Suomen meriteollisuusosaaminen kiinnostaa Algeriassa
Algerian meriteollisuuden kehittämiseen liittyy valtava taloudellinen potentiaali. Suomalaista osaamista halutaan hyödyntää välttämättömissä kaluston ja satamien uudistuksissa, ja yhteistyömahdollisuuksia kartoittavat keskustelut on jo aloitettu maiden liikenneministeriöiden välillä.
Ulkomaankaupan kannalta Algerian strateginen asema Välimeren alueella on tärkeä. Maan talouskasvu on voimakasta ja velaton valtiontalous vakaalla pohjalla. Maan talous on kuitenkin erittäin riippuvainen öljyn- ja kaasunviennistä. Algerialla on merkittävät valuuttavarannot ja se käyttää infrastruktuurin uudistamiseen noin 300 miljardia dollaria vuoteen 2014 mennessä.
Merenkululla keskeinen merkitys
Sijaintinsa puolesta Algeria on myös luonnollinen jalansija kaupankäynnille koko Pohjois-Afrikan alueella. Algerian ulkomaankaupan ja koko talouden riippuvuus merenkulusta on huomattava. maalla on yli 1 200 km rantaviivaa ja 90 prosenttia sekä viennistä että tuonnista tapahtuu meriteitse. Tähän nähden maan satama- ja telakkateollisuus on vielä varsin kehittymätöntä.
Lisäksi Algerian kaikesta kauppalaivaliikenteestä 97 prosenttia on tällä hetkellä ulkomaisten yhtiöiden hallinnassa. Algerian kansallisen varustamon vielä 80-luvulla merkittävä kauppalaivasto on kutistunut 14 vanhentuneeseen alukseen.
Alukset ja satamat uudistusten tarpeessa
Kansallisen merenkulun kehittämisohjelma Erenavin johtaja Ali Salin mukaan erityisen suurta tarvetta on öljyntorjunta-, huolto- ja pelastuskaluston kehittämiselle. Paitsi uusia aluksia, tämä vaatii myös uudistuksia kaikissa Algerian satamissa.
Myös kalastus- ja kauppalaivasto on suurimmaksi osaksi vanhentunutta. Uusia kalastusaluksia tarvitaan kymmenen vuoden aikana yli 1000 ja suuria rahtilaivoja 45. Kokonaan uudet huoltotelakat tarvitaan Erenavin arvion mukaan Annaban, Arzewin ja Djen- Djenin satamiin, ja tämän lisäksi niin Algerin, Oranin kuin Bejïankin telakat vaativat mittavia uudistuksia.
Käytännössä koko Algerian satamien huoltolaivasto täytyy myös uudistaa, erilaisia erikoisvarusteltuja aluksia, kuten pelastus- ja öljyntorjunta-aluksia sekä palontorjunta-aluksia, tarvitaan ainakin 150. Erikokoisia hinaajia puolestaan tarvitaan niin satamiin kuin 65 käytössä olevaan tankkerialukseen.
Näiden alusten lisäksi Sali arvioi, että maahan tarvitaan uudistuksia varten hinaajista, ponttoonialuksista ja proomuista koostuva huoltolaivue rakennustöihin vähintään seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.
Algeria investoimassa laivanrakennusteollisuuteen
Paineet julkisille investoinneille niin satamien kuin laivanrakennusmahdollisuuksienkin kehittämiseksi ovat siis suuria. Tämä nähdään myös kansalliseen kilpailukykyyn ja turvallisuuteenkin liittyvänä kysymyksenä, sillä riippuvuus ulkomaisista varustamoista on suurta. Ulkomaiset varustamot tekivät vuonna 2011 Algerian tuonnista ainakin 12 miljardia dollaria voittoa, kun koko tuonnin arvo oli 46 miljardia dollaria.
Sali arvioi että Algerian markkinoiden tarpeiden täyttämiseksi laivanrakennusteollisuuteen tullaan investoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 3,6 miljardia euroa, ja yksinomaan merenkulkukaluston huoltoon 180 miljoonaa euroa seuraavan viiden vuoden ajan. Myös huvialuksille on kasvavaa kysyntää, sillä maan elpyvään turismiin kohdistuu suuria odotuksia.
Suomen osaamiselle kysyntää
Huomattava taloudellinen potentiaali meriteollisuuden alalla tarjoaa tilaisuuden Suomen laivanrakennusosaamisen ja telakkateollisuuden viennille. Suomen Algerin-suurlähettiläs Hannele Voionmaa tapasi viime syksynä Algerian liikenneministerin Amar Toun, ja ministeri osoitti suurta kiinnostusta suomalaisen osaamisen hyödyntämiseen satamien uudistuksissa. Suomalaista meriteollisuutta haluttaisiin valjastaa ennen kaikkea Algerin länsipuolelle suunnitteilla olevan uuden Port- Centre – satamakompleksin rakennushankkeeseen.
Suomen liikenneministeri Merja Kyllönen on kutsunut Algerian liikenneministeriön valtuuskunnan vierailulle Suomeen. Algerian liikenneministeriön merenkulkuosaston päällikkö Lotfi Benyelles, joka vastaa kauppamerenkulusta, telakoista ja satamista, johtaa kesällä Suomessa vierailevaa valtuuskuntaa.
Kaiken kaikkiaan Algerian meriteollisuuden uudistuksiin liittyy siis suuri taloudellinen potentiaali, ja aitoa halua nimenomaan suomalaisen laivanrakennus- ja telakkateollisuuden hyödyntämiseen on tällä hetkellä olemassa korkeinta valtiojohtoa myöten.