Taiwanilaisten ja hongkongilaisten yritysten vaikeudet Helmijoen suistossa
Guangdongin talousnäkymät ja viennin ongelmat
Guangdongin provinssin johto suhtautuu ainakin virallisesti varsin postiivisesti provinssin talousnäkymiin. Guangdongin uskotaan selviävän talouskriisistä ensimmäisenä provinssina Kiinassa. Talouskasvun tavoitteeksi tälle vuodelle on asetettu 8,5 prosenttia eli 0,5 prosenttia enemmän kuin koko maan talouskasvun tavoite. Kanton ja Shenzhen on panneet vielä paremmaksi, eli talouden kasvuksi molemmat suurkaupungit ovat asettaneet 9 prosenttia. Guangdongin talouskasvu oli tammi-helmikuussa vain 5 prosenttia, joten talouskasvun tulisi pian kiihtyä. Näin ei kuitenkaan näytä käyvän.
Provinssin hallitus on luvannut elvyttää taloutta investoimalla kahteensataan projektiin noin 18 miljardia euroa eli lähes kaksinkertaisen määrän viime vuoteen verrattuna. Provinssin menot tulevat kasvamaan 10 prosenttia nopeammin kuin tulot.
Kiinan vienti on laskenut jo marraskuusta lähtien ja lasku on vain kiihtynyt. Tammi-helmikuussa vienti laski lähes 24 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuonti on kehittynyt vieläkin heikommin. Guangdongin osalta kehitys on ollut samanlainen. Tammi–helmikuussa provinssin vienti laski 21 prosenttia. Vientiä yritetään elvyttää monin toimenpitein, joista myös ulkomaiset yritykset, kuten hongkongilaiset ja taiwanilaiset pääsevät osallisiksi. Kauppaministeri Chen Deming lupasi äskettäin, että vientituotteilta tullaan poistamaan vientiin liittyvät verot asteittain. Tosin saastuttavien ja paljon energiaa vaativien tuotteiden valmistusta rajoitetaan.
Arvonlisäveron palautusprosentteja on korotettu lukuisten tuotteiden, kuten muun muassa tekstiilien ja vaatteiden osalta. Tukeakseen yrityksiä niiden vaikeuksissa Guangdong perusti tammikuussa kaksi, arvoltaan lähes 200 miljoonan euron rahastoa. Hieman pienempi rahasto myöntää vientitukea teknologiatuotteille, merkkituotteille ja myös työvoimavaltaisen teollisuuden tuotteille. Toinen rahasto edistää prosessiteollisuuden tuotekehitystä ja auttaa yrityksiä siir-tämään pääkonttorinsa tai alueellisen yksikkönsä provinssiin.
Supistaakseen yritysten kustannuksia Guangdong on poistanut lukuisia hallinnollisa maksuja, laskenut sosiaalimaksuja sekä energian hintaa. Työttömyys kuitenkin kasvaa, kun yritykset joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan työvoimaansa. Myös rikollisuus on kasvussa. Guangdongin poliisin mukaan helmikuussa rikosten määrä kasvoi lähes 30 prosenttia, ja rikoksia oli yli 30 000.
Prosessiteollisuuden osuus Guangdongin viennistä on noin puolet. Prosessiteollisuus tullaan uuden Helmijoen suiston suunitelman (2008–2020) mukaan siirtämään provinssin muihin osiin. Prosessiteollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä valmistavaa teollisuutta, joka tuo raaka-aineita Kiinaan, valmistaa Kiinassa tavaroita ja vie ne takaisin ulkomaille.
Taiwanilaiset yritykset Dongguanissa
Dongguanissa toimivan Taiwanin liikemiesliiton puheenjohtajan Andrew C.R. Yehin mukaan taiwanilaisilla yrityksillä oli jo ongelmia Helmijoen suistossa ennen nykyistä kriisiä. Syynä olivat lähinnä kohonneet kustannukset ja heikentynyt kysyntä vientimarkkinoilla. Viime syksynä tuli lisäksi finanssikriisi. Tilanne hongkongilaisten yritysten osalta on vielä pahempi, sillä niillä ei ole yhtä kehittyneitä hankintaketjuja kuin taiwanilaisilla. Muutenkin taiwanilaiset toimivat tehokkaammin.
Monet taiwanilaiset yritykset ovat perustaneet tehtaita Dongguaniin. Kaupunki on erityisen kuuluisa siitä, että se on saanut paljon ulkomaisia investointeja. Dongguanissa asuu niin sanottuja pysyviä asukkaita 1,8 miljoonaa, joiden lisäksi siellä on lähes 10 miljoonaa siirtotyöläistä. Puheenjohtaja Yehin mukaan Kiinassa toimii 65 000 taiwanilaisomisteista yritystä, joista 25 000 on Guangdongin provinssissa. Dongguanissa on taiwanilaisia yrityksiä 6 500. Taiwanin kansalaisia asuu Guangdongissa 350 000 ja heistä noin 100 000 asuu Dongguanissa, jossa heillä on muun muassa omia kouluja ja sairaala.
Yehin mukaan taiwanilaiset yritykset ovat liian riippuvaisia vientimarkkinoista. Ne yritykset, jotka myyvät pääasiassa Kiinan markkinoille menestyvät edelleen kohtalaisen hyvin. Yritysten ongelmia vähäellään Kiinassa ja niistä annetaan liian positiivinen kuva. Dongguanissa on kaikkiaan 15 000 teollisuusyritystä, joista 3 000 on lopettanut toimintansa viimeisen vuoden aikana. Näistä kolmasosa eli noin 1 000 on ollut taiwanilaisomisteisia yrityksiä. Kaikkiaan 2 miljoonaa työntekijää on joutunut Dongguanissa työttömäksi, kun yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai vähentäneet työvoimaansa. Työvoiman saanti on edelleen ongelma, sillä tehtaat eivät löydä riittävän korkeasti koulutettua työvoimaa. Hyvä asia sensijaan on, että kukaan ei enää lakkoile.
Teollisuus ongelmissa, yrityksille tukea
Puheenjohtaja Yeh ei ollut lainkaan tyytyväinen tammikuun alussa julkistettuun Helmijoen suiston suunnitelmaan vuosille 2008–2020. Sen mukaan sekä matalan jalostusasteen omaava teollisuus että siirtotyöläiset tullaan siirtämään pois Helmijoen suistosta. Toisena vaihtoehtona yrityksille on jalostusasteen nostaminen. Teollisuuden ongelmat olivat tosin jo olemassa ennenkuin puoluesihteeri Wang Yang siirtyi Guangdongiin runsas vuosi sitten. Yeh katsoi, ettei teollisuuden kannata siirtyä pois Helmijoen suistosta, sillä säästöjä saataisiin vain tonttimaan ja työvoiman osalta. Uusien tehtaiden rakentaminen ja logistiikka tulisi niin kalliiksi, että teollisuuden siirtämisessä ei ole järkeä. Sitäpaitsi uuden työsopimuslain mukaan yritysten tulisi maksaa kompensaatioa työntekijöilleen, jos ne muuttavat pois omalta paikkakunnaltaan, vaikka samaan provinssiin. Tulee olemaan paljon helpompaa lo-pettaa yritys, kuin siirtää se toiselle paikkakunnalle.
Rahoitus on nykyisin PK-teollisuuden suurin ongelma. Tukeakseen yrityksiä Dongguan on laskenut tai poistanut useita paikallisia veroja, kuten muun muassa tehtaiden kiinteistöveroja. Muun muassa jos yritykset eivät nyt palkkaa vammautuneita henkilöitä, eivät ne enää joudu maksamaan lisämaksuja kuten aikaisemmin
Guangdongin viranomaiset antavat mielellään julkisuuteen positiivisia taloustietoja, kuten esimerkiksi, että yrityksiä perustetaan enemmän kuin niitä suljetaan. Viime vuonna Guangdongissa suljettiin viranomaisten mukaan lähes 95 000 yritystä ja uusia perustettiin 130 000. Dongguanissa suljettiin yli 7 000 yritystä ja perustettiin lähes 17 000 yritystä. Tiedot antavat harhaanjohtavan kuvan, koska suljetut yritykset olivat usein tehtaita ja uudet perustetut yritykset olivat lähinnä palvelualan yrityksiä, joissa saattaa olla vain muutamia työntekijöitä.
Kiina pyrkii lisäämään kotimaista kysyntää 460 miljardin euron eli 4 triljoonan yuanin elvytyspaketin avulla. Kun vientimarkkinat eivät vedä, kysyntää pyritään suuntaamaan kotimaahan. Helmijoen suiston suunnitelmassa vuosiksi 2008–2020 annetaan paljon painoa rakentamiselle ja energian turvaamiselle. Puheenjohtaja Yehin mukaan elvytys ei kuitenkaan ole riittävä. Pankit ovat tosin lisänneet lainanantoaan ja hallitus tukee yritysten perustamista. Pääministeri Wen Jiabaon tavoite 8 prosentin talouskasvuksi on hyvä, vaikka saavutettaisiin vain kuuden prosentin kasvu.
Puheenjohtaja Yeh moitti Taiwanin hallitusta siitä, että se ei tue yrityksiä, kuten monet teollisuusmaiden hallitukset. Taiwanin hallitus ei myöskään ole rohkaissut investointeja Kiinaan. Nyt yrityksiä pyritään houkuttelemaan takaisin Taiwaniin erilaisilla kannustimilla. Vaikka yritysten tuotanto tuskin siirtyy Taiwaniin, Taiwanin viranomaiset yrittävät saada yrityksiä siirtämään mm. tutkimustoimintaa ja mark-kinointia Taiwanille. Ennen Taiwanin talous oli riippuvainen USA:sta ja nyt se on riippuvainen Kiinasta. Turismista on kehittymässä lupaava kasvusektori. Päivittäin jo 1500 henkilöä Manner-Kiinasta vierailee Taiwanilla.
Hongkongilaisten yritysten vaikeudet jatkuvat
Hongkongin Kantonissa sijaitsevan kaupallisen edustuston uuden päällikön Rex Changin mukaan hongkongilaisten yritysten vaikeudet Helmijoen suistossa jatkuvat. Suurin ongelma PK-yrityksille on ollut viime vuoden alussa voimaantullut uusi työsopimuslaki, joka lisäsi teollisuuden kustannuksia. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat nousivat, Kiinan valuutta suhteessa dollariin vahvistui ja Kiinan arvonlisäveron palautuksia supistettiin. Tuotteiden kysyntä USA:ssa ja Euroopassa on supistunut laman myötä. Rahoitustilanne on jatkunut kireänä ja yritysten niin sanottu cash flow on suuri ongelma. Hongkongin hallitus on varautunut myöntämään lainatakuita hongkongilaisomisteisille PK-yrityksille lähes 11 miljardia euroa. Takuut voivat kattaa pankkien myöntämistä lainoista 70 prosenttia. Takuita voivat saada myös Manner-Kiinassa toimivat hongkongilaiset yritykset.
Huolimatta siitä, että tilanne Changin mukaan on vaikea ei se kuitenkaan ole aivan yhtä toivoton kuin aikaisemmin. Kiinan viranomaiset ovat nyt kiinnostuneet selvästi enemmän myös hongkongilaisten yritysten vaikeuksista. Tämä johtunee ilmeisesti siitä, että työttömyys on kasvanut räjähdyksenomaisesti. Sosiaaliset ongelmat ovat lisääntymässä sisämaan provinsseissa, jonne monet siirtotyöläiset ovat palanneet. Guangdongin provinssi julkisti tammikuun puolivälissä 30 kohdan ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa hongkongilaisia, macaolaisia sekä taiwanilaisia yrityksiä. Kaikkia ohjelmassa mainittuja toimenpiteitä ei vielä ole julkistettu. Ohjelmassa mainitut toimenpiteet, kuten lainatakuut, verohelpotukset ja niin edelleen eivät kaikki ole uusia, mutta nyt niistä pääsevät osalliseksi muun muassa hongkongilaiset yritykset. Myös yksittäiset kaupungit ovat ilmoittaneet omista toimenpiteistään, joilla tuetaan siellä toimivia yrityksiä.
Puoluesihteeri Wang Yang vieraili Dongguanissa ja Huizhoussa helmikuun puolivälissä luomassa uskoa yrityksille. Yritykset odottavat nyt, että Kiinan hallitus tekee jotakin niiden hyväksi ja tarvittaessa lisää tukeaan. Hallitus on jo lisännyt tukea yrityksille, jos ne lisäävät tuotteidensa jalostusastetta. Silloin niiden ei tarvitse muuttaa pois Helmijoen suistosta. Myös yritysten muuttoa Guangdongin muihin osiin tullaan helpottamaan. Vastoin aikaisempaa näkemystä myös prosessiteollisuuden yritykset uskovat, että hallitus haluaa niiden jatkavan toimintaansa. Vaikka useiden yritysten toiminta on edelleen tappiollista, eivät yritykset halua lopettaa toimintaansa kokonaan, vaan pyrkivät pysymään hengissä ja leikkaavat kustannuksiaan. Monet yritykset uskovat nyt, että talous kääntyy nousuun kuluvan vuoden 3. tai 4. neljänneksellä ja ne voivat selvitä siten laman yli.
Tarkkaa lukumäärää toimintansa lopettaneista yrityksistä ei ole, koska yritysten sulkeminen virallisesti on Kiinassa varsin byrokraattista ja aikaa vievää. Hongkongilaisomisteisia teollisuusyrityksiä Guangdongissa on noin 60 000, joista Changin mukaan 20-30 prosenttia on lopettanut toimintansa joko kokonaan tai toistaiseksi. Jokseenkin kaikki ovat supistaneet toimintaansa. Sen mukaan tilapäisesti tai lopullisesti suljettuja hongkongilaisia yrityksiä olisi 12 000-18 000.
Yritysten sulkemiset ovat jatkuneet myös kiinalaisen uuden vuoden jälkeen. Hongkongin PK-liiton puheenjohtajan Danny Lau Tatpongin arvion mukaan viisi prosenttia hongkongilaisista yrityksistä eli noin 3 000 yritystä ei ole aloittanut tuotantoaan kiinalaisen uuden vuoden jälkeen. Pelkästään finassikriisin seurauksena Laun mukaan 5 000 hongkongilaista yritystä on lopettanut toimintansa. Pahiten ovat kärsineet leluja ja vaatteita valmistavat tehtaat. Yritykset ovat saaneet tilauksia keskimäärin vain puolet siitä määrästä, joka niillä oli viime vuonna.