Täällä Reykjavik – Luovuudessa piilevä vitsi
Reykjavikin Grand Hotellin luentosalin pöydät täyttyvät ihmisistä, on vuoden innovaatioseminaarin aika ja aika jakaa vuoden innovatiivisuuspalkinto. Päivän teemana on nopeasti kehittyvät yritykset. Aamupäivän aikana jaetaan neuvoja, sekä keskustellaan yrityksien kehitysmahdollisuuksista; jos yritys haluaa kehittyä nopeasti, mitä täytyy tehdä, mihin tarttua?
Tilaisuuden avaa Islannin silloisen hallituksen valtionvarainministeri Steingrímur J. Sigfússon. Hyväntuulinen Sigfússon aloittaa puheensa vitsaillen; hyvät asiat tapahtuvat nopeasti? – viitaten vuoden 2008 talouskriisiin, jolloin viereisessä pöydässä nauretaan.
Sigfússon kertoo puheessaan innovatiivisuudesta; ideoiden kehittäminen valmiiksi tuotteeksi voi viedä pitkään, siksi ajattelutyö täytyykin aloittaa nuorena, mielellään jo leikkikouluiässä. Hän ei tarkoita että luovuutta voisi opettaa, vaan pikemminkin että luovuudelle täytyy antaa tilaa. Islannilla on inspiroiva luonto, puitteet näyttäisivät olevan kunnossa, mutta vielä ei innovatiivisuuteen panosteta tarpeeksi. Yksilölle pitäisi antaa vapaus valita, toimia raamien ulkopuolella, mutta tietenkin lain puitteissa – olisi kiinnostavaa nähdä mihin tämä voisi johtaa, vihjailee Sigfússon.
Mitä jos nyt olisi naisten vuoro?
Sigfússon nimeää menestyksen avaintekijäksi kärsivällisyyden ja kehaisee nykyajan naisilla olevan erilainen ja uudenlainen touchi, ote johtamiseen. Vuonna 2009 Ranskassa Sigfússon puhui seminaarissa johon osallistui 120 miestä ja kymmenen naista, hänen ehdottaessaan vallan siirtämistä seuraaviksi viideksikymmeneksi vuodeksi naisille, kukaan ei nauranut, eikä naura tänäänkään, paitsi he – siellä viereisessä pöydässä. Mutta tottahan se on, naisten erilainen ajattelutapa ja johtaminen on johtanut aivan erilaisiin ympäristöratkaisuihin ja suunnitelmien toteuttamiseen, kuin mihin aiemmin on totuttu.
Sigfússon jatkaa luovuudesta, hän kehottaa koulutettuja ihmisiä seikkailemaan, ja muistuttaa, ettei Eyjafjallajökull-tulivuorta ole vielä unohdettu. Turismia, jolla meni jo hyvin, täytyy elvyttää edelleen. Hyvät asiat tapahtuvat hitaasti. ”Paitsi kerran kun eräs mies pyysi Jumalalta apua, saadakseen kärsivällisyyttä, toive toteutettiin heti!” Yleisö palkitsee Sigfússonin raikuvin aploodein.
Seuraavaksi yleisön eteen astuu tanskalainen yritysanalyytikko Glenda Napier. Napierin mukaan islantilaiset yrittäjät eivät loista menestyksellään, vaikka yrittäminen ja erityisesti markkinoille pääsy on Islannissa helppoa. Yrittäjyyttä tuetaan kuten esimerkiksi Suomessa ja yrittäjyyden tärkeys on ymmärretty. Islannin heikkous on kuitenkin resurssien puute, tai paremminkin niiden tuhlaus; yrittäjyyttä löytyy, mutta määrä tulisi korvata laadulla. Keskinäisen kilpailun vastakohtana voisi olla verkostoituminen, tiedon jakaminen ja yrityskulttuurin kehittäminen, jotta menestystä saavutettaisiin myös laajemmalti meren toisella puolella.
Langat omissa käsissä, mutta niitä pitää luottaa myös muille
Seuraavaksi lavalle astuu itsevarmalta vaikuttava Patrik Backman, joka on tullut kertomaan menestystarinansa siitä, kuinka johtaa nopeasti kehittyviä firmoja. Backman on managing partner Open Ocean nimisessä yrityksessä. Viimeisen kolmentoista vuoden aikana firman arvo on noussut pilviin, kuinka se on mahdollista?
Backmanilta satelee neuvoja, yhdeksi avaintekijäksi hän mainitsee vastuun jakamisen. Langat täytyy pitää käsissä ja lankoja täytyy pystyä luovuttamaan luottaen muiden käsiin. Lankojen mennessä solmuun, ne täytyy selvittää, vääriin johtolankoihin ei tule tarttumua, bisnestä ei tule levittää liian laajalti. Tästä esimerkkinä hän mainitsee Nokian, joka kumisaappaiden jälkeen alkoi tuottaa puhelimia, tipahtaen lopulta kehityksen kelkasta.
Strategiaa täytyy kehittää ja muokata, Listen, learn and adapt – constantly, kuuntele, opi ja omaksu – jatkuvasti, kuuluu Backmanin neuvo. Hän tarkentaa, ettei asiakkaita tule unohtaa, heitä täytyy kuunnella, eikä heitä saa ikinä aliarvioida.
Yksinkertainen ulkonäkö toimii: katso vaikka Googlea
Vaikka asiakkaita ei tule pitää yksinkertaisina, tuote voi olla sitä. Backman mainitsee Googlen. Yksinkertainen ulkonäkö ja yksinkertaiset toiminnot can´t go wrong. Asiakkaat rakastavat helppoutta. Tuotteistamisessa Backman jatkaa samalla asiakasystävällisellä linjalla; tuotteet ja palvelut täytyy luoda tarpeiden mukaan, markkinoille pitäisi tuoda sitä mille on kysyntää, mistä oltaisiin valmiita maksamaan. Kysyminen ei maksa mitään. Ennen kun uusi tuote pannaan tuotantoon, pitää sitä kehittää kysymällä asiakkaiden mielipidettä ja parannusehdotuksia. Näin pienelläkin toiminimellä on mahdollisuudet kehittyä.
Kolmentoista vuoden aikana Open Ocean on kasvanut suureksi tekijäksi. Firmaa johdetaan Suomesta käsin, vaikka yritys on rekisteröity Ruotsiin. Yhdysvaltoihin ei haluttu sen kilpailuhenkisen ilmapiirin vuoksi. Tänä päivänä Open Oceanilla menee hyvin, huteja ei ole juurikaan tehty. Yritys investoi softwareen: ei peleihin, mutta palveluihin.
Summat liikkuvat puolesta kahteen miljoonaan, erittäin lupaavia yrityksiä saatetaan tukea seitsemällä miljoonalla. Open Oceanin politiikkaan kuuluu, että se lähettää ensimmäisen vuoden ajaksi tutorin avustamalleen yritykselle, jottei investointi menisi hukkaan.
Nörtit luovuudella maailmanmaineeseen
Seuraava puhuja Hilmar Veigar Pétursson haluaa tulla kutsutuksi toiminnan johtajaksi, mieluummin kuin esimieheksi: ”Olen nörtti – en bisnesmies, enhän edes omista semmoista, hmm pukua”. Pétursson kieltämättä erottuu seminaarin puhujista, hän on pukeutunut mustaan t-paitaan, jota koristaa heidän CCP-firman tunnetuimman tuotteen, EVE ONLINE:n logo.
CCP:n valttikortti on EVE ONLINE- nettipeli: nykyään jo yli 500 000 pelaajaa, 230 eri maassa. Islannin asukasluku on 320 000; internetistä on tullut siis suurempi juttu kuin ”oikeasta elämästä”. EVE ONLINE on kuin oma maailmansa: internettiin luodussa maailmassa on omat taloudelliset ongelmansa, sodat ja poliittiset konfliktit. Vuosittain Reykjavikissa järjestetään EVE-pelaajien fanitapaaminen, teemamatkoja järjestetään myös Suomesta yhteistyössä Icelandairin kanssa.
Vauhtia CCP:n menestykseen ovat antaneet intohimo, hulluus ja oikea ajoitus, Péturssonin mukaan vauhti olisi voinut olla hurjempikin; eräässä vaiheessa heillä oli remmissään kaikki islannin tietokone-ekspertit, muttei mahdollisuutta kehittyä koulutettujen ammattinörttien puutteen vuoksi. Työvoimaa yritettiin värvätä ulkomailta, mutta Islannin maahanmuuttokriittisyyden vuoksi ulkomaisille työntekijöille oli vaikea hankkia työlupia. Péturssonin mukaan jopa rauhoitetun korallin maahantuonti oli helpompaa kuin työlupien saanti.
Loppuun Pétursson toteaa menestyksen avaimen olevan verkostoitumisessa, sekä asioihin paneutumisessa. Hän unelmoi koulusta, jossa voisi oppia tieteitä ja taiteita samaan aikaan.
Kalaakin voi käsitellä innovatiivisesti
Ennen palkintojenjakoa pidetään tauko. Taukomusiikista vastaa Islannin taideakatemiassa opiskeleva Úlfur Hansson. Hän ottaa osaa innovatiivisuuteen esittelemällä uusimman instrumenttinsa, itse kehittelemänsä 22-kielisen sähköharpun, joka on rakennettu pianon sisään ja yhdistetty tietokoneeseen sekä bassokitaraan. Hanssonin yhdistämänä tekniikka ja taide muodostavat uudet sävelet.
Lopuksi jaetaan innovatiivisuuspalkinto. Palkinnon myöntää Icelandic Centre for Research-Rannis yhdessä Promote Icelandin, Innovation Center Icelandin ja The New Business Venture Fundin kanssa. Aiempina vuosina palkinnon ovat vastaanottaneet muun muassa deCODE genetics vuonna 1998, vuonna 2000 Blue Lagoon, CCP vuonna 2005 sekä vuonna 2008 ORF Genetics.
Vuoden 2013 vuoden innovatiivisuuspalkinto menee Valka-nimiselle yritykselle. Valka suunnittelee ja markkinoi laitteita kalankäsittelyyn. Se pyrkii tuottamaan ja asentamaan kaiken itse, ulkopuolelta ostettu työ pyritään pitämään kotimaisena. 2003 autotallissa perustettu yhden miehen yritys työllistää tänä päivänä 18 islantilaista. He ovat juuri ne viereisen pöydän huumorintajuiset. Yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Helgi Hjálmarsson johdattaa iloisen joukon vastaanottamaan palkintonsa.
Jaana Pitkänen, sihteeri
4.6.2013
Suomen suurlähetystö, Reykjavik