Suurlähetystön raportti: Kiinan metsäteollisuus kehittyy – sekä vienti että tuonti kasvussa

Kiina on maailman suurin metsäteollisuuden tuotteiden tuoja ja viejä. Yli puolet maailmalla seilaavasta puusta on matkalla Kiinaan, lähtösatamanaan usein joko Kanada tai Venäjä. Kasvava metsäteollisuus on vahvasti riippuvainen raaka-ainetuonnista ja Finpron tuore sahateollisuuden kasvuohjelma voi auttaa markkinaosuutemme kasvattamisessa.

Viisi prosenttia maailman metsistä sijaitsee Kiinassa

Kiina on maailman viidenneksi metsäisin maa pitäen hallussaan 5 % globaalista puustosta. Istutettujen metsien osalta maa nousee korkeimmalle korokkeelle; metsistä kolmasosa on ihmisen kädenjälkeä. Istutuksia tarvitaan, sillä puuta on globaaleja keskiarvoja vähemmän ja hyvälaatuista metsää on vain vähän.

Metsistä 70 % sijaitsee joko koillisessa tai lounaassa. Sichuan, Yunnan, Tiibet ja pohjoisen Sisä-Mongolia, Heilongjiang ja Jilin ovat metsäprovinsseja. Metsäteollisuus on yksi Kiinan suurimmista työnantajista: se työllistää noin 60 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet metsänistutuksessa ja metsähallinnossa eli siis valtiolla.

Vientiä, vientiä, vientiä

Kiina kuluttaa noin 500 miljoonaa kuutiota puuta vuosittain kotimaisen kysyntänsä ja viennin tarpeisiin. Tämä on seitsemäsosa globaalista potista. Puuta käytetään pääosin rakentamisessa (25 %), paperin ja sellun tuotannossa (29 %) ja huonekalujen valmistuksessa (18 %). Loput mennevät lattioiksi ja paneeleiksi, pieni osa myös energiaksi.

Kiina on maailman suurin jalostettujen puutuotteiden valmistaja ja viejä. Huonekaluja, joiden viennissä Kiina on ykkönen, laivataan eniten Yhdysvaltoihin. Perus- ja ensiasteen (sahatavara, puulevyt ynnä muut) ja toisen asteen jalosteiden (ovet, ikkunat, parketit, huonekalut ynnä muut) valmistus työllistää yli kymmenen miljoonaa kiinalaista. Ensimmäistä astetta hallitsevat pienet yritykset yli 20 maakunnan alueella. Toinen aste taas on keskittynyt kolmelle pääalueelle Helmi- ja Jangtse-jokien suistoihin sekä Bohainmeren alueelle Pekingin metropolialueelle.

Tuonnissakin ykkössijalla

Yli puolet maailmalla kuljetettavasta puutavarasta on matkalla Kiinaan. Maa on lähes samassa suhteessa riippuvainen tuontipuusta, jonka hintakilpailukyvyn arvioidaan vain vahvistuvan. Vuonna 2013 Kiina toi tukkipuuta ja sahatavaraa ennätyksellisen 7,5 miljardin euron edestä. Suurimpia tuontialueita olivat Pohjois-Amerikka, Venäjä ja Uusi-Seelanti. Jopa 80 % puutavarasta tuotiin Kanadasta ja Venäjältä. Tuonti Ruotsista, Suomesta, Ukrainasta, Chilestä ja Australiasta kasvoi nopeimmin; Ruotsi ja Ukraina yli kolminkertaistivat vientinsä Kiinaan edellisvuoteen verrattuna.

Suomen metsäteollisuuden vienti Kiinaan on pysynyt tasaisena ja melko hyvällä tasolla viime vuodet. Paperi, pahvi, sellu ja sahatavara muodostavat neljäsosan kokonaisviennistämme. Sellun vienti on kasvussa vuodesta toiseen, kun taas paperin ja pahvin vienti hitaasti hidastuu. Sahatavaran vientiin satsataan Finpron tuoreen kasvuohjelman avulla. Metsäteollisuuden jalanjälkemme Kiinassa vahvistuu vuosituhannen alusta yli 3 miljardiin euroon yltävän paperikonekauppamme myötä.

Kiinasta ulkomaille suuntautuvat investoinnit varmistavat metsäsektorin tuotteiden saatavuutta kotimaassa. Kiina on investoinut maankäyttöön ja metsäteollisuuteen laajasti ympäri maailman. Afrikassa investoinnit keskittyvät työvoimaa vaativiin prosesseihin vetureinaan valtionyritykset. Pääomaintensiiviset investoinnit keskittyvät naapurimaihin ja erityisesti paperin, paperituotteiden ja palmuöljyn tuotantoon. Kiinalaisinvestoinnit Latinalaiseen Amerikkaan ovat kasvussa. Itä-Venäjällä ja Siperiassa satsataan tukkipuun, puutavaran, paperin ja sellun tuotantoon.

Paperin ja sellun tuonnin ennustetaan kasvavan

Paperintuotanto kaksinkertaistui Kiinassa vuosituhannen alussa. Pääosa paperista ja kartongista tuotetaan Shandongin maakunnassa kotimaisten ja suurten kansainvälisten yritysten toimesta. Suurimmat paperintuottajamaakunnat – Shandong, Zhejiang, Guangdong ja Jiangsu - tuottavat yli 60 % Kiinan paperista ja kartongista.

Kiinan metsähallinnolta saatujen tuoreiden tietojen mukaan sellun ja paperin tuonti tulee kasvamaan seuraavina vuosina. Tämä johtuu raakapuun saannin ja tuotantokapasiteetin rajoituksista sekä vesivarojen vähäisyydestä. Kotimaisen tuotannon tukemiseksi ei metsähallinnon mukaan ole suunnitteilla toimialakohtaisia hankkeita.

Noin neljäsosa suomalaisesta sellusta suuntaa Kiinaan, eli Kiina on suurin sellun ostajamme. Kiinalaisilla on erityistarpeita pitkäkuituiselle sellulle, josta valmistetaan muun muassa korkealaatuista pakkauskartonkia. "Pitkäkuituisen" sellun raaka-ainetta on havupuu, joten tämän tuotteen tarjonnassa Suomi on ykkösketjua.

Puurakentamisen uusi tuleminen – "kilpailija Kanadalle haussa"

Kiinassa puurakentaminen on ollut vuosia kielletty tulipaloriskin takia. Kielletty kaupunkikin paloi pian valmistumisensa jälkeen, joten maineella on pitkät jäljet. Monikerroksisten asuintalojen rakentamiseen sopimattomana pidetty puu ei ole pärjännyt kisassa halvan teräksen ja betonin kanssa.

Nyt puu tekee kuitenkin paluuta paremmin perusteluin. Moderni puu on paloturvallista, energia- ja ympäristöystävällistä ja sopivaa myös kerrostaloihin. Valtiovetoisten rakennusprojektien uskotaan lisäävän kysyntää puurakentamiselle.  Vuoden 2015 alusta lähtien Kiinassa sallittiin seitsenkerroksiset hybridiratkaisut (4 kerrosta betonia ja 3 puuta) rakentamisessa, jolla toteutettaneen osa suunnitteilla olevista 36 miljoonasta edullisesta asunnosta.

Kuka "Keskustan valtakunnassa" puutaloja sitten oikein rakentaa? Kanadalaiset yhtiöt tuovat sahatavaraa kasvavissa määrin rakennustarpeisiin. Bisnesidea eroaa monelta osin suomalaisista hirsitalorakentajista. Sahatavara ja brändi "Canada Wood" tulevat Kanadasta kiinalaisten toimiessa jälleenmyyjinä ja rakentajina. Suomalainen hirsitalo taas on korkeamman jalostusasteen tuote, josta monessa tapauksessa vain kokoonpano tapahtuu Kiinassa. Hirsipuusta rakentavat meidän lisäksemme ainakin venäläiset ja kasvavissa määrin kiinalaisetkin, venäläisellä tuontihirrellä. Toki muitakin yhdistelmiä on. Kanadan profiili lienee siis tällä hetkellä näkyvin mutta kilpailijoita toivotaan.

Puurakentamisen sääntelyyn vaikuttamalla avataan markkinoita. Kun rakentamisesta vastaava viranomainen päivittää säännöksiään tai luo sääntelyä, osaamiselle ja hyville käytännöille on kysyntää. Omien suunnittelu-, rakentamis- ja rakennestandardien "myyminen" kiinalaisille luo hyvät lähtökohdat kaupankäynnille. Yksi esimerkki tästä on maidemme välinen yhteistyösopimus, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä rakentamisen standardeihin liittyen.

Kiinan metsäteollisuus jatkaa kasvuaan, mutta kilpailuetu heikentyy

Kiinan metsäteollisuuden tehokkuus ja tuottavuus on parantunut teknologioiden, tietotaidon ja innovaatioiden myötävaikutuksella. Metsäteollisuutta kehitetään samalla ympäristöystävällisempään suuntaan. Samalla kilpailuetu heikkenee tai ainakin muuttaa muotoaan.

Vuosituhannen alusta metsäteollisuuden vientitukia on purettu. Samalla raaka-aineen ja työvoiman kulut ovat nousseet. Sektori on siis muutoksessa ja muun muassa huonekaluteollisuus on osin siirtymässä edullisemman Keski-Kiinan lisäksi naapurimaihin. Korkeampaa osaamista vaativa työ säilynee Kiinassa.

Vastikään Kiinan keskushallinto on ilmoittanut purkavansa olemassa olevia alueellisia kannustin- ja tukirakenteita (prefential policies). Tähtäimessä on uudistaa sekä alueellisia tuki- ja kulurakenteita että antaa markkinoille entistä määräävämpi asema. Pelikenttä tasoittuu, alueellinen rahankäyttö selkiytyy ja parhaat seuloutuvat jatkoon. Tämä on ainakin julkilausuttu tavoite. Vastustajat taas epäilevät kilpailukykyään ja houkuttelevuuttaan tulevaisuudessa jos vetovoimaiset kannustimet kielletään.

Kauppa käy – kevyin riitasoinnuin

Runsas vuosi sitten Kiina asetti kanadalaiselle liukosellulle tuontitullit. Vastikään uutisoitiin Kanadan pyytäneen Maailman kauppajärjestöä (WTO) sovittelemaan asiaa. Tullit ovat kiinalaisten mukaan turvaamassa kotimaisen tuotannon kehittymistä ja kilpailukykyä. Kanadalle jopa yli 20 prosentin tullit ovat merkittäviä, sillä maan selluntuotannosta yli puolet vietiin edellisvuonna Kiinaan.

Myös kiinalaista metsäsektorin vientiä kohtaan nousee tulleja ja vastatoimia. Yhdysvalloissa tällaisia on pantu toimeen koskien kiinalaista parkettia ja pinnoitettua sellupaperia. Markkinahäiriöiltä ei siis vältytä ja tämä on hyvä Suomessakin havaita. Silti kauppariidat metsäsektorilla vaikuttavat vähäisiltä.

Kansainvälisten toimijoiden kokemukset vaihtelevat

Kuten muillakin sektoreilla, kuva kansainvälisiä toimijoita kuunnellessa on moninainen. Kiinan toiseksi suurin paperintuottaja yhdysvaltalainen International Paper Co. kertoi 2013 vuoden lopulla epävarmuuksista koskien jatkoinvestointejaan. Tämä johtunee sektoria osin vaivaavasta ylikapasiteetista, kovenevasta kilpailusta ja nyt myös tukipolitiikan muutoksista.

Ruotsin suurin paperintuottaja SCA (Svenska Cellulosa Aktiebolaget) ja Kiinassa omistamansa Vinda-yhtiö uskovat valoisaan tulevaisuuteen "harmaantuvassa" Kiinassa. Myös suomalainen Stora Enso uskoo Kiinan mahdollisuuksiin toteuttaessaan suurta sellu- ja kuluttajapakkauskartonki-hanketta Kiinan Guangxin maakuntaan. Päätuotteena yhtiöllä on Kiinassa nestepakkauskartonki, jonka kysyntä on kasvussa.

Leo Svahnbäck, ulkoasiainsihteeri, Suomen Pekingin suurlähetystö