Talouskriisi on taittumassa Tanskassa

Tanskan taloustilanteen uskotaan parantuneen, vaikka lähivuosille odotetaankin melko maltillista kasvua. Vienti toimii talouskasvun veturina, mutta Tanska on yhä monella tapaa haasteellisessa tilanteessa. Tuottavuus ja kilpailukyky ovat ongelmallisia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kuva: Danielle Bauer, Flickr.com, ccby 2.0
Tanskan viennin uskotaan kasvavan lähivuosina maltillisesti. Vientituotteisiin lukeutuvat muun muassa tuuliturbiinit.
Tanskan finanssiministeri Bjarne Corydon näkee vuoden 2014 käänteentekevänä, jolloin talouskriisi taittui lopullisesti. Tanskan talous lähti hienoiseen nousuun vuoden 2013 jälkipuoliskolla, ja nousu jatkui vuonna 2014. Kasvu kuihtui kuitenkin aikaisemmasta 1,5 prosentin ennusteesta noin 0,5 prosenttiin. Vuodelle 2015 hallitus odottaa 1,4 prosentin kasvua.

Talouskehitykseen on vaikuttanut myönteisesti viennin elpyminen, kotimaisen kysynnän kasvu ja tärkeimpien kauppakumppanien Saksan ja Ruotsin talouksien kehitys. Tanskan hallitus katsoo myös, että sen tähän asti tiukka talouspolitiikka on purrut. Vuoden 2015 budjetissa onkin toimia, jotka tukevat erityisesti talouden kasvua ja uusien työpaikkojen luomista.

Tanskalaisten ekonomistien enemmistö uskoo yritysten tilauskannan parantuvan ja toiminnan vilkastuvan hitaasti. Viennin kasvu jatkunee lähivuosina maltillisesti. Yritysten uskotaan investoivan jonkin verran enemmän aikaisempaan verrattuna. Ongelmana Tanskan kansantalouden kannalta on kuitenkin se, että valtaosa investoinneista menetetään ulkomaille.

Hallituksen talouspolitiikka ja sen haasteet

Positiivisista kasvumerkeistä huolimatta Tanskan talous on edelleen monella tapaa haasteellisessa tilanteessa. Tanskaa, kuten naapurimaata Saksaa, uhkaa deflaatio, joka johtuu muun muassa öljyn hinnan halpenemisesta. Tanskan keskuspankki laski talletuskorkonsa 29.1.2015 -0,5 prosenttiin eli historiansa alimmalle tasolle.

Tanskaa vaivaa myös heikko tuottavuuskehitys ja korkea kustannustaso. Tuottavuus ja kilpailukyky ovat ongelmallisia Tanskassa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kilpailukyvyn parantaminen onkin hallituksen ja pääoppositiopuolueen tärkeimpiä prioriteetteja.

Hallitus sai aikaan huhtikuussa 2013 EU-myönteisten oppositiopuolueiden kanssa kasvusopimuksen, jolla pyritään luomaan 150 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelma sisältää elinkeinoelämälle suunnattuja verohelpotuksia ja maksualennuksia yhteensä 12 miljardin kruunun edestä.

Kilpailukyky liittyy lähinnä palkkatasoon. Tanskalaiset palkat ovat verrattain korkeita ja tuskin laskevat lähivuosina merkittävästi.

Talouden elpymistä hidastaa myös yksityistalouksien melko heikko kulutus, johon vaikuttaa Euroopan korkein velkaantumisaste. Tanskan hallitus ja oppositio eivät kuitenkaan ole huolissaan asiasta. Hallitus korostaa, että kotitalouksilla on merkittävää rahaksi muutettavaa pääomaa: asuntovarallisuutta ja eläkesäästöjä.

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että Tanskassa on Euroopan korkein kokonaisverotusaste. OECD on suositellut verotuksen pienentämistä korkeimpien tuloverojen osalta, mutta tämä olisi vaikeaa toteuttaa Tanskassa poliittisista syistä.

Tito Gronow

Lähde: Tanskan talousministeriön alaisuudessa toimivan talousneuvoston arvio Tanskan talouden näkymistä(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tässä palvelussa myös