Suomen malli nousi paraatipaikalle Egyptin koulutuskonferenssissa
Suomi sai poikkeuksellista näkyvyyttä Egyptin koulutusreformille suuntaa etsineessä konferenssissa tammikuussa. Pasi Sahlbergin teesejä siteerattiin sekä virkamiesten puheissa että tiedotusvälineissä. Niin presidentin hallinto, sektoriministeriöt kuin Maailmanpankki ovat kiinnostuneita Suomen tarjonnasta.
Egyptin keskeisimmät koulutusalan toimijat kokoontuivat presidentin kanslian alaisen koulutusneuvoston järjestämään konferenssiin 16.1.2016. Suomesta konferenssiin osallistuivat edustuston lisäksi Harvardin yliopiston professori Pasi Sahlberg sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) koulutusvientipäällikkö Timo Juntunen.
Suomella on ollut alusta saakka keskeinen rooli konferenssin agendan muotoutumisessa. Egyptissä tiedostetaan koulutusjärjestelmän laadulliset heikkoudet, ja järjestelmän reformi on asetettu presidentti Sisin hallinnon keskeiseksi prioriteetiksi. Egyptissä on korkea poliittinen tahtotila reformiin, mutta suunta on epäselvä. Strateginen suunnittelu on vasta aluillaan, ja koulutuksen huippumaista etsitään esimerkkiä. Konferenssin työnimi Education for what? kuvaileekin hyvin, minkälaiseen tarpeeseen konferenssilla pyrittiin vastaamaan.
Koulutuksen huippumaista Suomi on noussut keskiöön Egyptin etsiessä mallia koulutusreformiinsa. Kiinnostusta suomalaisosaamiseen on ollut poliittiselta huipulta lähtien. Presidentin kansliasta esitettiin heinäkuussa 2015 toive Suomen keskeisestä roolista opetusreformissa. Presidentti Sisi on hiljattain asettanut komitean suunnittelemaan kansallisten opetussuunnitelmien päivittämistä, ja Suomi on yksi neljästä maasta, joista Egypti on pyytänyt koulukirjoja vertailutyönsä tueksi. Lisäksi ammattikoulutuksesta vastaava varaopetusministeri kertoi konferenssissa Suomen olevan yksi ammattikoulutuspuolen esimerkkimaista.
Suomi olikin konferenssissa esillä ainoana kansainvälisistä verrokkimaista. Koulutukseen jo panostavista rahoittajamaista kuulijoiksi oli kutsuttuna ainakin Saksan ja Iso-Britannian edustajia. Lavalla olivat ainoastaan Egyptin ja Suomen liput, ja Suomen malli toimi koko konferenssipäivän mittapuuna ja vertailukohtana keskustelussa parhaista opetusalan käytännöistä. Kimmokkeena keskusteluun toimi Sahlbergin luento, joka haastoi egyptiläisiä radikaaliin uudelleenarviointiin opetusjärjestelmänsä perusfundamenteista. Sahlbergin keskeisimmät viestit olivat uutta oppilaiden ja koulujen väliseen kilpailuun, standardisoiviin kokeisiin ja koulutuksen yksityistämiseen tottuneille egyptiläisille.
Korkeat virkamiehet kuvailivat puheenvuoroa inspiroivaksi. Sahlberg sai myös laajaa näkyvyyttä seitsemään eri tiedotusvälineeseen (ml. kuusi tv-kanavaa) tehdyissä haastatteluissa. Sahlbergin lisäksi Juntunen kertoi konferenssiyleisölle suomalaisesta ammattikoulutusjärjestelmästä.
Suomen saama näkyvyys on synnyttämässä Egyptissä mahdollisuuksia sekä julkisen että yksityisen puolen opetusvientiin. Konferenssi on saamassa huhtikuussa jatkoa Egyptin koulutusreformin päärahoittaja Maailmanpankin järjestämällä ministeritason konferenssilla, jonne on toivottu jälleen osallistumista Suomesta. Maailmanpankki toivoisi näkevänsä Suomen, Japanin ja Chilen keskeisessä roolissa tulevassa konferenssissa. Myös eri sektoriministeriöissä on intoa yhteistyön tiivistämiseen Suomen kanssa.
Edustusto on huomannut julkisten toimijoiden lisäksi kysynnän kasvua myös yksityisiltä toimijoilta tulevien, koulutusaiheisten yhteydenottojen osalta. Edustusto näkee Suomella olevan hyvät mahdollisuudet laaja-alaiseen koulutusvientiin, mikäli tartumme Egyptin toivomukseen avusta strategisella tasolla.
Suomen tukiessa Egyptin kokonaisvaltaisen koulutusreformin suunnittelua voi matkan varrella voi avautua runsaasti myös kaupallisia mahdollisuuksia. Yksityissektorin puolella on kiinnostusta ja resursseja koulujärjestelmän kehittämiseen ja korkeat laatukriteerit täyttävien koulujen tarjoamiseen egyptiläiselle keskiluokalle. Suomi voisi tarjota muutakin kuin opettajakoulutusta, ml. tietoteknisiä sovelluksia, mikäli meiltä löytyy resursseja ja valmiutta ottaa haaste vastaan.
Jukka Välimaa
Kirjoittaja työskentelee ulkoasiainsihteerinä Suomen suurlähetystössä Kairossa.