Talouden näkymiä Kazakstanissa koronapandemian keskellä

Talouden näkymiä Kazakstanissa koronapandemian keskellä

Koronapandemia ja erilaiset rajoitustoimet ovat iskeneet melko rajusti Kazakstanin talouteen. Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on myös heikentänyt sen talousnäkymiä selvästi. Kazakstanin bruttokansan tuote laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun. Maan odotetaan kuitenkin palaavan kasvuraiteelle ensi vuonna, vaikkakin paljon riippuu maailman talouden kehityksestä ja pandemiatilanteesta. Valtionjohto on nimennyt useita prioriteetteja elpymiseen, kuten maatalouden kehittäminen, julkisen sektorin tehostaminen, vihreä kasvu ja pk-yritysten tukeminen. Digitalisaatioon ja koulutuksen modernisointiin aiotaan myös panostaa. Suomalaisilla yrityksillä olisi varmasti tarjottavaa yllä mainituilla sektoreilla. Koronaepidemia on saanut aikaan myös jotakin positiivista. Suomesta Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva rautatieliikenne on nimittäin vilkastunut jonkin verran kevään ja kesän aikana. Aiemmin lentorahtina kuljetettua tavaraa on nyt siirretty juniin, jonka johdosta konttijunien määrä Suomen ja Kiinan välillä on kasvanut.

Tornitaloja Nur-Sultanissa

Koronatoimenpiteitä

Kazakstanin viranomaiset ilmoittivat ensimmäisestä koronavirustartunnasta 13.3.2020. Tämän jälkeen viranomaiset ottivat nopeasti käyttöön jämerät keinot. Maahan julistettiin hätätila, suurimmat kaupungit Almaty ja Nur-Sultan asetettiin karanteeniin, julkinen sektori sekä talouselämä pysäytettiin ja ulkorajat suljettiin. Rajoitukset ja toimet hidastivat aluksi epidemian etenemistä, mutta niiden purun jälkeen, tilanne paheni jälleen kesällä. Tällöin sairaalat olivat lähellä maksimikapasiteettia ja lääkkeistä oli pulaa. Tilanteen saamiseksi hallintaan hallitus julisti maahan toisen maanlaajuisen karanteenin, joka päättyi 16.8.

Tällä hetkellä tilanne on melko rauhallinen, mutta maassa valmistaudutaan jo syksyn mahdolliseen seuraavaan aaltoon. Kazakstaniin on valmistumassa 13 uutta sairaalaa, lääkehankintoja tehdään ennakoivasti ja hengityskoneiden määrää on lisätty tuntuvasti. Voimassa on myös edelleen useita suojatoimia, kuten maskipakko julkisilla paikoilla sekä liiketoiminnan rajoittaminen viikonloppuisin. Lentoliikenneyhteyksiä on kuitenkin pyritty avaamaan elokuussa puretun karanteenin jälkeen. Tällä hetkellä suoria lentoja on muun muassa Turkista, Saksasta, Valko-Venäjältä sekä Arabiemiraateista. Tilanne elää jatkuvasti. Lisäksi Kazakstan on perunut viisumivapaan maahantulon ainakin 1.11.2020 saakka yli 50 maalta, mukaan lukien Suomi.

Talouden tukemiseksi Presidentti Kassym-Jomart Tokajev lanseerasi maaliskuussa antikriisipaketin, jonka arvo on n. 13 mrd. USD. Paketin rahoittamiseksi hallitus joutuu käyttämään vuonna 2000 perustettua, pahan päivän varalle luotua kansallista öljyrahastoa. Rahaston arvo on n. 60 mrd USD.

Toukokuussa hallitus hyväksyi suunnitelman talouskasvun palauttamiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelma pitää sisällään mm. verokannustimia ja toimia, joiden tavoitteena on helpottaa lainojen saantia, kehittää infrastruktuuria, tukea kotimaista tuotantoa ja yrittäjyyttä sekä ylläpitää työllisyyttä. Lisäksi parlamentti käsittelee syyskuussa uutta lakipakettia, jolla taataan lisätuki kaivosteollisuudelle, maatalousyrityksille, rakennus, ilmailu- ja matkailualoille sekä pk-yrityksille. Muun ohella hallitus on hyväksynyt keskuspankin ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyviraston yhteisen hätäsuunnitelman, joka otetaan käyttöön, jos maan taloudellinen tilanne huononee entisestään.

Yritystukien lisäksi valtio on maksanut n. 100 USD suuruisen korvauksen ansiotulonsa menettäneille kansalaisilleen karanteenikuukausien ajalta. Summa vastaa yhden kuukauden minimipalkkaa. Keväällä korvauksen sai lähes 4,5 miljoonaa kazakstanilaista ja heinäkuun karanteenin osalta se myönnettiin n. 2 miljoonalle. Kazakstanin väkiluku on 18 miljoonaa.

Talouden näkymät

Kazakstanin taloutta kuritetaan tällä hetkellä kaksinkertaisella iskulla. Koronan lisäksi öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen on heikentänyt sen talousnäkymiä. Öljyrahastonsa johdosta maalla on olemassa puskuri, mutta rahastoon joudutaan nyt kajoamaan aiempaa suuremmalla volyymilla. Jo ennen koronapandemiaa ja öljyn hinnan heikkenemistä Kazakstanin hallitus oli ilmoittanut laajamittaisista sosiaalisista tukipaketeista ja julkisen sektorin palkankorotuksista, ja nämä lupaukset luovat painetta valtion budjettiin jatkossakin.

Kazakstanin BKT laski tammi-elokuun välisenä aikana 3%. Samalla tuotannon määrä nousi 1,7% ja palveluiden laski 6,1%. Inflaatio oli tammi-heinäkuussa 6,9%. Investointien määrä näyttää kasvavan hieman pandemiasta huolimatta ulkomaisten öljy- ja kaasusektoreiden satsausten vuoksi. Maailmanpankki ennustaa Kazakstanin talouden kutistuvan 3% kuluvana vuonna. IMF:n ennuste on –2,5% ja Kazakstanin kansallispankin -2–2,3%. Kyseessä ensimmäinen kerta, kun maan talous kutistuu sitten 1990-luvun. Kazakstanin hallitus on lanseerannut suunnitelman talouskasvun palauttamiseksi vuoden loppuun mennessä, mutta tavoite tulee olemaan vaikea saavuttaa ottaen huomioon maailmantalouden tilan ja öljyn alhaisen hinnan. Vielä tällä hetkellä Maailmanpankki ennakoi talouden kuitenkin pääsevän 2,5% kasvuun vuonna 2021.

Kansallisen valuutan tengen kurssi on laskenut jonkin verran kesän aikana. Kansallispankki arvioi valuuttaan liittyvän tiettyä epävarmuutta jatkossakin öljyn hinnan laskun, kansainvälisten kauppakiistojen sekä mahdollisen uuden koronavirusaallon johdosta. Lisäksi markkinoiden spekulaatiot mahdollisista uusista Venäjän vastaisista sanktioista heijastuvat negatiivisesti tengeen.

Luottoluokittaja Fitch pitää Kazakstanin luottoluokitusnäkymiä edelleen vakaana, antaen sille BBB –luottoluokituksen. Vahvuuksina Kazakstanilla on sen alhainen julkinen velka sekä sen öljyrahaston tuoma puskuri. Riippuvuus öljystä ja muista raaka-aineista sekä puutteet hyvässä hallinnossa heikentävät kuitenkin sen talousnäkymiä.

Kazakstanin rahtiliikenne laski kaikkineen tammi-heinäkuussa yhteensä 3,8% vuoden takaiseen verrattuna ja matkustajaliikenne hidastui 50%. Ainoastaan rautatieliikenne kasvoi edellisvuodesta, yhteensä 4,4%. Suomesta Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva rautatieliikenne näyttääkin vilkastuneen koronaepidemian johdosta. Aiemmin lentorahtina kuljetettua tavaraa on nyt siirretty juniin, jonka johdosta konttijunien määrä Suomen ja Kiinan välillä on kasvanut merkittävästi.

Miten tästä eteenpäin?

Koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä elpyminen tulee vaatimaan maalta paljon. Kansainväliset rahoituslaitokset ovat suositelleet erityisesti valtion roolin pienentämistä taloudessa ja talouden pohjan laajentamista. Tällä hetkellä maailman 9. suurimmat öljyvarannot ja 15. suurimmat kaasuvarannot omaavan Kazakstanin bruttokansantuotteesta noin 15 % muodostuu energiasektorista ja maan vientituloista 50 % tulee hiilivedyistä. Tähän mennessä talouden monipuolistamisyritykset eivät ole onnistuneet.

Syyskuun alussa kansakunnalle pitämässään puheessaan presidentti Tokajev painotti sosiaaliturvan ja pk-yrityksien tukemisen olevan tärkeitä prioriteetteja Kazakstanille. Tällä hetkellä pk-yritysten osuus BKT:sta on noin 30%, mikä on OECD-maiden keskiarvoa alempi. Näistä suuri osa toimii matalapalkkaisilla palvelualoilla. Lisäksi maan julkista sektoria on tarkoitus keventää ja tehostaa. Näin ollen valtion työntekijöiden määrää aiotaan vähentää peräti 25% vuoteen 2021 mennessä. Talouden monipuolistamisen osalta, presidentti mainitsi prioriteetti alueina maatalouden kehittämisen, IT-sektorin sekä vihreän kasvun. Alueellista kauppaa halutaan myös kehittää.

Lisäksi presidentti määräsi uudistuksia verotukseen, toivoi lisäpanostusta metsitykseen sekä tieverkoston kehittämiseen. Tällä hetkellä maassa on noin 40 erilaista veroa ja verotuksen yksinkertaistamisella toivotaan olevan positiivisia vaikutuksia liiketoimintaympäristöön.

Yllä mainitut painotukset eivät sinänsä ole uusia ja jää nähtäväksi onnistutaanko talouden pohjaa todella laajentamaan ja onko hallinnon edustajilla tosiallista motivaatiota valtion roolin pienentämiseksi taloudessa. Erilaisten lakimuutosten toimeenpaneminen käytännössä on myös aiemmin tuottanut haasteita.

Digitalisaatiota ja koulutuksen modernisointia on jo pitkään painotettu tärkeänä keinona tulevaisuuden talouskasvun saavuttamiseksi. Kazakstan on jo aiemmin lanseerannut kunnianhimoisen Digital Kazakstan –kehitysohjelman. Koronakriisi on osoittanut, että vaikka panostuksia näille sektoreille on tehty, kehitettävää riittää vielä paljon. Esimerkiksi keväällä verkkopohjainen etäopetus jouduttiin perumaan monilla alueilla, kun kävi ilmi, että valtaosalla kouluista ei ole toimivaa internet-yhteyttä. Verkkokaupan volyymi Kazakstanin vähittäiskaupassa kasvoi kuitenkin alku vuonna yli puolitoista kertaa. Kazakstanin tavoitteena on luoda verkkokaupan alalle yli 300 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kauppa- ja integraatioministeri Bakhyt Sultanov on mm. ehdottanut verkkokaupan vapauttamista tuloverosta. Tällä hetkellä maassa on rekisteröity yli 2 000 verkkokauppaa.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi Kazakstan jatkaa kansainvälisten sijoittajien houkuttelemista maahan. Investointi-ilmapiirin kehittämisessä on kuitenkin edelleen petrattavaa. Esimerkiksi maan lokalisaatiopolitiikka, joka on osa laajempaa pyrkimystä kasvattaa kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä ei edistä kansainvälistä kaupankäyntiä. Tämä tendenssi tulee kuitenkin todennäköisesti jatkumaan. Lisäksi koronakriisin mukaan tuoma vaikea taloudellinen tilanne tulee haastamaan Kazakstanin kunniahimoiset suunnitelmat, kun rahaa kehitystyöhön ei välttämättä löydy aiotulla tavalla.

Muuta kevään ja kesän aikana tapahtunutta

  • Nur-Sultanin kansainvälisen lentokentän (Nursultan Nazarbayev International Airport) lentokenttäkoodi vaihtui virallisesti 8.6.2020. Uusi koodi on NQZ.
  • Soili-Mäkeläinen Buhanist aloitti Suomen Nur-Sultanin suurlähetystön päällikkönä 1.9.2020.