Täällä Kairo – Egyptin talouden paradoksi

Ramses Malaty Ramses Malaty

Egyptin uutiset ovat olleet kansannoususta lähtien lähes poikkeuksetta negatiivisia. Vaikka valta on vaihtunut maassa, kansa on pysynyt kaduilla ja poliittinen tilanne on säilynyt epävakaana ja herkkänä. Tämä ei kuitenkaan kerro koko kuvaa.

Kaikesta huolimatta Suomen Egyptin-kaupan volyymi ei ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin. Suomen vienti Egyptiin saavutti huipputason vuonna 2010. Silloin kauppaa tehtiin 350 miljoonan euron edestä. Vuosi kansannousun jälkeen kauppa on lähes palautunut huippuvuoden tasolle.

Egyptillä on kaikki edellytykset toimia merkittävänä markkinana Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan alueella ja merkittävänä globaalin kaupankäynnin läpikulkukanavana. Myös suomalaisten yritysten kannattaa seurata maan kehitystä ja mahdollisesti avautuvia markkinarakoja. Kotimainen kulutus ja runsas likviditeetti ovat pitäneet talouden pyörät käynnissä ja kansalaiset hengissä ja ravittuna. On kuitenkin selvää, että tilanne ei ole kestävä, ellei poliittista tilannetta saada vakaaksi.

Kansannousun hintalappu

Tammikuusta 2011 alkanut kansannousu Egyptissä on vaatinut uhrinsa ja luonut epävakauden ja luottamuksen puutteen tunteen kansalaisten parissa. Transitio ei tule olemaan helppo prosessi Egyptissä, missä on totuttu vahvaan johtajaan ja tämän lähipiirin käskyihin.

Ulkomaisista valuuttavarannoista on sulanut yli 20 miljardia USD kahden vuoden aikana. Varsinkin ulkomaisia investointeja on lykätty epävakaampana aikajaksona. Ulkomaiset suorat sijoitukset käytännössä pysähtyivät epäselvän tulevaisuuden johdosta.

Valtion budjettivaje on kasvanut kaiken aikaa. Vaje on tällä hetkellä jo 11 prosenttia ja voi vielä tästä kasvaa lopullisissa tilastoissa. Kansainväliset luottoluokittajat ovat laskeneet askel askeleelta Egyptin luottoluokitusta roskaluottotasoa kohti. Samalla valtio joutuu ottamaan paikallisilta pankeilta erittäin korkeakorkoista lainaa, mikä kasvattaa osaltaan valtionvelkaa.

Velka-aste on kuitenkin vielä toistaiseksi pysynyt suhteellisen maltillisella tasolla. Tulevien lainapakettien jälkeen velan osuuden arvioidaan nousevan hetkellisesti hieman yli 90 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Egyptin punnan arvo on laskenut kesän 2012 arvosta lähes 20 prosenttia. Egyptin punnan arvonalennus on edelleen johtanut valtion budjettivajeen kasvuun. Egypti on vahvasti riippuvainen tuonnista. Maa ostaa muun muassa vehnää ulkomailta eniten maailmassa. On toki muistettava, että Egyptin puntaa on pidetty yliarvostetulla tasolla jo pidemmän aikaa, ja siten nykytilannetta voidaan pitää todellisempana punnan arvona.

Paineet punnan arvonlaskuun ovat edelleen olemassa. Tämä on tullut esille myös Egyptille elintärkeän IMF-lainan neuvotteluissa. Halvemmalla punnalla Egypti voisi lisätä oman viennin ja halvan työvoiman edullisuutta sekä edistää turismin kysyntää.

Reaalitalouden näkökulmasta kotimainen likviditeetti on pian kulutettu loppuun. Tässäkin ongelmassa korostuu IMF-lainan merkitys. Pitkään neuvotellun lainan lopullinen sopimus toisi maahan konkreettisen lainarahan lisäksi myös kaivattua luottamusta maan talouteen.

Onko tilanteesta ollut mitään positiivista taloudellista vaikutusta maalle? Lyhyellä aikavälillä voi todeta, että ulkomailla asuvien egyptiläisten rahansiirrot kotimaahan ovat kasvaneet maan heikon taloustilanteen johdosta ennätystasolle. Vuonna 2012 rahansiirrot olivat yhteensä noin 14,5 miljardia euroa.

Mitä Egyptin talous kaipaa tällä hetkellä?

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Egyptin talouspolitiikassa on ollut rakenteellisia ongelmia, joita joudutaan pakon edessä korjaamaan. Painetta muutoksille tuo myös kansainvälinen yhteisö, etenkin IMF ja länsimaiset avunantajat.

Valtiolle erittäin kalliita avustuksia esimerkiksi leivän ja polttoaineen osalta ei ole osattu kohdistaa suoraan köyhimpään kansanosaan, vaan avustuksista ovat hyötyneet suurelta osin myös rikkaat, ja myös ulkomaalaiset. Avustusten kohdentamista köyhimmille pyritään varmistamaan muun muassa luomalla älykorttijärjestelmiä. Kyseiset mekanismit tulisi toimeenpanna hyvin pian, ja tässä hallinnolla riittää haasteita.

Pidemmällä aikavälillä pyrkimyksenä tulisi olla hävittää tukiaisjärjestelmä kokonaisuudessaan. Valtion tulisi varmistaa minimitoimeentulo kaikille kansalaisille, luoda eurooppalaisia käytäntöjä muistuttava toimiva verotusjärjestelmä ja huolehtia, että Muslimiveljeskunnankin mainostama ”sosiaalinen oikeus” toteutuu.

Herkkä tilanne kaduilla ei helpota säästötoimien ja veronkorotusten toimeenpanoa. Kansa tulee osoittamaan mieltään siis myös jatkossa.

Egyptin talous tarvitsee ennen kaikkea luottamusta, vakautta sekä markkinoiden avautumista. Tällä hetkellä kaupallis-taloudellinen ilmapiiri on negatiivinen ja epävarmuus on läsnä kaikkialla. Korruptio on tunnetusti iso ongelma Egyptissä.

Uudella hallinnolla olisi mahdollisuus uudistaa käytäntöjä. Toistaiseksi on kuitenkin vain annettu katteettomia lupauksia. Ongelma Egyptin taloudessa on ollut se, että talous on niin vahvasti kytköksissä maan poliittiseen tilanteeseen. Näin ollen poliittinen vakauttaminen olisi ehdottoman tärkeää myös taloudellisesta näkökulmasta.

Kairo, ei Dubai, on alueen vähittäismyyntimarkkinoiden keskus

Egypti on arabimaailman kolmanneksi suurin talous Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien jälkeen bruttokansantuotteella mitattuna. Maan valtava väestö kuluttaa merkittävästi juuri perushyödykkeitä. Markkinat voi havaita omin silmin suur-Kairon alueella, joka on noin 20 miljoonan potentiaalisen kuluttajan markkina-alue: uusia kansainvälisten ketjujen supermarket-, ostoskeskus- ja kahvilatoimipisteitä ilmaantuu kuin sieniä sateella.

Toki on muistettava, että suuri osa kansasta elää köyhyysrajan alapuolella. Egyptillä olisi kuitenkin edellytyksiä nousta nykyistä huomattavasti merkittävämmäksi taloudeksi alueella. Maalla on tarjota nuori ja työtä janoava valtava väestönosa. Edullista työvoimaa on tarjolla useilla eri aloilla.

Maalla on raaka-aineita ja energianlähteitä, lisäksi maantieteellinen sijainti on erinomainen. Suezin kanava on ja tulee olemaan keskeisin kauttakulkukanava Aasian ja Euroopan välillä. Vaikka kaduilla kuohuu, kauppa ja kulutus eivät tyrehdy. Jossain tapauksissa on käynyt jopa päinvastoin.

Esimerkiksi vastikään julkaistuissa tilastotiedoissa on mielenkiintoisia tunnuslukuja, joista saattaisivat myös suomalaiset yritykset olla kiinnostuneita. Matkapuhelinliittymien lukumäärä nousi lähes 96 miljoonaan marraskuussa 2012 verrattuna vuotta aikaisempaan vajaaseen 82 miljoonaan. Lisäksi Internet-käyttäjien määrä nousi 32 miljoonaan vuonna 2012 verrattuna vuotta aikaisempaan noin 28,5 miljoonaan käyttäjään.

Eräät talousasiantuntijat ovatkin todenneet, että muun muassa mobiilisektorilla on edelleen huima kasvupotentiaali. Kuten tiedetään, yksi katalysaattori Egyptin kansannousussa oli nimenomaan sosiaalisen median käyttö. Egyptiläiset ovat erittäin aktiivisia ja kiinnostuneita mobiiliteknologiasta ja valmiita sijoittamaan siihen.

Egyptillä on edellytyksiä nousta merkittäväksi talousmaaksi pidemmällä aikavälillä

Egyptin mahdollisuudet roimaankin talouskasvuun eivät ole tuulesta temmattuja. Esimerkiksi riittää vallankumousta edeltänyt aika. Taloudellisesti Egypti oli vahvassa kasvussa, parhaina vuosina bruttokansantuote kasvoi jopa yli seitsemän prosenttia vuodessa. Suorat ulkomaiset sijoitukset olivat 10 miljardin euron tasolla. Turisteja matkusti maahan lähes 11 miljoonan vuositasolla tuottaen maalle jopa Suezin kanavaa suuremman tulonlähteen.

Presidentti Mursi kutsuttiin maaliskuun lopussa pidettyyn BRICS-maiden huippukokoukseen Etelä-Afrikan Durbanissa. Presidentti totesi maaliskuussa Intian-matkansa yhteydessä, että tulevaisuudessa merkittävien nousevien talousmahtien joukkoon liittyisi myös Egypti. ”EBRICS”:iin on vielä matkaa, mutta kuten todettua, Egyptillä olisi potentiaalia nousta huomattavasti tärkeämmäksi talousmaaksi maailmanlaajuisesti. Talousmahdista ei vielä tänä päivänä voida puhua, mutta jos luottamus ja stabiilimpi taloustilanne mahdollistetaan, Egyptin voi olettaa palaavan kasvun tielle.

Egyptin kaupallisia mahdollisuuksia kannattaa vakavasti harkita. Toiset ovat ottaneet edullisesta, mutta tietoisen riskin sisältävästä tilanteesta etulyöntiaseman itselleen. Tähän joukkoon kuuluu yrityksiä muun muassa Pohjoismaista, Välimeren maista sekä voimakkaasti taloudellista vaikutusta Egyptissä kasvattaneista arabimaista.

Egyptin muuttuneessa tilanteessa myös kaupallisissa suhteissa on alkanut uusi aika. Tulevina vuosina maassa tullaan käynnistämään rahamääräisesti merkittäviä miljardiluokan projekteja, joita on osittain tuettu ulkomaisella rahoituksella sekä lännestä että idästä.

Suomalaisesta näkökulmasta Egyptissä on kysyntää monella mielenkiintoisella alalla. Uudistuvat luonnonvarat, energiatehokkuus, ICT, opetus, ympäristö, cleantech... nämä teemat tulevat olemaan keskiössä Egyptin seuraavien vuosikymmenten kehityksessä. Maalla ei ole varaa olla uudistamatta kalliita ja kustannustehottomia vanhankantaisia käytäntöjään.

Vaikka Egyptin talous on kuilun partaalla, on erittäin vaikea nähdä, että maan annettaisiin ajautua täydelliseen vararikkoon. Kliseiseltä kuulostava toteamus pitänee paikkansa: Egypti on liian tärkeä sekä taloudellisesti että poliittisesti, jotta se päästettäisiin romahtamaan.

Ramses Malaty
Suomen suurlähetystö, Kairo
22.3.2013