Täällä Reykjavik – Jaloillaan talouden kurimuksesta

Täällä Reykjavik – Jaloillaan talouden kurimuksesta

Irma ErtmanIrma Ertman

Kansantalouden saattaminen tasapainoon on ollut Islannin hallituksen viime vuosien tärkein ponnistus. Paljon on jo saatu jo aikaan, vaikka poliittisella kentällä myllertää.

Islannin talous romahti vuonna 2008 ja maa joutui lähes konkurssin partaalle. Kansantalouden saattaminen tasapainoon on ollut sen jälkeen Islannin hallituksen ja elinkeinoelämän tärkein ponnistus.

Paljon onkin saatu aikaan. Pankit on saatu suurin piirtein jaloilleen ja ylivelkaantuneita kotitalouksia on tuettu. Työttömyys on saatu laskemaan siedettäviin lukuihin noin viiteen prosenttiin, olkoonkin, että islantilaisittain luku on vielä korkea.

Hallituksen on tarkoitus saada valtion budjetti tasapainoon ensi vuonna. Eräät kansakuntaa poliittisesti rassanneet seikat on nyt toivottavasti saatu päätökseen. Valtakunnanoikeus on antanut ratkaisunsa kriisinaikaista pääministeriä vastaan nostetussa jutussa. EFTA-tuomioistuin puolestaan antoi Islannille vapauttavan päätöksen Icesave-jutussa tammikuun lopulla.

Kalastus, alumiinisulatot ja turismi ovat tuottoisia aloja. Icelandair avaa tänäkin vuonna kolme uutta reittiä Reykjavikista, nimittäin Pietariin, Zürichiin ja Anchorageen. Satunnainen Reykjavikin-kävijä näkee taas nostokurkia, ja ravintoloissa paljon ihmisiä – muitakin kuin turisteja.

Heikko valuutta ja huono tuottavuus syövät kasvua

Talouden tervehdyttäminen näin suuren romahduksen jäljiltä ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. Keinoista ja metodeista vallitsee maassa hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Tilanne on johtanut lukuisien uusien pienpuolueiden syntymiseen. Maassa on nähty myös pohjoismaisittain rajuja mielenosoituksia poliitikkoja vastaan, etenkin romahdusta seuranneina parina ensimmäisenä vuotena.

Useita työryhmiä on asetettu pohtimaan ongelmien ratkaisua eri näkökulmilta. Työryhmissä on ollut myös suomalaista asiantuntemusta. Merkittävän panoksen keskusteluun antoi McKinsey&Company, joka julkaisi viime vuoden lopulla omasta aloitteestaan laatimansa raportin ’Charting Growth Path for Iceland’.

Raportin perusviestejä on, että talouden kasvussa on vielä suuria haasteita. Vaikka kotimainen kulutus ja tuonti näyttävät kasvavan, vienti ja investoinnit eivät vedä. Hidasta kasvua ylläpitävät heikko valuutta, korkeat pääomakulut, vähäiset investoinnit ja työmarkkinoiden sulkeutuneisuus. Raportti kiinnittää huomion myös työn tuottavuuteen: islantilaiset tekevät eteläkorealaisten jälkeen pisintä työpäivää mutta työn tuottavuus on heikko.

Muita sektoreita parempi tuottavuus on kalastusalalla. Kuitenkin myös kalastusteollisuuden kokonaistuottavuutta voitaisiin parantaa kalan jatkojalostuksella ja brändäyksellä.

Turismi kasvaa merkittävällä tavalla vuosittain, esimerkiksi suomalaisia turisteja kävi maassa viime vuonna jo 14 000. McKinseyn mukaan Islannin tulisi kuitenkin pyrkiä satsaamaan maksukykyisimmän asiakaskunnan palvelemiseen.

Islanti tyydyttää energiantarpeensa geotermisellä energialla, jonka avulla ylläpidetyistä lämpimistä kylpylöistä matkailijat voivat nauttia koko vuoden. Energiakysymysten, luonnonvarojen suojelun ja kestävän kulutuksen merkityksen kasvaessa Islanti voi todennäköisesti hyötyä puhtaista energiavarannoistaan vielä enemmän.

Euro tai Kanadan dollari?

Islanti on Suomen tapaan vientivetoinen maa. Pääomakontrolli ja heikko valuutta aiheuttavat kuitenkin haasteita yrityselämälle. Maassa käydään jatkuvaa ja aika ajoin kiihkeää keskustelua siitä, tulisiko yksipuolisesti siirtyä johonkin muuhun valuuttaan, euroon tai Kanadan dollariin. Eurokriisin jatkuessa euro ei välttämättä ole ollut kaikissa puheenvuoroissa suosittu vaihtoehto, ja tällä usein varsin tunnepitoisella diskurssilla on ollut ilmeistä vaikutusta yleiseen EU-ilmapiiriin.

Huhtikuun viimeisenä lauantaina islantilaiset käyvät vaaliuurnilla äänestämässä Althingi-vaaleissa. Etukäteisgallupit näyttäisivät viittaavan melko olennaiseen muutokseen seuraavan hallituksen kokoonpanossa. Tämänhetkisten kyselyjen mukaan nyt oppositiossa oleva Itsenäisyyspuolue saisi suurimman kannatuksen, mutta ei kuitenkaan riittävästi muodostaakseen enemmistön.

Jää nähtäväksi, minkälainen hallituskoalitio keväällä saadaan aikaan, ja mikä hallitusohjelman sisältö tarkkaan ottaen tulee olemaan. Talouden vahvistaminen ei kuitenkaan putoa listalta.

Äskettäin pidetyssä Islannin Kauppakamarin kokouksessa vaadittiin läsnä olleilta puoluejohtajilta yhteistyötä ja solidaarisuutta taloudellisen vakauden vahvistamiseksi ja suotuisien olosuhteiden luomiseksi kehitykselle muun muassa edistämällä R&D:tä ja innovaatioita. McKinseyn raportin pohjalta työskentelee politiikan, bisneksen, teollisuuden ja akateemisen maailman edustajista koottu Iceland Growth Forum, jonka on tarkoitus jättää raporttinsa uudelle hallitukselle syksyllä.

Ulkopuoliselle tarkkailijalle on kiinnostavaa, että vaikka poliittinen ja taloudellinen debatti usein vaikuttaa repivältä ja jopa kaoottiselta, on Islanti pystynyt nousemaan romahduksen kurimuksesta suhteellisen lyhyessä ajassa. Ehkä viikinkiesi-isien perintö, sitkeys, peräänantamattomuus, rohkeus ja luottamus omiin voimiin ovat olleet tässäkin avuksi tai kenties maan pienuus on pitänyt myrskyisätkin aiheet jonkinlaisessa mittakaavassa – pieni on kaunista!

Irma Ertman, suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö, Reykjavik
18.02.2013