Positiivinen viritys – Norjan kansantalouden tila loppukesällä 2014
Norjan taloudella menee kokonaisuudessaan edelleen hyvin. Merkkejä talouden vahvan kahtiajaon (öljy- ja kaasuala vs. perinteinen vientiteollisuus) tasaantumisesta on näkyvissä: öljy- ja kaasualalla tulevaisuudennäkymiä pidetään hieman aiempaa pessimistisempinä, kun taas perinteinen vientiteollisuus katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti.
Työttömyys on yhä matala (3,2 %). BKT jatkaa kasvuaan noin 2 % tahtia. Kotitalouksien säästäminen on noussut jonkin verran, mutta kotitalouksien velkaantumisaste on yhä korkea. Sini-sininen hallitus suunnittelee valtion omistuksen vähentämistä.
Talouden avainluvut
Norjaa lokakuusta 2013 lähtien johtaneen Erna Solbergin (Høyre) vähemmistöporvarihallituksen talouspolitiikka ei ole toistaiseksi tarjonnut suuria konkreettisia muutoksia maan talouteen. Norja on edelleen Euroopan mittakaavassa poikkeus: BKT jatkaa kasvuaan ja öljy- ja kaasuteollisuus vetää yhä. Solbergin konservatiivipuolue Høyrestä sekä edistyspuolue FrP:stä koostuva sini-sininen hallitus perikin puna-vihreältä edeltäjältään hyväkuntoisen ja lähes velattoman valtiontalouden, jota on mahdollista höystää öljyrahalla.
Toistaiseksi sini-sinisen hallituksen talouspolitiikan suurimmat muutokset liittyvät verotukseen, jota hallitus on eri keinoin keventänyt. FrP:n vaalilupauksena oli laskea verotusta jopa 50-100 miljardin NOKin (n. 5,96- 11,89 mrd €) arvosta, kun taas Høyre lupasi keventää verotusta n. 25 miljardilla (n. 2,97 mrd €). Ensimmäisen hallitusvuoden veronleikkaukset ovat suuruudeltaan noin 7,3 mrd NOKia (n. 868 milj. €). Veronleikkaustahdin ei kuitenkaan oleteta jatkuvan samanlaisena lokakuussa julkaistavassa, sini-sinisen hallituksen ensimmäisessä budjettiehdotuksessa, sillä FrP on sitoutunut vastuullisen hallinnointisäännön käyttöön. Vastuullisen hallinnointisäännön mukaan valtion budjetin alijäämää voidaan paikata öljyrahoilla Eläkerahaston (nk. öljyrahasto) arvioidun vuosittaisen tuoton (asetettu neljään prosenttiin) verran.
Norja pankin mukaan kotitalouksien lainakysyntä on noussut odotettua enemmän vuoden toisella neljänneksellä ja ennusteiden mukaan lainakysyntä pysyy samalla tasolla myös seuraavalla neljänneksellä. Myös yritysten lainakysynnässä on näkynyt pieni odotettu nousu, josta kuitenkin povataan väliaikaista. Norja pankin ohjauskorko on pidetty 1,5 prosentissa jo yli kahden vuoden ajan. Todellinen korkotaso suurimmissa pankeissa on n. 3,70 %. Pankkien kilpailun asiakkaista kiihtyessä korkojen odotetaan laskevan ja asuntohintojen lähtevän jälleen nousuun. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen vaara on uhannut Norjaa pitkään, mutta viimeisen vuoden aikana asuntojen hinnat ovat tasaantuneet.
Norjan bruttokansantuote kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia. Kasvutahti on hieman hiipunut edellisistä kolmesta vuodesta, mutta ennusteiden mukaan positiivinen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Öljy- ja kaasualan tilausten pieneneminen on Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaavan NHO:n (Næringslivets hovedorganisasjon) mukaan toistaiseksi vaikuttanut maan talouteen odotettua vähemmän. Vuoden 2013 viimeisen neljänneksen ja kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana öljy- ja kaasualan investoinnit ovat pysyneet samalla tasolla. Tätä edelsi noin 15 % vuosittainen kasvutahti viime vuosina. Manner-Norjan investoinnit ovat pysyneet finanssikriisiä edeltäneitä vuosia matalammalla tasolla, ja NHO:n jäsenyrityksistä vain harva suunnittelee investointien kasvattamista ensi vuonna. Ajan myötä investointien lasku vaikuttaa tuotantokapasiteettiin laskien tuotannon kehitystä.
NHO:n mukaan teollisuuden näkymät ovat Norjassa tasaisen hyvät. Viennin hieman elpyessä tuotanto on noussut, ja sekä koti- että ulkomaisten tilausten odotetaan kasvavan. Norjan talous vaikuttaakin olevan vähitellen tasapainottumassa aiemman kahtia jakautuneisuuden (öljy- ja kaasuala vs. perinteinen vientiteollisuus) sijaan: perinteinen vientiteollisuus pitää tulevaisuuden näkymiä hyvinä kun taas öljyalan toimittajat katsovat tulevaisuuteen aiempaa hieman pessimistisempinä.
Inflaatio on tilastokeskus SSB:n mukaan 1,9 %. Norjan pankki arvioi kuluvan vuoden palkannousuksi noin 3,5 %.
Työllisyys
Työllisyystilanne on edelleen hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan. Toukokuussa 2014 työttömyys oli 3,2 %. Työllistymisen kasvu on kuitenkin taittunut, ja tulevaisuudessa työttömyyden odotetaan hienoisesti nousevan. Koska yksityinen kulutus tämän seurauksena oletettavasti hiipuu ja Manner-Norjan investointitaso on pysynyt suhteellisen matalana jää vientiteollisuus tekijäksi, joka saattaa nostaa talouden aktiivisuustasoa.
Korkean työllisyytensä ansiosta Norja houkuttelee yhä työperäisiä maahanmuuttajia. NHO:n jäsenyrityksistä 48 % käyttää ulkomaista työvoimaa. Suurimmat ulkomaisia työntekijöitä työllistävät alat ovat matkailu ja yritysten palveluntarjonta. Ulkomaisen työvoiman osuus nousee teollisuuden, rakennusalan ja teknillis-tieteellisten palveluiden alalla
Työttömien määrä on hieman kasvanut viime vuodesta ja varsinkin naisten osuus työttömistä on noussut vuoden aikana. Miesten osuus on kuitenkin edelleen suurempi, 2,9 % työvoimasta, kun naisilla sama luku on 2,4 %. Naisten työttömyyden kasvun syynä on naisvaltaisten alojen, kuten terveydenhuollon, työpaikkojen väheneminen. Eniten työttömiä on rakennus-, kuljetus- ja matkailualalla. Vähiten työttömyyttä taas esiintyy akateemisissa ammateissa ja opetusalalla. (Dagbladet 3.6.)
Vaikka yleisesti ottaen työllisyystilanne Norjassa on hyvä, kasvava nuorisotyöttömyys muodostaa huomattavan ongelman. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on lähes kolme kertaa yhtä suuri kuin muun väestön työttömyys. Nuorisotyöttömyys on noussut vuodessa viisi prosenttia. Ratkaisuksi on esitetty mm. lakimuutosta, joka helpottaisi määräaikaisten työsopimusten solmimista. Työ- ja sosiaaliministeriö on myös tehnyt lakimuutosesityksen, joka asettaisi työvelvollisuuden toimeentulotukea ansaitseville. Muutosehdotus tähtää erityisesti alle 30-vuotiaisiin, joiden passivoituminen halutaan välttää.
Norjaa vaivaa yhä korkea sairauspoissaolojen (n. 6 %) määrä. Sairauspoissaolot ovat huomattavan korkealla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Tästä syytetään Norjan anteliasta sairauspäivärahajärjestelmää.
Valtion omistuksen vähentäminen
Sini-sinisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aie vähentää valtion omistusosuutta useissa yrityksissä joko myymällä valtion omistama osuus kokonaan tai pienentämällä sitä. Tällä hetkellä Norjan valtio omistaa noin kolmanneksen Oslon pörssin arvosta.
Kesäkuussa hallitus antoi selvityksen suunnitelmastaan valtionomistuksen vähentämiseksi. Hallitus haluaisi myydä osakkeita yhteensä 46 miljardilla kruunulla (n. 5,47 mrd €). Omistusosuutta suunnitellaan leikattavan mm. telealan konserni Telenorissa (tällä hetkellä valtion omistusosuus 54 %) ja teknologiakonserni (mm. puolustus-, meri-, öljy- & kaasu- ja avaruusteollisuus) Kongsberg Groupissa (50 %), joissa valtion osuus aiotaan vähentää 34 prosenttiin. Tämän suuruisella valtionosuuden leikkauksella varmistetaan kyseisten yritysten pääkonttorien pysyminen Norjassa.
Kokonaan pois myytävien yritysten listalta löytyvät mm. SAS ja Flytoget. Myyntiaikeet ovat herättäneet vastustusta opposition parissa. Elinkeinoministeri Monica Mæland (Høyre) on kuitenkin moneen kertaan painottanut, että valtio ei ole tilanteessa jossa sen olisi pakko myydä, eikä myymisellä ole kiirettä. Jokainen mahdollinen tarjous punnitaan tarkasti.
Valtion omistusosuuksien vähentämistä perustellaan tuotto- ja tehokkuusargumentein sekä johtajuuden monimuotoistumisella ja vallanjaon vahvistamisella. Valtionosuuksista ei aiota kuitenkaan luopua yrityksissä, joissa valtionomistus on perusteltua. Näitä ovat esimerkiksi kansallisesta turvallisuudesta vastaavat yritykset ja yritykset, joilla on selkeä sektoripoliittinen tavoite, kuten Finaviaa vastaava Avinor ja Alkoa vastaava Vinmonopolet.
Valtion Eläkerahasto – Ulkomaat
Norjan valtion tuloista noin 30 % saadaan öljy- ja kaasualalta ja nämä tulot talletetaan Valtion eläkerahastoon, jonka markkina- arvo tällä hetkellä on noin 5 542 mrd NOK (n. 659 mrd €). Valtion eläkerahaston – Ulkomaat (SPU, Statens Pensjonsfond Utland) eli nk. öljyrahaston sijoituksista on käyty aktiivista keskustelua kuluvan vuoden aikana. Rahasto on vetänyt sijoituksensa pois esimerkiksi tupakkateollisuudesta ja nyt keskustellaan siitä, ovatko Eläkerahaston sijoitukset Israelissa eettisesti arveluttavia. Aiemmin tänä vuonna rahasto veti sijoituksensa pois kahdesta israelilaisesta yhtiöstä, jotka rakentavat asutusta miehitettyyn Itä-Jerusalemiin. Lisäksi hallitus on nimittänyt työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää pitäisikö Eläkerahaston sulkea fossiiliset energianlähteet pois sijoituksistaan. Hallitus on esittänyt, että vuonna 2004 perustettu, Eläkerahaston sijoitusten eettisyyttä valvova eettinen neuvosto lakkautettaisiin. Eläkerahasto on vuosien aikana vetänyt eettisen neuvoston suosituksesta sijoituksensa useisiin yrityksiin, tunnetuimpana esimerkkinä lienee WalMart. Valtiovarainministeri Siv Jensenin (FrP) esityksen mukaan vastuu omistajapolitiikasta ja yritysten mahdollisista poissulkemisista siirtyisi Norjan pankille. Norjan pankin mandaatti ja sijoitusten pois vetämisen kriteerit olisivat kuitenkin yhä poliittinen päätös.
Eläkerahaston (joka on yksi maailman suurimmista rahastoista) hallinnointiin on odotettavissa muutoksia. Norjan pankki teki valtiovarainministeriölle tammikuun lopussa ehdotuksen Eläkerahaston hallinnointia koskevan mandaatin uudistamiseksi. Norjan pankki ehdottaa mm. investointimahdollisuuksien määritelmien hienoista löysentämistä. Ehdotus on valtiovarainministeriön harkittavana.