Talouskriisin vaikutukset ja elvyttäminen Hampurissa

Talouskriisin vaikutukset alkavat tuntua myös Pohjois-Saksan taloudellisessa keskuksessa Hampurissa. Lähtötilanne taloudessa ja työllisyydessä on hyvä. Vuoden 2008 ylijäämä auttaa vuonna 2009 ja työttömyys on 8.5%. Satama teki loppuvuoden hidastumisesta huolimatta kaikkien aikojen toiseksi parhaan tuloksen ja Airbus valmisti ennätysmäärän lentokoneita vuonna 2008.

Alkuvuonna 2009 kuljetukset ovat vähentyneet kaikissa pohjoisen satamissa 25- 30 %. Airbusille tulee lentokonetilausten siirtoja. Pohjoisen osavaltiopankki HSH on ilmoittanut tarvitsevansa 3 mrd euroa pääomatukea. Hampurin johto torjuu "taudin oireita" elvytyspaketilla, joka muodostuu liittovaltion II elvytyspaketista ja Hampurin omasta panoksesta.

Pääpaino on työttömyyden torjunnalla ja koulutuksella sekä infrastruktuurin kohdistuvilla investoinneilla. Hampurin toimet ovat hyvä esimerkki Saksan elvytyspolitiikan toimeenpanosta osavaltiotasolla. CDU:n ja vihreiden muodostaman senaatin toimissa korostuvat "sosiaalinen markkintalous" ja ympäristökysymykset.

Hampurin taloudellisen voimakeskuksen vaikutus säteilee pitkälle Pohjois-Saksassa. Sen satama ja yritykset työllistävät myös naapuriosavaltioiden asukkaita. Kolmannes Hampurin työvoimasta tulee naapurista. Taloudellinen yhteistyö viime vuosina on huomattavasti lisääntynyt varsinkin Schleswig-Holsteinin kanssa. Siksi talouskriisin vaikutukset Hampurissa tuntuvat laajemminkin.

Hampurin poliittinen johto vakuuttaa lähtöasetelmien laman tullessa olevan erinomaisen hyvät. Työttömyys on alhaalla (8.5 %) ja talous suhteellisen hyvässä kunnossa. Hampuri on alkanut tehdä julkistalouden kirjanpidon lisäksi vuodesta 2007 alkaen myös liiketaloudellisen tilinpäätöksen ja taseen, joka osoitti 798 milj.euron voittoa vuonna 2007. Hampuri on nettomaksaja liittovaltion yhteiseen kassaan ja sen BKT/capita 47.800 euroa on osavaltioiden suurin.

Ennusteet talouskriisin vaikutuksista ovat Hampurissa yhtä epävarmoja kuin muuallakin. Taloussenaattori Gedaschko lainasi illalliskeskustelussa 19.2. Airbusin johtaja Endersin lausuntoja "kristallipallon tarpeesta" ja täydensi tilannetta omalla potilasvertauskuvallaan: osavaltio voi lievittää talouskriisi-potilaan kuumetta mutta ei pysty vaikuttamaan taudin perimmäisiin syihin. Niihin vaikuttamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja EU:ta.

Hampurin "pääministeri" pormestari Ole von Beust (CDU) antoi 11.2.2009 senaatin selonteon parlamentille. Von Beust varoitti lamasta nähdyn vasta ensimmäiset merkit, ja Hampurin olevan haavoittuva globaalissa kriisissä koska se on myös globalismin hyötyjä. Hampurin vahvat alueet, ilmailuteollisuus (maailman 3.suurin ilmailualan keskus) ja merikuljetukset (satama on maailman 8.suurin ja Euroopan 2.suurin) ovat suhdanneherkkiä aloja.

Myös Hampurin ja Schleswig-Holsteinin yhteinen osavaltiopankki HSH Nordbank on taloudellisissa vaikeuksissa. Se on ilmoittanut tarvitsevansa 3 miljardin euron pääomatuen. Samalla se on ilmoittanut irtisanovansa n.1100 työntekijää.

Satama ja kuljetukset

Satamassa lama alkoi tuntua loppuvuodesta 2008 kuljetusten vähentyessä. Kokonaistuloksessa vuodelta 2008 lama ei juuri vielä näy: kokonaistulos oli 140,4 miljoonaa tonnia kuljetuksia ja kaikkien aikojen toiseksi paras vuoden 2007 jälkeen.

Konttikuljetuksia oli 9.7 miljoonaa teuta (standardikonttia) mikä merkitsi -1,5 % vähennystä edelliseen vuoteen nähden. Tulosta huononsi erityisesti viimeinen vuosineljännes, jolloin konttikuljetukset vähenivät 10.3 % alkuvuoteen verrattuna. Sataman kokonaistulosta tasapainotti massatavaran kuljetus, joka oli 42,5 milj.tonnia ja kasvoi 1.8 %.

Suomi oli myös vuonna 2008 konttisataman 4. suurin asiakas, vaikka kuljetukset vähenivätkin huomattavan määrän -15.4 % (vuonna 2007: 508 milj. teuta ja vuonna 2008: 430 milj.teuta). Myös kolmostilalle vuonna 2006 ohi Suomen nousseen Venäjän kuljetukset vähenivät, mutta vain 1.7 %. Listan kärjessä ovat Kiina ja Singapore. Suomen kuljetusten suureen vähenemiseen vaikuttaa mm. Venäjän transitoliikenne.

Vuoden 2009 puolella kuljetusten vähentyminen on jatkunut. Sataman tilat ovat alkaneet täyttyä toimettomista laivoista ja tyhjistä konteista. Hampurin satama-ja logistiikkayhtiön HHLA:n edustaja (useita terminaaleja) arvioi konttikuljetusten vähentyneen alkuvuonna n.20–30%. Eurogate terminaalista arvellaan kuljetusten vähentyneen jopa 30 % edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa että ollaan vuoden 2005 tasolla.

Hampurin sataman markkinointiyritys ennustaakin vuoden ensimmäisestä puoliskosta heikkoa mutta arvelee että maailmantalouden elpyessä toisella vuosipuoliskolla voisi kokonaistulos kehittyä kohti viime vuoden tulosta 140 miljoonaa tonnia. Yhtä suuria vähennyksiä koetaan myös Lyypekissä (-30 %; tärkeä vaikuttaja mm. paperin tuonnin vähentyminen Suomesta) ja Bremen/ Bremerhavenissa (-25 %).

Ilmailuteollisuus

Hampurissa sijaitsevat Airbusin Saksan tehtaat (Toulousen ohella päätehdas) ja Lufthansan keskeiset huoltolaitokset sekä Saksan 5.suurin lentokenttä. Ne ovat suuri työllistäjä (esim. Airbus n. 110.000 henkeä). Vuonna 2008 Airbus (koko yhtiö) toimitti ennätykselliset 30 konetta edellistä vuotta enemmän. Vuodelle 2008 oli johtaja Thomas Endersin mukaan ilmoitettu 777 uutta tilausta, mutta talouskriisin
myötä tilanne on muuttunut epävarmaksi.

Enders on arvioinut edessä olevan kriisivuoden ja tilauksia tulevan vähemmän kuin toimituksia. Monet tilaajat haluavat siirtää toimituksia myöhemmäksi. Hampurissa valmistettavien A-320-kokoluokan koneiden osalta tämä merkitsee yhden koneen vähennystä kuukaudessa. Kokonaistilannetta jatkossa on vaikea arvioida ja vaarana on, että tilaajat eivät pysty lunastamaan koneita. Viime vuosina toteutetun säästökuurin tuloksena irtisanomisiin ei ainakaan vielä jouduta, vaan työn vähennys voidaan hoitaa sovittujen joustojärjestelyjen avulla.

Suhdannetoimet

Osavaltioiden elvytysohjelmat pohjaavat niiden osuuteen liittovaltion elvytyspaketista jota täydennetään omilla varoilla. Hampuri saa liittovaltion elvytyspaketti II:sta n. 234 milj.euroa ja lisää siihen omaa rahaa 77 milj.euroa.

Lisäksi Pk-yrityksiä tuetaan 400 milj.euron suuruisella takausohjelmalla ja n. 250. milj.euroa käytetään investointeihin nopeutetulla aikataululla (suunnitelmat vuoteen 2013 saakka). Lisävelkaa joudutaan ottamaan liittovaltion elvytyspakettiin kuuluvien verohelpotusten vuoksi saamatta jäävien verotulojen vuoksi (n.100 milj.euroa) sekä työmatkakustannushelpotusten (n. 70 milj.euroa) takia. Alentuneet energiakustannukset tuovat toisaalta merkittäviä helpotuksia yrityksille ja kansalaisille.

Toistaiseksi työttömyys ei ole lähtenyt ratkaisevaan kasvuun Hampurissa. Se on pysytellyt viime vuoden lopulta saakka alle 70.000 työttömässä eli n.8.5 %:ssa (liittovaltion keskiarvo 8.3 %). Osa-aikatyö on kuitenkin lisääntynyt, ja työttömyyden pelätään nousevan jopa 100.000:een henkeen.

Hampuri suunnittelee käyttävänsä elvytysvaroja työttömyyden ennaltaehkäisyyn ja sen vaikutusten helpottamiseen mm. koulutuksella. Yrityksiä kannustetaan pitämään työntekijät eri keinoin laman yli. Keinoina ovat mm. helpotukset sotu-maksuissa, eri koulutusvaihtoehtojen tarjoaminen jne. Julkishallinto näyttää esimerkkiä poistamalla säästöohjelmansa rekrytointikiellon, vaikka tavoitteesta puuttuu vielä hiukan.

Rakennusalaa työllistetään mm. korjaamalla sairaaloita, kouluja ym.julkisia rakennuksia. Sataman infrastruktuurin modernisointiin investoidaan, ja sen rahoitus tulee pitkälti Hampurin sataman pörssiyhtiöksi muuttamisesta. Mm. satamarata uusitaan. Projekteissa kiinnitetään huomiota ympäristöystävällisyyteen. Hampuri painotti ympäristöseikkoja myös liittovaltion suhdanneohjelmaa laadittaessa.

Hampurin toimet ovat hyvä esimerkki siitä, miten osavaltio panee liittovaltion elvytyspolitiikkaa täytäntöön. Hampurissa korostetaan toisaalta "sosiaalista markkinataloutta" CDU-puolueen johon tapaan ja pidetään ympäristökysymyksiä esillä, mihin Hampurin CDU:n hallituskumppanilla vihreillä on vaikutuksensa. Hampurissahan on toukokuusta 2008 lähtien osavaltiotason ensimmäinen CDU-vihreät koalitio.

Kriittisiäkin mielipiteitä elvytyspolitiikasta kuuluu: Hampurin maailmantalouden instituutin HWWI:n johtaja Straubhaar kritisoi elvytystoimia myöhästyneiksi ja väärin painotetuiksi (HAM7054- 1/29.1.2009). Strraubhaarin mukaan elvyttämistä ja rakennepolitiikkaa sotketaan liikaa yhteen.

Investoinnit ja rakennusalan tukeminen voivat johtaa kohoaviin rakentamiskuluihin ja sektorin ylipaisumiseen. Nähtäväksi jää, miten elvytystoimet purevat Hampurissa ja Pohjois-Saksassa. Sen ennustamiseen tarvittaisiin taloussenaatttori Gedaschkon ja Airbusin johtaja Endersin kaipaamaa kristallipalloa.