Suurinvestointeja Pohjois-Norjaan

Arktinen auringonlasku, kuva Nikolaj Bock, norden.orgNorjan Barentsinmeren uudet öljy- ja kaasuhankkeet etenevät, mikäli voidaan luottaa siihen, ettei öljyn hinta laske pidemmäksi aikaa alle 40-50 USD:n tason. Italialaisen Enin vetämä Goliat-hanke saanee vihreää valoa suurkäräjiltä ennen kesää. Statoilin seuraava suurinvestointi on Lumikin kakkosvaihe, joka edellyttää suuria lisäinvestointeja Hammerfestissa.

Suomalaisilla on mahdollisuuksia, mutta edellytyksinä on relevantti osaaminen ja kielitaito. Norjalaisten mukaan osa suomalaisyrityksistä pyrki Lumikin ykkösvaiheeseen valmistautumattomina.

Suomen Oslon-suurlähettiläs Peter Stenlund kertoo päähavainnoista hiljattaiselta Hammerfestin-matkaltaan.

Suurlähettiläs Peter Stenlund, UM:n energia- ja ilmastopoliittinen koordinaattori, sls Pasi Patokallio ja Suomen Pankin Bofit-tutkimuslaitoksen johtaja, tri Pekka Sutela vierailivat Hammerfestissa 23.-24.3.2009. Ryhmä tutustui muun muassa Statoilin LNG-laitoksen Melkøyan saarella. Lisäksi käytiin täydentäviä keskusteluja Oslossa.

Ohessa keskeiset havainnot Barentsin alueen lähivuosien öljy- ja kaasualan kehityksen osalta.

1. Kansainvälisen talouskriisin vaikutukset Norjan Barentsinmeren öljy- ja kaasuhankkeisiin

Poliittinen valmistelu italialaisen Eni-yhtymän vetämän Goliatin öljykenttähankkeen käynnistämiseksi etenee. Öljykentän kehittämislupa annettaneen ennen suurkäräjien kesätaukoa. Eni on valinnut Hammerfestin kaupungin huolto- ja logistiikkapalvelujen tukikohdakseen.

Eteläkorelaisen Samsungin kanssa yhteistyössä toimiva norjalaisyhtiö Sevan Marine voitti designratkaisua koskevan kilpailun, johon osallistui myös offshore-toiminnassa huomattavasti kokeneempi Aker Engineering and Technology.

Design-ratkaisun lisäksi Eni on solminut myös niin kutsutun post feed -sopimuksen Sevan 1000 FPSO kelluvan öljylautan toteuttamiseksi. Aker-konserni on edelleen mukana tarjouskilvassa varsinaisesta rakentamishankkeessa, mutta esimerkiksi offshore-alihankkijoiden intressijärjestö PetroArctic arvoi, että Sevan Marine/Samsungilla on selvä etumatka.

Eni ei välttämättä tee investointipäätöstä heti, vaikka kaikki poliittiset esteet poistettaisiinkin kesällä rakennus- ja toimintasuunnitelman hyväksymisen myötä. Operaattorina se pyrkii alentamaan alihankkijoiden tarjoamia hintoja. Myös öljyn hinta on tarkkailussa, vaikka pikemminkin tulevaisuuden hintakehitys kuin nykyinen taso ratkaisee hankkeen kannattavuuden. Kannattavuusrajana mainittiin 50 USD/tynnyri. Hankkeen kokonaishintana mainittiin summa 27 miljardia norjan kruunua, 3 miljardia euroa.

Goliatin arvioiduista 250 miljoonan öljytynnyriekvivalentista noin 75 prosenttia muodostuu öljystä ja 25 prosenttia kaasusta. Kentän on tarkoitus aloittaa tuotanto vuonna 2013. Goliat-projektin elinajan odotetaan olevan 15-20 vuotta, mutta se voi pidentyä huomattavasti mikäli alueen uudet löydöt liitetään Goliatin rakenteisiin. Kelluva tuotantolaitos tarjoaa hyvät mahdollisuudet Goliatia ympäröivän alueen uusien ja jo olemassaolevien löytöjen kehittämiseksi ja resurssien hyödyntämisen optimoimiseksi. Eni omistaa Goliatista 65 % ja Statoil loput.

Toinen merkittävä lähivuosien hanke Norjan mannerjalustalla on Lumikin kaasukentän kakkosvaihe. Hankkeen valmistelu etenee siten, että investointipäätös voitaisiin tehdä 2011-12 tienoilla ja rakentamisvaihe kestäisi vuoteen 2016. Investoinnin kokonaishinnaksi arvioidaan 25-30 miljardia norjan kruunua, 2,8 - 3,4 miljardia euroa.

Melkøyan saarella on varattu sopiva tontti kakkosvaiheen LNG-laitokselle. Hankkeeseen liittyy suuria maansiirtotöitä. Aikomuksena on muun muassa täyttää saaren mantereesta erottava salmi. Melkøyan LNG-laitos toimii Statoilin edustajien mukaan tällä hetkellä täydellä kapasiteetilla.

Alkuvaiheen yllätyksellisen suurista hiilidioksidipäästöistä on myös päästy. Sisäänajovaiheen ongelmat johtuivat kuudesta valtavasta lämmönvaihtoaggregaatista. Niistä kaksi on vaihdettu ja loput neljä vaihdetaan elokuussa alkavan, useamman kuukauden kestävän huoltokatkon yhteydessä. Ennen vaihtoa tilanne on edelleen labiili, eikä voida varmuudella ylläpitää täyden kapasiteetin tuotantoa. Lämmönvaihtojärjestelmän uusimisen kustannukset noussevat noin1,8 miljardiin norjan kruunuun eli noin 205 miljoonaan euroon.

Saksalaisen Linde-konsernin kanssa kehitetty LNG-konsepti on Statoilin edustajien mukaan erittäin energiatehokas ja edustaa näin ollen LNG-teknologian uutta sukupolvea. Mikäli alkusyksyn korjaustoimenpiteiden myötä voidaan eliminoida lämmönvaihtajista johtuvut tärinäongelmat, voidaan hyvinkin päättyä samaan konseptiin myös kakkosvaiheen osalta. Teknologiakonseptin omistaja on Linde.

Etsintätoiminta Norjan mannerjalustalla tehostuu. Teknologian kehittämisen myötä osumistarkkuus on parantunut. Syksystä alkaen ryhdytään jatkuvaan etsintäporaustoimintaan Barentsin alueella.

Suurten hankkeiden investointipäätösten pohjaksi operaattoreiden on tehtävä olettamus öljyn hinnan kehityksessä tulevina vuosina.

Kun norjalaisille kerrottiin eräiden suomalaisarvioiden olettamuksena olevan 41 USD/tynnyri, ilmoittautuivat optimistisemmiksi. Esimerkiksi Norjan keskuspankilta on kuultu näkemyksiä, joiden mukaan öljyn hinta nousisi lähivuosina 50-65 dollariin, vaikka toisaalta myönnetään, että tällaiseen hintaskenaarioon liittyy monia epävarmuustekijöitä. Varastot kasvavat ja Opecin käyttämätön kapasiteetti on niin ikään kasvussa. Hinnan laskunkaan mahdollisuutta ei voi poissulkea. Norjan öljy-yhtiöiden ajankohtaisten hankkeiden tuottavuus tulee olemaan riittävä, mikäli öljyn hinta säilyy nykyisellä tasolla. Hinnan lasku 30 dollarin tasolle johtaisi uusien hankkeiden lykkäämiseen.

2. Petro Arctic ja Polarbase

Petro Arctic aloitti Lumikki-hankkeen Ruijan alueen omien alihankkijoiden edunvalvontaorganisaationa. Rajaus paikallisiin yrityksiin osoittautui nopeasti kestämättömäksi. Offshore-osaamista ei löytynyt riittävästi alueelta, vaan tarvittiin kokeneita alihankkijoita Etelä-Norjasta. Petro Arctic avattiin niin etelänorjalaisille kuin ulkomaisille yrityksille. Petro Arctic toimii nykyisin hyödyllisenä offshore-hankkeiden kehittämiseen osallistuvien firmojan edunvalvonta- ja verkostoitusmisfoorumina. Jäsenyrityksiä on 360. Puheenjohtana toimii Arvid Jensen. Foorumin kotisivu löytyy verkko-osoitteesta: http://www.petroarctic.no. Petro Arcticilla on toimistot myös Kirkkoniemessä ja Bodøssa.

Keskusteluissamme suomalaisyritysten mahdollisuuksista Arvid Jensen korosti kahta asiaa: ensinnäkin offshore-hankkeissa on huolehdittava tarvittavasta ennakkosertifioinnista. Sertifointi ei ole kovin monimutkaista, mutta siitä on ehdottomasti huolehdittava. Lumikin yhteydessä jotkut suomalaisyritykset pyrkivät mukaan valmistautumattomina. Toinen haaste on kielitaito. Puuttellisuuksia ei ole pelkästään skandinaavisten kielten suhteen vaan myös kansainvälisissä hankkeissa pakollisen englannin kielen osalta. Suomalaisten teknista ja muuta osaamista tarvittaisiin Ruijan öljy- ja kaasukehitykseen liittyvissä hankkeissa, Jensen painotti.

Polarbase AS tuottaa öljy- ja kaasutoimintaan liittyviä palveluja. Polarbasen hallinnassa on satama-alue 5 kilometriä Hammerfestin keskustasta. Teollisuus- ja satama-alueella on edelleen runsaasti kasvutilaa. Satama on ISPS-sertifioitu. Päälaituri on 295 metriä pitkä ja 10 m syvä.

Polarbasen alueella toimii muun muassa Statoilin LNG-laitosta palveleva varasto ja logistiikkakeskus. Norjan Barentsinmeren öljyntorjuntakeskus sijaitsee alueella.

Suomalainen Havator on yhdessä Polarbasen kanssa perustanut Polar Lift -nimisen yhtiön, joka niin ikään toimii teollisuus- ja satama-alueella.

Havatorin ohella ainakin YIT ja Cramo ovat edustettuina Hammerfestissa. Rautaruukki on merkittävä raskaiden teräsrakenteiden toimittaja Norjan offshore-alalla.

3. Hammerfest tai Kirkkoniemi palvelu- ja huoltokeskuksesi?

Pohjois-Norjan kaupungien ja kuntien välillä on käynnistynyt verinen kilpailu öljy- ja kaasuteollisuutta palvelevien tukikohtien sijoittamisesta. Kirkkoniemi hyötyy Venäjän rajan läheisyydestä ja Venäjän hankkeiden eteneminen tuonee sinne uusia palvelutehtäviä. Tähän panostaa mm. Tschudi Shipping, joka on kehittänyt suunnitelmia Kirkkoniemen satamakapasiteetin lisäämiseksi.

Hammerfest vetoaa maantieteelliseen sijaintiinsa. Hammerfest katsoo sijaintinsa parhaiten palvelevan myös Venäjän Shtokman-hanketta erilaisten kansainvälisiltä markkinoilta hankittavien tarvikkeiden ja komponenttien varastointi-, käsittely- ja toimituspaikkana. Lumikin kaasukentän rakentamisessa esim. putkien välivarastointi ja käsittely hoidettiin Polarbasen satamassa. Laivarahdilla saapuvia tarvikkeita ei kannata kuljettaa Kirkkoniemelle tai venäläiseen satamaan, vaan aikaa ja kuljetusetäisyyksiä voidaan minimoida mikäli Hammerfest valitaan tukikohdaksi, väittävät Hammerfestin kaupungin ja Polarbasen edustajat.

Vardøn (Vuoreijan) satama on Hammerfestin edustajien mukaan huono - veden syvyys ei ole riittävä.

Hammerfestin noin 10 000 asukkaan kaupunki varautuu hienoiseen kasvuun. Kaupungin suunnitelmassa on muun muassa korkealuokkaisen hotellin rakentaminen. Suomalainen hotelliyrittäjä toivotetaan tervetulleeksi kilpailun kiristämiseksi norjalaismarkkinoilla.

4. Shtokmanin suhteen epävarmuutta

Harva norjalainen uskaltaa sanoa jotain täsmällistä Shtokmanin investointipäätöksen todennäköisyydestä. Useimmat keskustelukumppanit epäilevät, että Gazprom törmää vaikeuksiin, mikäli konserni yrittää käynnistää sekä Jamalin niemimaan hankkeensa ja Shtokmanin rakentamisen yhtäaikaa. Useimmat analyytikot ovat taipuvaisia olettamaan, että Jamal etenee ensin.

Toiveikkaimpia ääniä löytyy myös. Luottavaisuus hankkeen etenemiseen lähivuosina perustuu Shtokmanista saatavan kaasun välttämättömyyteen Venäjän oman kaasuhuollon ja viennin turvaamisessa. Pakon edessä Venäjä suostuisi laajempaan kansainväliseen yhteistyöhön kuin mitä oletettu. Hanke rahoitettaisiin suurilta osin kansainvälisellä lainarahalla. Gazpromin oma rahoitustaakka kevenisi. Ranskan Total olisi avainroolissa Gazpromin keskittyessä operaattorina Jamaliin. Statoil tuntuu olevan junioripartneri sekä Gazpromiin että Totaliin verrattuna.

Statoilin paikallisedustajat Hammerfestissa eivät halunneet kommentoida Shtokman-hanketta.