alkanut päänsärky on yhteydessä itse kivunlievittäjiin eli lääkevalmistajiin: joka kuukausi Kroatiassa syntyy noin 30 miljoonaa euroa uutta julkisen terveydenhuoltosektorin velkaa lääketukuille. Kokonaiskuvassa tämä yksittäinen ongelma indikoi tarvetta isommille julkisen sektorin johtamis- ja valtioyhtiöiden omistajuuspolitiikan uudistuksille.

Kroatian ERM II(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) -matka kohti euroa etenee ongelmitta. Tämän vuoden hinta-, korkokanta- ja valuuttakurssivakausvaatimukset saavutettaneen helposti ja elleivät koronaviruksen hillitsemiseksi tarkoitetut sulkutoimet jatku läpi vuoden, myös julkistalouden kriteerit pystyttäneen pitämään raameissaan. Rahapolitiikkaa vahvistettaneen tänäkin vuonna tarvittaessa valuuttainterventioilla Kroatian kunan (HRK) mahdollisten vahvistumispaineiden tasaamiseksi. Likviditeettiongelmia ei ole.

Suomen ja Kroatian välinen tavarakauppa ylitti 60 miljoonaa euroa vuonna 2020. Historian suurin yksittäinen vientikauppa Suomesta Kroatiaan on edelleen Patrian(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 126 AMV-ajoneuvon toimitus Kroatian puolustusvoimille vuosina 2007-2013. Kauppaan liittyi myös merkittävä teollisen yhteistyön vaatimus. Kroatian talousministeriö hyväksyi Patrian suoritukset joulukuussa 2020 ja totesi täten suomalais-norjalaisen yrityksen toteuttaneen kaikki teollisen yhteistyön velvoitteensa Kroatiassa. 

Teksti: Laura Stojic, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö Zagreb