Täällä Tokio - muutoksesta ja muutoksesta
Kuinka usein olemme kuulleet, että Japani on pysähtynyt ja uudistukset maassa ovat työn ja tuskan takana? Viime vuosina mantraa on luettu yhdestä jos toisestakin lähteestä ja mielikuva on tiukassa. Asia ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen.
Mielikuviin on luonnollisesti aina jokin peruste. Japania on alettu kutsua laskevan auringon maaksi pitkälti talouskasvun hitauteen viitaten ja markkinoillepääsyn haasteisiin vedoten. Tälle näkemykselle on mahdollista löytää hyviä perusteluita. Yhtä hyviä perusteita voidaan löytää päinvastaisille argumenteille. Yksipuolinen kuva laskevasta auringosta ei anna oikeutta sille valtavalle muutokselle, joka maassa tapahtuu koko ajan erityisesti japanilaisten arjessa, kulutustottumuksissa ja innovaatioympäristössä.
Kansa rikas, valtio köyhä
Japani on vauras maa, jossa yritysten ja kotitalouksien säästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin velat. Valtion talouden vaikea tila on hyvin tiedossa, mutta käytännössä japanilaiset rahoittavat valtion velanoton lähes kokonaan itse - yksityisen sektorin varallisuus on kiinni valtion velkakirjoissa.
Varallisuus tuo mukanaan mahdollisuuden kuluttaa, matkustaa ja investoida. Japanilaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet radikaalisti ja muutokselle ei loppua näy. Kaikki, jotka ovat vierailleet Japanin jossain lukuisista miljoonakaupungeista, voivat huomata miten valtava tarjonta valtavaa kysyntää on tyydyttämässä. Erityispiirteen kulutukseen Japanissa tuo se, että naiset tekevät edelleen lähes kaikki kotitalouksien kulutus- ja investointipäätökset. Suomessakin japanilaiset turistiryhmät ovat naisvaltaisia.
Japani on monin tavoin erilaisten innovaatioiden lähtömaa ja kokeilualusta. Uusien innovaatioiden ja elämää helpottavien tuotteiden ja palveluiden määrää Japanissa on vaikea kuvata. Jos ajattelee keksineensä jotain uutta, kannattaa tarkistaa, onko innovaatio Japanissa jo markkinoilla. Vaikka maailmalla on runsaasti japanilaisia innovaatioita, useat uudet tuotteet on suunnattu pitkälti Japanin kotimarkkinoille, joka on mainitusti suuri ja useille yrityksille riittävä.
Länsimainen näkökulma pettää
Japani on maa, jolla on hyvin vahva kulttuuri ja aivan omanlaisensa toimintamalli sekä liike-elämässä, politiikassa että yksityisessä elämässäkin. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna kuva Japanista on yksipuolinen ja monin paikoin vajavainen. Esimerkiksi palvelusektori on eittämättä meidän näkökulmastamme tehoton, mutta japanissa sektori työllistää ja aito palveluyhteiskunta mahdollistaa japanilaisten ajankäytön muuhun kuin jonottamiseen tai muuhun odottamiseen.
Japanin poliittista elämää on kieltämättä mahdoton kuvata mistään näkökulmasta tehokkaaksi, pitkäjänteiseksi tai vankaksi. Johtopäätös ei kuitenkaan ole, etteikö maassa olisi halua muuttua tai radikaalistikin murtaa perinteitä ja perinteisiä ajattelumalleja. Jäykät rakenteet kuitenkin tekevät uudistushaluisten poliitikkojen, työntekijöiden tai yritysjohtajien työn vaikeaksi.
Uudistuksia kuitenkin on toteutettu ja niistä myös unelmoidaan. Missä toisessa maassa on tänä vuonna pystytty tekemään päätös arvonlisäveron kaksinkertaistamisesta? Eikä rohkeuden puutteesta voi syyttää hallitusta, joka asettaa tavoitteeksi luopua ydinvoimasta maassa, jossa ei ole lainkaan omia energiavaroja ja joka vielä vuosi sitten tavoitteli tilannetta, jossa puolet energiasta tuotetaan ydinvoimalla.
Samoin vähitellen muuttuvat yritysten toimintatavat. Yrityksissä valitaan kieleksi englanti, verkko-operaattori alkaa rakentaa aurinkoenergiapuistoja, verkkokauppa kukoistaa ja investoinnit ulkomaille lisääntyvät.
Uudistumista ja perinteiden ylläpitämistä
Lokakuun puolivälin IMF:n ja maailmanpankin vuosikokousta Tokiossa on usein verrattu 48 vuotta sitten pidettyyn vastaavaan. Tuolloin Japani osoitti, että se on kyennyt nousemaan sodan tuhoamasta maasta aktiivisesti kehittyväksi kansakunnaksi. Tänä vuonna Japani osoittaa, että historian suurin luonnonkatastrofi ei kaatanut Japania. Jälleenrakennuksen suunnittelu on tulevaisuuteen katsovaa.
Totta on, ettei pitkään aikaan Japanissa ole ollut halua ottaa suuria riskejä, puhutaan sitten ulkomaisista investoinneista tai toiminnan merkittävää laajentamisesta kotimarkkinoilla. Ehkä tämä luo kuvaa konservatiivisesta toimintatavasta. Riskien karttaminen voi kuitenkin vähentää laskusuhdanteiden kuoppia samalla tavalla kuin se höylää nousukausien huippuja. Muutosta saattaa tähänkin olla tulossa uusien kansainvälisesti laajenevien yritysten myötä.
Japani on samaan aikaan sekä valtavassa murroksessa että perinteidensä vanki. Japanissa arvostetaan Japanin omaa tapaa toimia ja esimerkiksi perinteinen tapa viestiä ja kommunikoida poikkeaa nopeasta länsimaisesta viestinnästä. Ihmisten elämä toisaalta muuttuu valtavaa vauhtia ja markkina kehittyy, kun se integroi uusimmat innovaatiot kaupallisina sovelluksina kuluttajien saataville.
Japani saattaa näyttäytyä vaikeana maana. Japani tuskin on kuitenkaan sen vaikeampi kuin moni muukaan Suomelle tärkeä markkina. Japanissa on kyettävä tutustumaan toimintatapoihin ja ympäristöön samalla pieteetillä kuin muihinkin markkinoihin. Monesti Japaniin resursseita laittavalle toimijalle tutustuminen merkitsee uudenlaista lähestymistapaa mutta samalla se avaa oven potentiaalisesti hyvin tuottoisalle markkinalle.
Jukka Pajarinen, lähetystösihteeri
Suomen suurlähetystö, Tokio
8.10.2012