Täällä Madrid – Espanjalaisen euro-kolikon toinen puoli
Reilu vuosi sitten tällä samalla palstalla kirjoitin, että talous on tärkein teema tämän päivän Espanjassa. Sitä se on edelleenkin.
Mennyt vuosi on ollut espanjalaisille talouden näkökulmasta vaikea ja uhrauksia vaativa ja samaa on luvassa myös tälle vuodelle. Yleisen arvion mukaan Espanjan talous supistuu alkaneena vuonna noin 1,5 %, saman verran kuin vuonna 2012, ja Espanja jatkaa samalla budjettivajeen kaventamista. Haastetta lisäävät noin 230 miljardin rahoitustarpeet lainarahan ollessa kallista. Työttömyys jatkuu korkeana: komission arvion mukaan kuluvana vuonna työttömyystaso nousee 26,6 prosenttiin. Alle 25-vuotiaista jopa puolet on työttömänä.
Tilanne ei ole helppo, mutta kolikolla on myös myönteinen puolensa, joka usein uutisoinnissa jää taka-alalle.
Vielä ei ole käytössä tarkkoja lukuja, mutta arviot viittaavat siihen, että hallitus kavensi budjettivajetta vuonna 2012 noin kahden prosenttiyksikön verran edellisvuoden 8,9 prosentista. Vaikka 6,3 % vajetavoitteesta jonkin verran jäätäneenkin, ei tulosta voi pitää huonona ottaen huomioon vaikea taloustilanne. Hallitus on myös selvästi ottanut paikallishallintojen osittain ongelmallisetkin taloudet tiukempaan kontrolliin.
Espanjan pankit ovat olleet paljon esillä myös Suomen mediassa. EU sopi viime kesänä 100 miljardiin euroon ulottuvasta lainasta maan pankkisektorin saneeraamiseksi. Pankkien tarvitseman tuen tarve on kuitenkin osoittautunut huomattavasti pienemmäksi – tarve on noin 40 miljardia. Pankeilla on vielä pitkä tie edessä, mutta prosessin lopputuloksena voidaan odottaa vahvaa ja kilpailukykyistä pankkisektoria, jolla on tärkeä merkitys maan talouden vauhtiin saamisessa.
Maan vientisektori on vahva ja se kasvaa komission arvion mukaan kuluvana vuonna reilut 4 %. Esimerkiksi Suomessakin tutut vaateliikkeet Zara ja Mango leviävät maailmalla. Espanjan talousministeriön mukaan maan kauppataseluvut olivat vuoden 2012 ensimmäisen kymmenen kuukauden osalta parhaat sitten vuoden 1972, jolloin luvut olivat ensimmäisen kerran käytössä. Vaihtotaseen uskotaan tasapainottuvan kuluvan vuoden aikana.
Reformeilla kilpailukykyä
Hallituksen toteuttamat reformit ovat vahvistaneet Espanjan kilpailukykyä. Erityisesti työmarkkinareformilla on ollut suuri merkitys sen laskiessa työvoimakustannuksia ja lisätessä joustavuutta. Lisäksi työmarkkinajärjestöt sopivat viime vuonna inflaatiota alemmista palkankorotuksista, millä on ollut myös kilpailukykyä lisäävä vaikutus. Osoituksena tästä Espanjaan on saatu lisää investointeja. Esimerkiksi Renault ilmoitti marraskuussa laajentavansa autojen tuotantoa maassa ja nostavansa valmistuskapasiteettia 100 000 autolla vuodessa. Tämä luo maahan 1300 uutta työpaikkaa. Espanja on Euroopan toiseksi suurin henkilöautojen valmistaja.
Turismisektorilla on tehty ennätystuloksia. Vuoden 2012 ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana Espanjaan saapui yli 55 miljoonaa turistia, 3 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuosittain myös joka kymmenes suomalainen matkustaa Espanjaan. Myös turistien käyttämä rahamäärä kasvoi viime vuonna 6 % yhteensä lähes 53 miljardiin euroon.
Vaikka alkaneen vuoden aikana talous ei vielä kasva, tasoittunee alamäki vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja talouskäyrien odotetaan kääntyvän osoittamaan ylöspäin. Vuodelta 2014 odotetaan kasvulukemia.
EU:hun ja hallitukseen uskotaan vaikeista ajoista huolimatta
Espanjassa on poliittisesti vakaata, mikä ei nyky-Euroopassa ole itsestäänselvyys. Pääministeri Mariano Rajoyn Partido Popular-puolueella on ehdoton enemmistö parlamentissa ja vielä kolme vuotta hallituskautta jäljellä. Vuoden kestäneen virkakautensa aikana hallitus on toteuttanut lukuisia reformeja ja vakauttanut taloutta toimilla, joilla on ollut poliittinen hintansa ja jotka eivät ole olleet kansalaisten mieleen. Espanjassa on osoitettu mieltä ja on järjestetty kaksi yleislakkoa, mutta maassa on kuitenkin vielä sosiaalisesti rauhallista.
Myös markkinatilanne on rauhoittunut ja Espanjan niin sanottuna riskiluokitus on tätä kirjoitettaessa hieman alle 400 pistettä (korkoero Saksan kymmenen vuoden lainaan). On myös mahdollista, että tilanne muuttuu ja Espanja joutuu pyytämään apua EU:lta. Pöydällä oleva malli ei kuitenkaan ole samanlainen pelastuspaketti kuin Kreikan, Portugalin ja Irlannin tapauksissa, vaan kyse on rajoitetummasta avusta, Euroopan keskuspankin lainaostoista, joiden tavoitteena on korkojen laskeminen Espanjan pysyessä rahoitusmarkkinoilla.
Espanja on yksi Euroopan EU-myönteisimmistä maista. Maassa ei käydä keskustelua eroamisesta EU:sta tai eurosta vaan päinvastoin näitä halutaan vahvistaa. Espanja on myös toteuttanut kaiken sen, mitä EU on siltä edellyttänyt.
Alkanut vuosi ei tule olemaan Espanjalle helppo eikä talouskasvua vielä nähdä, mutta merkkejä myönteisestä kehityksestä on myös olemassa.
Suomen suurlähetystö Madridissa
Lasse Keisalo, lähetystöneuvos
______________________________________________________