Talous- ja bisnesnäkymistä Kaakkois-Aasian suurimmalla markkinalla - Indonesia yllättää moniulotteisuudellaan

Indonesia maana ja taloutena yllättää. Harva tietää sen olevan maailman neljänneksi väkirikkain kansakunta, jonka talouden tunnusluvut ovat globaalia kärkikastia. Viimeiset kymmenen vuotta talouskasvun lukema on ylittänyt viisi prosenttia. Kun myös läntisiin maihin vertailtaessa inflaatio on pysynyt yllättävän hyvin kurissa, narratiivi menestyksestä on syntynyt. Suomelle ja suomalaisille yrityksille Indonesia tarjoaa kasvavat markkinat, jossa pitkäjänteisellä panostuksella voi päästä hyviin tuloksiin. Erityisen kiinnostava bisneskohde on maan uuden pääkaupungin, Nusantaran rakentaminen keskeiselle Borneon saarelle.

Indonesiaa kuvaa vahva talouskasvu, suhteellisen vakaa inflaatio, runsaslukuinen ja ostovoimainen keskiluokka, mittavat investoinnit infrastruktuuriin sekä toimiva ja demokraattinen poliittinen järjestelmä.

Koko kymmenen ASEAN-maan yhteenlasketusta taloudesta Indonesia vastaa noin 40 prosenttia. Indonesian kovaa buumia selittävät sen kasvuluvut ja koko, kun vuosittainen talouskasvu yltää yli viiden prosentin ja inflaatio on sekin pysynyt paremmin kurissa kuin naapurimaissa. Inflaation suunta on kuitenkin ylöspäin, kolmesta noin 5-6 prosenttiin.

 

Keskiluokan ostovoimaa

Maailman neljänneksi väkirikkaimman maan koko on valtava 280 miljoonalla asukkaalla, joista 70-80 miljoonalla on paikallisen keskiluokan hyvä ostovoima, niin että esim. ympäri maata sijaitseviin IKEAn liikkeisiin riittää asiakkaita kuin länsimaissa konsanaan.

Uuden pääkaupungin – Nusantaran - hanke, joka on isoimpia yksittäisiä infrahankkeita maailmassa juuri tällä hetkellä, kiinnostaa laajasti.  Suomalainen bisnesdelegaatio kävi jopa paikan päällä UM:n kansainvälisen kaupan alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahden Jakartan- matkan yhteydessä viime marraskuussa. Borneon saarella sijaitsevassa Nusantarassa  ei vielä ole juuri mitään, mutta suunnitelmissa tavoitellaan varsinaista Smart cityä, johon Suomesta halutaan ottaa mallia. 

Ei ole siis ihme, että maa, jossa on lähes 300 miljoonaa asukasta ja joka Euroopan kartalle asetettuna yltäisi Irlannista Uralille, yllättää moniulotteisuudellaan. Myös sen kasvava merkitys kansainvälisesti, kun takana on mm. G20-puheenjohtajuus, on viime vuosina lisännyt Indonesian painoarvoa.

Materiaalista rikkautta tukee luonnonkaunis ja kulttuurisesti monipuolinen monituhatpäinen saaristo idän Papualta läntiselle Sumatralle ja maaseutu lukuisine Unesco-kulttuurikohteineen.

 

Kääntöpuolen ongelmia

Jokaisella maalla on miinuspuolensa, niin myös Indonesialla. Lisääntyvä protektionismi, tehoton ja byrokraattinen hallinto, heikko vieraitten kielten taito sekä Islamin uskonnon kasvava merkitys koko yhteiskunnassa ovat elementtejä, jotka huolestuttavat länsimaissa.

Vaikka Indonesia on maailman suurin muslimimaa, Islamin usko ei ole valtion virallinen uskonto, vaan maan uskonnollinen asenne on hyvinkin tolerantti, eikä Islamin merkitys yllä vastaavaan kuin suurimmassa osassa arabimaailmaa ja Lähi-Itää. Paljon suurempi merkitys on Indonesian ensimmäisen presidentin Sukarnon vuonna 1946 luomalla ns. Pancasilalla, joka on lähtökohtaisesti valtiofilosofia viidellä eri sisällöllä (isänmaallisuus, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, demokratia, hyvinvointi, usko yhteen ja ainoaan Jumalaan). Filosofian avulla Indonesian monikulttuurisen, -etnisen ja -kielisen maan katsotaan pysyvän koossa ja muodostavan kaikille kansalaisille yhteisen ideologian.

Korruptio on oma lukunsa Indonesiassa ja sen eri ilmenemismuodoilla on vuosisataiset perinteet. On kuitenkin vaikea määritellä niitä tilanteita, joissa korruptio kohtaa ulkomaisen yrityksen.

 

Pääkaupunki siirtyy Nusantaraan

Uutta pääkaupunkia Nusantaraa on suunniteltu ja vuosikymmeniä, mutta vasta nykyisen presidentin aikana projekti lähti oikeasti liikkeelle.

Päämäärä on hyvin kunnianhimoinen, sillä ensimmäisellä osalla on jo kova kiire, kun nykyinen presidentti Joko Widowi on päättänyt kaupungin avajaiset pidettäväksi 17.8.2024, jolloin maan kansallispäivä pidetään uuden presidentinpalatsin edustalla.

Silloin valmiina tulee olla presidentin palatsi sekä neljä tärkeintä ministeriötä. Sekä tietenkin perusinfra sekä asuma-alue 17 000 – 30 000 henkilölle.

Hitaamman lainsäädäntötyön jälkeen myös rakennustyömaa East-Kalimantanin maakunnassa Borneon eteläosassa on nyt aloitettu ja kaupungin organisaatio alkaa hahmottua.

Pääkaupunkihallinto, IKN,  on erityisasemassa suoraan presidentin alla, eikä siis ole paikallishallinnon alaisuudessa. Nusantara-hankkeen päällikkö, Bambang Susantono,  on ministeritasoinen henkilö. Hän on rakentanut hallintonsa ylätasoa eri alojen osaajista ja viime viikolla julkaistiin sektorikohtaiset deputy director virkamiehet.

Projektin on laskettu olevan 32 miljardin US dollarin arvoinen ja rakentaminen kestää vuoteen 2045.

Ensimmäisellä osalla on jo kova kiire, sillä nykyinen presidentti on päättänyt kaupungin avajaiset pidettäväksi 17.8.2024. Silloin valmiina tulee olla presidentin palatsi (rakenteilla) sekä 4 tärkeintä ministeriötä. Sekä tietenkin perusinfra sekä asuma-alue 17 000 – 30 000 henkilölle.

Business Finland on laskenut pääkaupungin rakentamisessa olevan lähes miljardin euron mahdollisuudet suomalaisille yrityksille.

Projektissa on epävarmuuksia poliittisesta riskistä rahoitusriskiin ja polku kauppojen lukkoon lyömiseen ei Indonesian julkisissa hankkeissa ole helppo. Mahdollisuuksien ja riskien vuoksi BF on nostanut hankkeen ns. IBI-projektiksi, jossa varataan sekä resursseja että varoja yritysten tukemiseen matkalla merkittäviin sopimuksiin.

Tähän mennessä TF Jakarta on luonut hyvät suhteet ja aseman IKN hallinnossa sekä tärkeimmissä ministeriöissä sekä muissa toimijoissa, kuten valtion rakennusalan yrityksissä yms.

 

Suomesta mallia?

Koska hanke on laajuudeltaan ja merkittävyydeltään Indonesian merkittävin hallinnollinen hanke, se on nähty vahvasti TF hankkeena, johon on jo otettu mukaan Suomen paikanpäällä toimijoiden (BF ja lähetystö) lisäksi UM sekä Suomen kehitysrahoitusinstrumentit.

Suomen päässä BF on luomassa teemakohtaisia ekosysteemejä yritysten kanssa. Usein näissä ekosysteemeissä on veturina yksi jo vahvasti Indonesiassa toimiva suuryritys.

Ekosysteemien tarkoitus on vastata Nusantaran tarpeisiin laajemmin kuin yksittäinen yritys voi tarjota ja siten kiinnittää huomiota suomalaisiin ratkaisuihin. Mukana olevat yritykset, mukaan lukien veturit, näkevät Suomi edellä menemisen tässä vaiheessa erittäin hyödylliseksi.

Indonesiassa hallinnon projektit etenevät yleensä ylhäältä alaspäin ja GtoG:stä BtoB:hen. MoU on pohja muille toimille ja antaa paikallisille viranomaisille selkänojan jatkaa keskusteluja toimeenpanevien tahojen kanssa. Yleensä Suomen puolelta ne ovat suomalaiset yritykset.

Hankkeen johtaja Mr. Bambang, on useaan otteeseen maininnut, että hän haluaisi tehdä Nusnatarasta Happiest city in Indonesia Suomen Happiest country -mallin mukaan.

Korkean tason yhteistyöasiakirja on myös otettu esiin useampaan otteeseen. Tällaisen tavoitepaperin teemat mukailisivat Nusantaran teemoja, jotka ovat merkittäviä suomalaisille yrityksille: pääosissa olisivat digitalisaatio ml. smart city, uusiutuva energia & waste management, connectivity, kestävä kehitys, vihreät arvot ja kansalaistyytyväisyys, mikä on indonesialaisten keskeisiä tavoitteita uuden pääkaupungin rakentamisessa.  

 

Kauppasopimuksesta neuvotellaan

EU-Indonesia vapaakauppasopimuksesta on neuvoteltu jo viime vuosikymmenestä lähtien.

On arvioitu, että poliittinen paine sopimuksen aikaansaamiseksi vielä nykyisen presidentin, Joko Widowin, aikana veisi neuvottelut päätökseen. Kierroksia on ollut yhteensä 13, joista viimeisin käytiin alkuvuodesta turisti- ja konferenssisaari Balilla. Indonesia onkin ollut aiempaa rakentavampi neuvotteluissa, mutta vaikeissa kysymyksissä kuten julkisten hankintojen syrjimättömyyskohtelussa Indonesia ei ole liikkunut kannoissaan. Tämä olisi tärkeää varsinkin Indonesiaan kohdistuvaa investointihalukkuutta silmälläpitäen. Erityisesti esille nousee pääkaupunkihankkeen julkiset hankinnat.

Oma kysymyksensä, joita ei neuvotteluissa käsitellä, ovat Indonesian kiristetyt, uudet vuonna 2024 voimaan tulevat Halal-säädökset, jossa esim. ruoka- ja meijerituotteiden Halal-sertifiointi aiheuttaa uusia, välistä monimutkaisia ja kustannusherkkiä prosesseja ruoan puhtauden sertifioimiseksi islamin uskonnon vaatimusten mukaisesti.  EU-maille oleellista on yhtenäismarkkinan tunnustaminen Halal-sertifioinnin järjestämisessä.

 

Team Finland Jakarta

Juha Parikka

Nina Jacoby