Täällä Nairobi - Kansalaisten vahtikoirasta avoimen innovoinnin suunnannäyttäjäksi
Kenia oli vahvasti läsnä Helsingissä syyskuussa järjestetyllä Open Knowledge Festivalilla(Linkki toiselle web-sivustolle.): yksi pääpuhujista on rakentanut Keniaan verkoston, joka suunnittelee kansalaisyhteiskunnan vahvistumista tukevia teknologisia ratkaisuja. Toinen on perustanut malariatilannetta ennakoivan teknologia-alan kasvuyrityksen.
Suomi nähdään Keniassa innovaatioiden pioneerina ja hyvänä yhteiskumppanina innovaatioyrittäjyyden kehittämisessä. Afrikassa taas Kenia on innovoinnin edelläkävijöitä ja monien inspiraation lähde. Innovaatioilla on Keniassa huomattava yhteiskunnallinen vire: jo vuosia sitten täällä perustettiin mobiilirahansiirtopalvelu MPesa(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka on sittemmin tuonut pankki- ja vakuutustoiminnan miljoonien aiemmin virallisten talletuspalveluiden ulkopuolelle kuuluneiden kansalaisten ulottuville.
Neljän miljoonan asukkaan Nairobissa toimii nykyään peräti seitsemän yrityshautomoa, kuuluisimpana niistä iHub(Linkki toiselle web-sivustolle.). Perinteisesti suurin osa niiden start-up-yrityksistä syntyy ICT-sektorille, mutta yhä useammin kehitellään myös ratkaisuja, jotka uudistavat esim. maataloutta tai uusiutuvia energioita.
Poliittisin ratkaisuin tukea ICT-alalle
Keniassa ICT- ja mobiilisektorit ovat kasvaneet keskimäärin 20 % vuodessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Mobiilipankkipalveluista ja -rahansiirrosta on tullut niin iso hitti, että noin viidennes Kenian bruttokansantuotteen arvosta liikkuu tekstiviestillä.
Kenian hallitus pyrkii tekemään poliittisia ratkaisuja, jotka tukevat ICT-alan kasvua. Sähköinen hallinto nähdään yhtenä tulevaisuuden kulmakivistä. Kansallisessa kehitystavoitteessa ”Vision 2030” Keniasta maalataan ICT-alan globaalia suunnannäyttäjää, jonka BKT:stä tulevaisuudessa jopa 45 % tulee viestinnästä ja teknologiasta.
Innovaatiokehitystä tukee se, että avoin tieto -ajattelu on todella juurtumassa Keniaan. Kenian avoimen datan verkkosivusto Open Data Platform(Linkki toiselle web-sivustolle.) juhli heinäkuussa yksivuotissyntymäpäiväänsä. Se oli merkkipaalu maalle, joka vielä pari vuosikymmentä sitten vahti kansalaisiaan ja rajoitti sananvapautta niin kovalla kädellä, että Suomi osana muuta avunantajayhteisöä pidättäytyi uusien ohjelmien aloittamisesta Kenian kanssa.
Ensimmäinen kehitysmaa avoimen datan saralla
Maailmanlaajuisestikin Kenialla on syytä juhlaan: vasta noin 25 maata on ryhtynyt toden teolla avaamaan julkishallinnon tietokantoja. Kenia on ensimmäinen kehitysmaaksi luokiteltu maa, ja koko Afrikassa vain Marokko ehti avata avoimen datan sivuston ennen Keniaa.
Vuosi sitten sivustolla oli saatavilla noin 200 tietokantaa, mukaan lukien viimeisimmän väestönlaskennan tiedot, tietoa terveydenhuollosta ja koulupalveluista, valtion tulo- ja menoarvio sekä alueellisia menolaskentoja. Vuoden aikana sivustolle on viety yli 430 eri tietokantaa, joita on yhteensä ladattu yli 5000 kertaa. Data on maksutonta ja teknisesti käytettävissä siten, että se toimii raaka-aineena muille palveluille.
Sivuston dataa hyödyntää nyt yli 50 palvelua, niiden joukossa esimerkiksi aluehallintojen toiminnasta visuaalista informaatiota tuottava County Score Card(Linkki toiselle web-sivustolle.), Kenian parlamenttia seuraava Mzalendo(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja terveystilastoista vaikuttavia taulukoita tuottava Ufahamu(Linkki toiselle web-sivustolle.). Tällaiset yhteiskunnalliset sovellukset avaavat tietokantoja tavalliselle kansalaiselle ja tekevät datasta hyödyllisempää kuin se sellaisinaan olisi. Avoimesta datasta on myös kehitetty sovelluksia kuten Android-pohjaiset Sekoo(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Hosii(Linkki toiselle web-sivustolle.), joilla voi hakea terveyspalveluita, tai Eduweb(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka listaa kaikki käyttäjän lähellä olevat koulut ja oppilaitokset.
Kenian kaltaisessa maassa avoin data voi parhaimmillaan tukea sellaisten innovaatioiden syntymistä, jotka säästävät kustannuksissa ja lisäävät hallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja valvoa sitä. Jos avointa dataa hyödynnetään tehokkaasti ja siitä tehdään käyttökelpoisia sovelluksia, virkamiesten ja asiantuntijaorganisaatioiden tiedollinen ylivalta vähenee, kun tavallisilla kenialaisilla ja kansanedustajilla on mahdollisuus perustaa päätöksensä suoraan avoimeen tietoon.
Tiia Haapaniemi, ohjelma-avustaja
Suomen suurlähetystö, Nairobi
22.10.2012