Suomi ja Sambia puhtaamman ja tehokkaamman tulevaisuuden puolesta

Sambia julkaisi monen muun maan tavoin kansalliset ilmastotavoitteensa Pariisissa marrasjoulukuun vaihteessa järjestettävän kansainvälisen ilmastokokouksen alla. Sambia pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjään lähes puoleen vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Puuhiilenmyyjiä Sambian Mumbwassa. Hiilentuotanto ja -myynti ovat monen sambialaisen elinkeino, johon myös naiset osallistuvat. Kuva: Timo Olkkonen

Suomen kehitysyhteistyö ympäristö- ja maataloussektoreilla tukee osaltaan Sambian suunnitelman toteuttamista päästötavoitteen saavuttamisessa. Sambian päästötavoitteisiin pyrkiminen luo myös mahdollisuuksia suomalaiselle yksityissektorin osaamiselle.

Eriarvoisuus vahvistaa ilmastomuutoksen vaikutuksia

Köyhyys ja eriarvoisuus tekevät Sambiasta ja sambialaisista erittäin haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille erityisesti tulville ja kuivuudelle. Maailmanpankin mukaan 60 % sambialaisista elää edelleen köyhyysrajan alla. Sambiaa viime aikoina koetellut energiapula ja edellisten viljelykausien epäsäännölliset sateet ovat herätelleet valtiohallintoa sekä kansalaisia miettimään ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.

Peruna tekee tuloaan myös sambialaisten pienviljelijöiden pelloille, mutta maatalouden mekanisointi on Sambiassa valtaosin vielä lapsenkengissä. Kuva: Timo Olkkonen

Normaalia vähäisemmät sateet ja vesivarannot vaikuttavat suoraan sambialaisten elämään, sillä Sambian energiatarpeesta 99 % tuotetaan vesivoimalla ja maataloussektori puolestaan työllistää 2/3 Sambian työvoimasta. Köyhimmän väestön mahdollisuudet sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen ovat rajallisimmat.

Sambian ilmastotavoitteet

Monen muun maan tavoin Sambia julkaisi kansalliset ilmastotavoitteensa ennakoiden Pariisissa marras-joulukuun vaihteessa järjestettävää kansainvälistä COP21- ilmastokokousta. Sambian tavoitteet kattavat päästöjen vähentämis-) ja sopeuttamistoimet vuoteen 2030 saakka. Tavoitteiden mukaisesti Sambia pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 47 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 lähtötasosta.

Päästöjen vähentämiseen tähdätään kehittämällä metsänhoitoa ja sen käyttötapoja, vähentämässä maatalouden ympäristökuormitusta ja kiinnittämällä erityishuomiota energian tuotannon tehokkuuteen. Sopeuttamistoimilla puolestaan pyritään vaikuttamaan koulutuksen ja tutkimuksen ohella laajempiin kehittämissuunnitelmiin sektoreilla, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, esimerkiksi vesi, terveys ja infrastruktuuri.

Mitä tavoitteiden saavuttaminen maksaa?

Sambia arvio tavoitteiden saavuttamisen vaativan noin 50 miljardin dollarin budjetin, josta oman arvionsa mukaan Sambia pystyisi kattamaan noin kolmanneksen kotimaisin varoin. Loput katettaisiin ulkopuolisin varoin, esimerkiksi päästökaupasta ja yksityissektorilta saatavilla tuloilla. Myös perinteisten kehityskumppaneiden tukea tarvitaan edelleen.

Victorian putoukset ovat Sambian ylpeys ja turismin vetonaula. Suomen syksyyn ajoittuvan kuivimman kauden aikaan putoukset menettävät valtaosan loistostaan. Kuva: Timo Olkkonen

Suomen tuki ja suomalaisen osaamisen mahdollisuudet

Suomen tuki Sambiassa on viime vuosina painottunut vahvasti ympäristö- ja maataloussektoreille. Tällä hetkellä Suomi työskentelee Sambian kanssa sen ensimmäisen koko maan kattavan metsäinventaarion viimeistelyssä. Maataloussektorilla Suomen tärkein kumppani on Sambian kansallinen maatalousliitto, noin 600 000 viljelijän kattojärjestö, jonka kanssa tehtävällä työllä pyritään tehostamaan maanviljelyä unohtamatta maatalouden ympäristövaikutuksia. Lisäksi Suomi tekee läheisesti töitä Sambian valtionhallinnon kanssa, unohtamatta kuitenkaan kansalaisyhteiskunnan roolia, ympäristöhallinnon hajauttamiseksi maakuntatasolle.

Sambian taloudellisen kasvun ja maan kehittymisen myötä, mutta myös sen kohtaamien uusien haasteiden, maan tarpeet ja sen tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle osaamiselle ovat lisääntyneet.  Suomalaisten metsäosaaminen on Sambiassa edelleen toki tunnettua, mutta perinteisestä metsähoitajien kouluttamisesta olisi jo ehkä päästävä eteenpäin. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja niiden hyödyntäminen tulevat olemaan tulevaisuus myös Sambiassa ja se vaatii laajempaa lähestymistapaa.

Sambian talous nojaa vahvasti, vaikkakin tällä hetkellä hieman horjuen, kaivosteollisuuteen. Laajemmin luonnonvarojen ympäristöystävällisempi käyttö ja siihen liittyvät ratkaisut vedenpuhdistus ja kaivosten sivuvirtojen tehokkaampi hyötykäyttö ovat ympäristön kannalta merkittäviä kehittämisen kohteita. Kaivosteollisuuttakin suurempi työllistäjä ja toimeentulon tarjoaja on maatalous, mistä valtaosa sambialaisista saa edelleen elantonsa. Maan noin 1,5 miljoonan maatilan kasvaminen tulee tapahtumaan mekanisoinnin ja tehostamisen kautta.

Koko Sambiaa ja sambialaisia yhdistävät tällä hetkellä vesi- ja energiapula. Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kysyntä, niin yksittäisten kuluttajien kuin yritystenkin taholta on kasvanut räjähdysmäisesti ja näihin kohdistuvat investoinnit tulevat jatkamaan kasvuaan myös tulevaisuudessa.

Afrikan hiilinielu paineiden alla

Sambian kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaiset verrattuna maan kykyyn sitoa hiilivarantoja. Pääasiassa Sambian mittavista metsävaroista ja sen alhaisista kokonaispäästöistä johtuen Sambia toimiikin hiilinieluna eli Sambian päästöjen laskennallinen määrä on pienempi kuin sen metsien, kasviston ja maaperän sitoma hiilen määrä.

Luonnonvarojen lisääntyvä hyödyntäminen ja maankäyttö energiatuotannon ja maatalouden tarpeisiin luovat suurimman haasteen Sambialle sen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Se kuinka tämä tasapainottelu lopulta onnistuu ratkaisee myös lopulta asetetun 47 %:n tavoitteen kohtalon.

Matti Väänänen

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Suomen suurlähetystössä Lusakassa.