Täällä Pretoria – Nostetta kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä
Ulkomaiset suorat investoinnit Afrikkaan ovat moninkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ja näistä investoinneista on tullut keskeinen rahoituslähde maanosan kehitykselle. Vaikka Afrikan maat eivät ole välttyneet maailmantalouden taantuman vaikutuksilta kauppasuhteisiinsa, maanosan taloudet kasvavat ja näyttäytyvät tulevaisuuden markkina-alueena. Samaan aikaan kauppaa tukeva kehitysapu on kasvanut yli 80 prosenttia – OECD:n lanseerattua aloitteen 2000-luvun alussa.
Pretorian suurlähetystö on osallistunut Suomen kauppaa tukevan kehitysyhteistyön (Aid for Trade, AFT) toimintaan jo pidempään eteläisen Afrikan alueella: on tuettu kestävää taloudellista kehitystä ja investointiympäristön kehittymistä sekä toisaalta tietoyhteiskunta-, tiede-, teknologia- ja innovaatio- sekä luonnonvarat ja ympäristö -sektorin hankkeita.
Etelä-Afrikka aktiivisesti mukana alueellisessa yhteistyössä
Etelä-Afrikalla on omia sisäpoliittisia haasteitaan, jotka ovat tiivistyneet viime aikojen lakkoaaltoihin kaivosalalla. Saharan eteläpuoleisen Afrikan suurimpana taloutena, hyvän infrastruktuurinsa, kehittyneen finanssisektorinsa ja muiden edellytystensä vuoksi maa kuitenkin toimii porttina eteläisen Afrikan markkinoille. Tämä näkyy myös Etelä-Afrikan vahvana panoksena alueellisissa kauppaa tukevan kehitysyhteistyön hankkeissa, joissa eteläisen ja Itä-Afrikan maat vahvistavat niin investointiympäristöään kuin kaupankäyntimahdollisuuksiaan.
Olen seurannut Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC:n investointialakomitean keskusteluja sijoitus- ja liiketoimintaympäristön kehittämiseksi eteläisessä Afrikassa SADC-OECD-yhteistyönä. Hankkeessa hyödynnetään OECD:n kehittämää investointipolitiikan kehikkoa (Policy Framework for Investment, PFI), ja painotus on vertaisoppimisessa ja -arvioinnissa. Vaikka SADC:n jäsenmaat ovat hyvin erilaisia lähtökohdiltaan, investointialakomitean työskentelyssä on korostunut yhteinen halu edetä suotuisan liiketoimintaympäristön edistämiseksi alueellisesti.
Myös Suomen tukeman AMSCO:n (TheAfrican Management Services Company) työssä liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa. AMSCO on YK:n ja kehitysrahoituslaitosten yhteishanke. Etelä-Afrikassa AMSCO on ollut mukana vahvistamassa muun muassa investointiympäristön kehityksen kanssa työskentelevien yritysten kapasiteettia.
Lisäpotkua taloudelliseen vuorovaikutukseen
Etelä-Afrikalla on keskeinen rooli tullien kapasiteetin kehittämishankkeessa, jota tehdään yhteistyössä Maailman tullijärjestön sekä eteläisen ja Itä-Afrikan maiden kesken. Alkuvuodesta tullihallintojen ylimmän johdon dialogi järjestettiin Pretoriassa. Tapaamisessa rajamuodollisuuksien keventäminen ja hallinnoinnin rooli tässä keskustelutti osallistujia. Etelä-Afrikan verohallinnon SARS:n edustaja esitteli organisaationsa tehokkaita johtamis- ja hallintajärjestelmiä. Osaamisen vahvistaminen nähtiin yhtenä oleellisimpana rajat ylittävää kauppaa edistävänä kysymyksenä.
Vaikka naapurimaiden talouden kasvuluvut kurkottavat yli Etelä-Afrikan, maa on edelleen alueellinen talouden ja kaupankäynnin keskus. Kehittyneen toimintaympäristönsä ansiosta sillä on paljon annettavaa alueellisen yhteistyön prosesseihin. Vastavuoroisesti yhteistyö tarjoaa Etelä-Afrikalle mahdollisuuksia oppia naapurimaiden hyvistä käytänteistä.
Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön hankkeissa hyödynnetään myös Suomen osaamista investointien edistämisen ja kestävän taloudellisen kehityksen saralla; esimerkiksi ennakointitaidot ja vuoropuhelu yksityissektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välillä ovat tärkeässä roolissa. Hankkeiden kautta myös suomalaiselle yksityissektorille luodaan parempia edellytyksiä toimia eteläisen Afrikan alueella. Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön ja VKE-toiminnan tavoitteita ei tulisi nähdä erillisinä: pitkän aikavälin kehitys vahvistaa niin maiden omien kuin suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kasvattaa taloudellista toimintaansa.
Petra Yliportimo, ulkoasiainsihteeri
Suomen suurlähetystö, Pretoria
30.10.2012