Suomi on Viron tärkein taloudellinen kumppani

Suomi on Virolle tärkein tuonti- ja vientimaa sekä tavara- että palvelukaupassa. Suomalaistaustaisia yrityksiä on rekisteröitynyt Viroon tuhansia ja suomalaiset yritykset ovat toiseksi tärkeimpiä investoijia Ruotsin jälkeen.  Myös virolaiset yritykset ovat alkaneet investoida Suomeen esim. yritysostoin. Suomalaisten turistien matkoilla ja ostoksilla on valtava vaikutus varsinkin Tallinnan talousalueelle. Käytännössä Suomi ja Viro ovat samaa talousaluetta, jossa kummankin maan taloudellinen menestys hyödyttää toista.

Suomi on Virolle tärkein kauppakumppani niin tavara- kuin palvelukaupassa. Suomen osuus Viron tavaraviennistä on 16 % ja Suomi on siten Viron tärkein vientimaa. Toisena on Ruotsi, jonka osuus oli 11 % ja kolmantena Latvia 10 %:n osuudella. Kokonaiskauppavaihdossa Suomi on ollut jo vuosia ensimmäisellä sijalla, koska Suomi on selvästi suurin tuontimaa. Suomen osuus tuonnista on 13 %. Toiseksi tärkein tuontimaa Virolle on Saksa, jonka osuus on 10,5 %. Suomen ja Viron välinen tavaravienti ja -tuonti ovat vuositasolla yhteensä n. 4 mrd. €.

Viron osuus Suomen viennistä on 3 % ja samoin tuonnista 3 %. Viro on Suomelle 10. tärkein kauppakumppani. Sekä vienti että tuonti ovat selvästi kasvaneet viime vuosina. Maiden välinen kauppavaihto on usein samassa omistuksessa olevan yrityksen eri maissa sijaitsevien tuotantoyksiköiden välistä tavaravaihtoa.

Suomi vie Viroon koneita, laitteita, kuljetusvälineitä ja öljytuotteita. Virosta Suomeen tuodaan koneita, laitteita, metallituotteita, elintarvikkeita, huonekaluja ja muita puutuotteita. Kyseessä onkin kehittyneille markkinatalousmaille tyypillinen toisiaan täydentävä ristikkäiskauppa, jossa samat tuoteryhmät ovat vallitsevia sekä tuonnissa että viennissä.

Suomen merkitystä Virolle ulkomaankaupassa korostaa palvelukauppa. Suomi on Virolle ehdottomasti tärkein palvelukaupan kohdemaa: Suomen osuus palveluiden viennissä on 26 % ja tuonnissa 13 %. Palvelukaupassa hallitsevina ovat matkailu- ja liikennepalvelut. Rakennus- ja IT-palvelut ovat kasvusuunnassa.

Ulkomaisissa investoineissa Viroon on Suomi toisella sijalla 23 %:n osuudella (Ruotsi 25 %). Suomalaiset investoinnit ovat kohdistuneet laajasti eri toimialoille valmistavassa teollisuudessa, vähittäiskaupassa ja palveluissa. Viron Pankin mukaan suomalaiset investoinnit Virossa ovat 4,5 mrd. €. Virossa on rekisteröity 6000 kokonaan tai osittain suomalaiselle pääomalle perustuvaa yritystä. Osa näistä ei kuitenkaan toimi aktiivisesti. N. 4000 yritystä ilmoittaa vuosittain tilinpäätöksen verottajalle. Suomalaisyritysten merkitystä Viron elinkeinoelämälle kuvaa, että 500 liikevaihdoltaan suurimman Viroon rekisteröidyn yrityksen joukossa 45 on suomalaistaustaisia. Ne ovat Viron kansantalouden kannalta huomattavia työllistäjiä ja veronmaksajia. Ruotsalaistaustaisia yrityksiä on Virossa rekisteröity 2000.

90-luvulla ja 2000-luvun alussa suomalaisinvestoinnit kohdistuivat työvoimavaltaiseen valmistavaan teollisuuteen ja yritykset hakeutuivat Viroon edullisempien työvoimakustannusten takia.  90-luvulla suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen alkoi usein juuri Virosta. Suomalaisyritysten laajentuminen Viroon esim. tuotannon osittaisella siirtämisellä Viroon on tukenut niiden toimintoja myös Suomessa ja mahdollistanut toiminnan jatkumisen taloudellisesti vaikeina aikoina.

Viron työvoimakustannusten noustessa ja työvoimapulan vallitessa suomalaisinvestoinnit ovat muuttaneet muotoaan. Samoin eräät työvoimavaltaiset teollisuusyritykset ovat muuttaneet halvempien työvoimakustannusten maihin. Viroon on laajentanut toimintaansa IT-sektorin ja palvelualan yrityksiä, joilla on kansainväliset asiakkaat ja joille Viron sähköinen toimintaympäristö tarjoaa hyvät toimintamahdollisuudet. Teollisuusinvestoinnit ovat olleet viime vuosina lähinnä jo olemassa olevien laajennuksia. Viimeaikainen suuri investointi on Metsä Groupin vaneritehdas Pärnun lähellä.

Myös virolaisten yritysten kannalta Suomi on luonnollinen ensimmäinen kansainvälistymisen kohdemaa. Suomen tarjoamat Viroa laajemmat markkinat, suurempi ostovoima ja laajemmat kansainväliset yhteydet kiinnostavat. Virolaisia yrityksiä onkin etabloitunut Suomeen esim. yritysostoin. Virolaiset yritykset Suomessa toimivat mm. rakennus- elintarvike-, metalli- ja it-aloilla. Virolaisten yritysten tytäryhtiöitä toimii Suomessa n. 50 ja yleensä virolaistaustaisia yrityksiä n. 1500. Virolaisten investointien arvo Suomessa on 427 milj. €.

Virolaiset ovat Suomessa merkittävä maahanmuuttajaryhmä. Virallisesti Suomessa on kirjoilla n. 50 000 Viron kansalaista. Lisäksi noin 20 000-30 000 on töissä Suomessa, mutta edelleen kirjoilla Virossa. Paluumuutto Suomesta Viroon on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt. Lisäksi on tuhansia entisiä Viron kansalaisia, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Virolaisten työpanos on merkittävä monilla toimialoilla ja monet tärkeät työt jäisivät tekemättä ilman virolaisia.

Matkailulla on Viron taloudelle valtava merkitys, se muodostaa 7 % Viron BKT:stä. Suomalaisten turistien osuus on vähän alle puolet Viroon suuntautuvasta turistivirrasta. Suomalaisten matkoilla ja suomalaisten kulutuksella on valtava piristysruiske varsinkin Tallinnan elinkeinoelämälle.  Suomalaiset tekevät n. 2,7 milj. matkaa Viroon vuositasolla ja kuluttavat laivoilla ja maissa n. 800 milj. €. Suomalaisten käyttämä raha on merkittävä suhteessa Viron BKT:n, joka on n. 25 mrd. €. Virolaiset puolestaan tekevät n. 850 000 matkaa Suomeen. Matkailulla on kasvumahdollisuuksia kolmansien maiden suuntaan. Varsinkin Aasian maista tuleva turismi on kasvussa ja aasialaiset turistit ovat kiinnostuneet vierailemaan molemmissa maissa.

Käytännössä Suomi ja Viro ovat samaa talousaluetta, jossa maiden rajoilla ei ole merkitystä. Elinkeinoelämä etsii sijoittumispaikkansa omien tarpeidensa mukaisesti. Tallinna-Helsinki kaksoispääkaupunkikehitys on maailmanlaajuisestikin merkittävä ilmiö ja sillä on elinkeinoelämää piristävä vaikutus molemmin puolin Suomenlahtea.

Myös talouselämään vaikuttavat haasteet ovat usein samoja. Molemmissa maissa väestön ikääntymisen myötä työikäisten määrä on laskussa ja työvoimapula on varsinkin Virossa jo nyt este talouskasvulle. Molemmissa maissa talous on hyvin vientiriippuvaista ja työn tuottavuutta pitäisi saada nostetuksi, jotta vientituotteet pysyisivät kilpailukykyisinä maailman markkinoilla.

Suomella ja Virolla on käyttämätöntä yhteistyöpotentiaalia. Toimialoja, joilla osaaminen on korkeatasoista molemmissa maissa ja jotka voisivat täydentää toisiaan, ovat esim. ICT-sektori, Cleantech, biotalous ja koulutusvienti. Kahden pienen maan olisi järkevää etsiä mahdollisuuksia esiintyä yhtenä talousalueena ja pyrkiä yhteisiin vienninedistämistoimiin kolmansilla markkinoilla.

Hannu Arhinmäki
Suomen suurlähetystö Tallinna