Täällä Oslo – Norja matkalla pohjoiseen
Norjan taloudella menee hyvin huolimatta maailmantalouden heilahteluista. Norjassa ollaan kuitenkin yhä enemmän riippuvaisia öljy- ja kaasuteollisuudesta. Tänä vuonna löydetyt uudet öljy- ja kaasuesiintymät vahvistavat riippuvuutta entisestään. Muun teollisuuden kilpailukyky heikkenee jatkuvasti energiateollisuuden huiman kasvun nostaessa työkustannuksia.
Norjan taloudella menee hyvin huolimatta maailmantalouden heilahteluista. Norjassa ollaan kuitenkin yhä enemmän riippuvaisia öljy- ja kaasuteollisuudesta. Tänä vuonna löydetyt uudet öljy- ja kaasuesiintymät vahvistavat riippuvuutta entisestään. Muun teollisuuden kilpailukyky heikkenee jatkuvasti energiateollisuuden huiman kasvun nostaessa työkustannuksia.
Norjan elinkeinoelämän katseet kohdistuvat luonnonvaroiltaan rikkaaseen pohjoiseen. Tämä koskee erityisesti energiateollisuutta, mutta yhä suuremmassa määrin myös kaivostoimintaa. Kuluvana vuonna Norjan öljy- ja kaasuteollisuuteen odotetaan sijoitettavan n. 25,2 mrd. € (21 % enemmän kuin edellisvuonna). Investoinneille ei siis näy rajaa, mutta asia ei ole täysin ongelmaton.
Norjalaiset asiantuntijat varoittavat suurten investointien kuumentavan markkinoita, minkä johdosta Norjan kilpailukyky heikkenee ja palkat sekä hinnat nousevat. Norjan hallitus on tähän asti kuitannut asian ”luksusongelmana”. Kesällä hallitus kuitenkin ajautui tilanteeseen, jossa se joutui väliintulollaan estämään öljyalan lakon pitkittymisen.
Suomen arktiselle osaamiselle kysyntää
Norja on ollut suomalaisille kuluneena vuonna ajankohtainen. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili syksyllä Norjassa mukanaan Suomen elinkeinoelämän vaikuttajia. Viesti oli selvä: Suomi haluaa syventää taloussuhteita ja yhteistyötä Norjan kanssa. Norja on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta muun muassa pohjoisen infrastruktuurin rakentamisessa. Suomi on Norjalle monella tapaa logistinen mahdollisuus ja portti itään. Toisaalta meidän on hyvä muistaa, että pohjoisen lisäksi myös Etelä-Norja tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Pohjois-Norjassa huomio on perinteisesti keskittynyt kalateollisuuteen ja nykyisin myös energiateollisuuteen, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet Norjan panostukset arktiseen tutkimukseen. Tutkimusta tehdään etenkin meren kasvi- ja eläinlajien kaupallisesta hyödyntämisestä (marine bioprospecting), joka liittyy läheisesti myös kylmäteknologiseen ja lääketeolliseen tutkimukseen Suomessa.
Mikään ei rajaa Suomelta pois mahdollisuuksia tieteelliseenkin yhteistyöhön Norjan kanssa tulevaisuudessa. Oulun ja Tromssan yliopistojen syksyllä solmima sopimus laajennetusta yhteistyöstä onkin askel eteenpäin. Norjassa arvostetaan muutenkin suomalaista koulutusjärjestelmää ja tutkimusta.
Norjan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta arktisen alueen painoarvo kasvaa vuosi vuodelta. Alueen ulkopuolisten maiden kuten Kiinan ja Etelä-Korean lisääntynyt kiinnostus pohjoiseen vahvistaa tätä kehitystä. Tärkeintä Norjalle on alueella tällä hetkellä Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö, joka on energiateollisuuden lisäksi vahvaa myös eri tutkimus- ja ympäristöprojekteissa. Rajayhteistyö valtioiden välillä on johtanut sopimukseen viisumivapaudesta ja raja-asukastodistuksesta koskien Norjan Kirkkoniemen sekä Venäjän Nikkelin ja Zapoljarnin alueita ja asukkaita. Venäjän kansalaisyhteiskunnan kiristynyt ilmapiiri ja siinä toimiminen on norjalaisille haaste, vaikka on epätodennäköistä, että mahdolliset ongelmat häiritsisivät ratkaisevasti maiden välistä taloudellista yhteistyötä.
Pohjoinen vetää puoleensa
Eräs vahva ja samalla mielenkiintoinen merkki Pohjois-Norjan kasvusta on sen muuttuva väestötilanne. Olemme Suomessa jo tottuneet ajatukseen, että meidän pohjoiset kaupunkimme hiljalleen autioituvat. Pohjois-Norjassa on tapahtunut jotain aivan muuta: kaksi kolmesta alueen kunnasta on ilmoittanut väkilukunsa kasvaneen tänä vuonna.
Norjan hallitus uskoo vahvasti, että vain osaavaa työvoimaa kouluttamalla talouskasvua voidaan pitää yllä. Norjassa onkin valtaisa tarve korkeasti koulutetulle työvoimalle kuten insinööreille. Kasvava pohjoinen vaatii paljon erityisosaamista. Suomalaisille tämä onkin erinomainen mahdollisuus. Milloin näemme suomalaisten insinööritoimistojen ryntäyksen Pohjois-Norjan työmarkkinoille? Entä kuka kouluttaisi enemmän kielitaitoisia insinöörejä ja geologeja?
Norjalainen työelämä on muuttunut 2000-luvulla huomattavasti. Työ itsessään ei ole muuttunut, mutta sen tekijät ovat. Ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvanut merkittävästi. Kokonaistyövoiman määrä on lisääntynyt työperäisen maahanmuuton vuoksi vuoden 2004 jälkeen yli 300 000 työntekijällä. Ulkomaalaisen työvoiman määrä tulee varmasti lisääntymään myös tulevaisuudessa. Euroopan talouskriisi on saanut monet kriisimaiden työttömistä etsimään töitä Norjasta. Ryntäys kriisimaista on usein ruuhkauttanut norjalaisia työvoimapalveluita.
Esimerkkinä alati kasvavasta ulkomaalaisryhmästä on mainittava ruotsalaiset, joihin törmää yhä useammin palvelualan tehtävissä. Pelkästään Oslon alueella asuu yli 50 000 ruotsalaista. Söderhamnin kunta Ruotsissa onkin päättänyt parantaa kunnan nuorisotyöttömyyttä lähettämällä nuoret työnhakuun Norjaan. Kunta maksaa matkat ja kuukauden vuokran. Tähän mennessä kaikki työnhakijat ovat saaneet töitä.
Jarkko Lainkari, korkeakouluharjoittelija
Suomen suurlähetystö Olsossa
21. marraskuuta 2012