Talouskriisi uhkaa myös demokraattista järjestelmää

Talouskriisin aikaansaama yleinen tyytymättömyys on viime vuosina usein purkautunut mielenosoituksina. Kuva: Agelakis Talouskriisin aikaansaama yleinen tyytymättömyys on viime vuosina usein purkautunut mielenosoituksina. Kuva: Agelakis(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Talouskriisin jälkiä ei pystytä korjaamaan ainoastaan taloudellisin keinoin. Taloudellisten mullistusten vaikutukset näkyvät Euroopassa esimerkiksi työttömyytenä, köyhyytenä ja sosio-ekonomisena epätasa-arvona. Vaikutukset heijastuvat myös ääri-ilmiöiden kasvuna ja demokratian kyseenalaistamisena. Euroopan neuvosto hakee ongelmiin ratkaisuja.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ranskan Strasbourgissa. Kokous käsittelee monia raportteja, jotka pyrkivät pureutumaan talouskriisin vanavedessä seuranneisiin ongelmiin

Käsittelyssä ovat muun muassa raportit nuorten syrjäytymiseen puuttumisesta, demokratian kriisin aiheuttamasta valtion roolin muutoksesta ja tiukkojen säästötoimenpiteiden vaikutuksista yhteiskunnan heikoimmille. Tulevaisuuden talouskasvu ja hyvinvointivaltion pysyvyys perustuvat suurelta osin nykynuorten osaamisen ja motivaation varaan.

Ongelmat ovat kuitenkin monisyisiä eikä niihin ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenet keskustelivat toimittajien ja tutkijan kanssa demokratian tilasta eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Talouskriisi aiheuttanut epäluottamusta

Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että valtio on vakaa eikä valtio ei voi olla vakaa ilman toimivaa demokratiaa. Talouskriisi on vaikeuttanut demokraattisten instituutioiden kuten valtioiden toimivuutta. Tiukoista säästötoimenpiteistä johtuvat sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat etenkin yhteiskunnan heikoimpiin. Tämä on lisännyt kansan epäluottamusta demokraattisia instituutioita kohtaan.

”Oleellista on pohtia, miten ihmisten luottamus saadaan palautettua. Myös uusia keinoja osallistua demokratian rakentamiseen tarvitaan”, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Susanna Huovila (sd.) linjaa ensi viikon kokouksessa käsiteltävien raporttien merkitystä.

Ihmisten osallistuminen on tärkeässä roolissa demokratiassa. Yliopistonlehtori Emilia Palonen (PhD) Helsingin yliopistosta on perehtynyt työssään muun muassa populismiin ja paikallisdemokratiaan. ”Demokratian periaatteiden kannalta olisi tärkeää, että myös taloudellisia ratkaisuja tehtäessä otettaisiin mukaan ne ihmiset, joita päätökset koskevat”, Palonen pohtii.

Palosen mukaan on tärkeää, että ihmiset eivät hylkäisi koko järjestelmää, vaikka kokevat tyytymättömyyttä sen toimintaan. Parlamentaarisen yleiskokouksen raportissa yhdeksi ratkaisuksi esitetään nuorten aktiiviseen osallistumiseen panostamista.

Populistit tarjoavat vaihtoehdon

Talouskriisin aikaansaama yleinen tyytymättömyys on monissa Euroopan maissa nostanut myös populististen ja maahanmuuttovastaisten puolueiden kannatusta.

”Oleellinen osa demokratiaa on se, että ihmisillä on vaihtoehtoja, ja juuri niitä populistiset puolueet pyrkivät tarjoamaan”, Palonen kommentoi raporteissa esiin nousevaa teemaa.

”On tutkittu, että populistiset puolueet saavat kannatusta sen takia, että halutaan vastustaa nykyisiä vallanpitäjiä eikä niinkään sen vuoksi, että esimerkiksi kannatettaisiin niiden rasistisia mielipiteitä”, Palonen kertoo. Hän muistuttaa, että populismia ja muukalaisvihaa ei pidä rinnastaa yhdeksi ja samaksi asiaksi.

Euroopan neuvoston käsittelyyn tulevissa raporteissa vaihtoehtojen puute nousee esiin yhtenä ongelmana. Ihmisillä pitää olla keinoja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.

Euroopan neuvosto valvoo ihmisoikeuksia

Euroopan neuvostoon kuuluu 47 jäsenvaltiota, ja sen keskeinen tehtävä on valvoa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista sen jäsenmaissa. Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin toiminnassa oleva kansainvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on neuvoa-antava ja aloitteita tekevä elin, joka ei voi tehdä jäsenmaita sitovia päätöksiä. Kokouksen merkittävyys perustuu siihen, että se antaa suosituksia päätöksiä tekevälle ministerikomitealle. Tärkeimpiin Euroopan neuvoston aikaansaamiin sopimuksiin kuuluu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus.

Iina Leppäaho

ihmisoikeudet