Suomen mahdollisuudet Chilessä

Chilen kiinnostus Suomea kohtaan jatkuu ainakin koulutuksessa, innovaatio-osaamisessa ja muotoilussa. Rahakkaammat markkinat löytyvät kuitenkin kaivos- ja energia-alalta.

Maailmantalouden hidastuminen, USA:n odotettua hitaampi toipuminen ja Euroopan vaikeudet ovatviime viikkoina heijastuneet myös Chilen talouskasvuun. Chileläiset ekonomistit ennustavat globaalintalouskasvun hidastumisen heijastuvan Chilen talouskasvuun oletettua nopeammin. Viimeisen vuosineljänneksen BKT:n kasvu jäänee noin neljään prosenttiin ja koko vuoden noin kuuteen prosenttiin oletetun kahdeksan sijasta. Chilen talous on, kuten koko maailman, odottavassa tilassa.

Makrotalouden perusasiat ovat kuitenkin edelleen erinomaisessa kunnossa, joskin inflaatio on laskenutoletettua hitaammin, ollen tällä hetkellä kuitenkin alle kolmessa prosentissa. Valtiontalous on edelleenerinomaisessa kunnossa ja valtion tilit suljetaan 31.12. ylijäämäisinä, joskin odotettua kapeammalla marginaalilla.

Vuoden aikana on onnistuttu säästämään myös pahan päivän varalle, sillä kanavointikahteen merkittävämpään valtion pysyvään rahastoon on jatkunut, maanjäristyksen aiheuttamastajälleenrakennuspaineesta huolimatta. Tulot ovat kertyneet lähinnä kaivosteollisuudesta, valtionomistamien kaivosyhtiöiden sekä kaivosteollisuuden verotuksen kautta.

OECD on madaltanut BKT:n kasvuodotuksia Chilen osalta neljään prosenttiin ensi vuodelle. Vuoteen2020 asti ulottuvat ennusteet ovat kuitenkin edelleen hyvin optimistisia ja povaavat Chilen pitävänpaikkansa Etelä-Amerikan vauraimpana taloutena tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kullanarvoiset Kiina-suhteet

Euroopan ja USA:n tilanne huomioiden Chilen viimeisen viiden vuoden aikana solmimat suhteet Kiinaan ovat nyt osoittautumassa kullan arvoisiksi. Chilen vienti on täysin riippuvainen kuparista, ja Kiinan markkinat tarjoavatkin nyt tärkeän tukipilarin. Kuparin maailmanmarkkinahinta on kuitenkin pudonnut alkuvuoden huippuluvuista Chilen viennin ollessa edelleen täysin riippuvainen kyseisestä raaka-aineesta. Tämän vuoksi Kiinan talouskasvua seurataan Chilessä hyvin tarkasti euroalueen ja USA:n markkinoiden ohella.

Mikäli rakennusbuumi Kiinassa hyytyy, on kupariteollisuus suurissa vaikeuksissa. Litium on toinen Chilen tärkeä kaivannainen. Litiumin maailmanmarkkinahinnat ovat pysytelleet samalla tasolla lähes koko vuoden, mutta sen hintataso on sen verran matalampi, ettei se riitä korvaamaan kuparinhinnan aiheuttamaa laskua.

Chilen hallitus pyrkii vahvistamaan Kiina-sidettä myös poliittisesti. Esimerkkinä tästä todettakoon tiheä vierailuvaihto ja Chilen ulkoministeriön Kiinasta ottamat vaihtovirkamiehet, mukaanlukien diplomaattioppilaat. Samanlaista suhdetta etsitään Etelä-Korean ja Vietnamin kanssa, joista molemmat tuttuja APEC-yhteistyön kautta.

Chilen lohenkasvatusteollisuus osoittaa myös piristymisen merkkejä vuoden 2009 viruksesta aiheutuneen lohikannan tuhoutumisen jälkeen. Kotimainen kysyntä, jonka aiemmin oletettiin toimivan talouskasvun veturina mahdollisen taantuman aikana, on kuitenkin osoittanut hidastumisen merkkejä. Kuluttajat odottavat maailmantalouden kehittymistä. Joulumarkkinat eivät Chilessä ole yhtä rahakkaita kuin muualla Latinalaisessa Amerikassa, sillä vuoden pääjuhla ajoittuu kansallispäivän tienoille Suomen syksyyn. Jotakin piristystä joulu voi kuitenkin tuoda markkinatilanteeseen.

Poliittinen tilanne ja sen vaikutukset talouteen

Talouskasvuun vaikuttavaa energiapulaa hallitus pyrkii näennäisesti helpottamaan energiaselonteolla.Toimenpiteiden osalta selonteko on kohtalaisen avoin, mutta ennakko-oletuksista poiketen siinä nostetaan myös ydinvoima potentiaaliseksi energianlähteeksi pidemmällä tähtäimellä. Vesivoimalle eilaiteta kovinkaan suurta painoarvoa, sen sijaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihinpanostetaan.

Valtiota ei edelleenkään nähdä ratkaisevassa roolissa energiasektorin kehittäjänä. Pääpainoselvityksessä annetaan yksityiselle sektorille. Selontekoa käsitellään eri elimissä ensi vuodenaikana, eikä sen voi olettaa tuovan ratkaisuja vallitsevaan, akuuttiin energiapulaan.

Chilen sisäpoliittinen tilanne on vähintään epäselvä. Valtion talousarviosta ensi vuodelle saavutettiinyksimielisyys, mutta kipeät toimet jäivät odottamaan ensi vuotta, muun muassa ratkaisu opetussektorin ongelmiin.

Presidentti Piñeran hallitus on edelleen epäsuosittu ja vaikka yleislakot ovat joulua ennen vaimentuneet, niiden pohjasyyt eivät ole kadonneet. Tyytymättömyys poliittista järjestelmää kohtaan elää syvällä chileläisessä yhteiskunnassa. Ensi vuosi on vaaleja edeltävä vuosi ja hallituksen toimia seurataan hyvin tarkasti myös tästä näkökulmasta. Oppositio on kuitenkin hajanainen, eikä rakentavaa, yhtenäistä oppositiopolitiikkaa ole luvassa myöskään ensi vuonna.

Poliittiset kommentaattorit ovat avoimesti spekuloineen opposition hajoamisen mahdollisuudella, sen verran erilaisia näkökantoja edustavat tällä hetkellä samaan koalitioon mahtuvat vasemmistopuolueet, sosiaalidemokraatit ja toisaalta uskonnollisempi keskustapuolue. Hallituksenkaan rivit eivät ole aivan yhtenäiset ja tämä on noussut esille erityisesti opetussektoriin ja veropolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Vaaleja edeltävästä vuodesta ei voi odottaa poliittisesti helppoa. Poliittisen tilanteen sekavuus ja presidentti Piñeran hieman hapuileva johtajuus ovat yhdistelmä, joka ei edesauta taloutta jumittavien päätösten tekemistä. Energiaratkaisut, kilpailukyky, opetussektorin ongelmat jäänevät kaikki seuraavat hallituksen ratkaistaviksi.

Valtion rooliin ei ole odotettavissa muutoksia; monessa mielessä Chilen malli on valtion roolin minimalismia kannattava. Tämä tarkoittaa, stipendeistä huolimatta, kasvavia koulutuskustannuksia keskiluokalle, isoa energialaskua kaivosteollisuudelle ja maailman kilpailluimpiin kuuluvia markkinoita.

Potentiaali suomalaiselle viennille

Suomalaiselle vientiteollisuudelle uutiset ovat hyviä ja huonoja. Hyviä sinä mielessä, että korkeanteknologian kaivosteollisuuteen sovellettavat ratkaisut ovat Chilessä kuumaa kauppatavaraa, samoinenergiatehokkuuteen liittyvät palvelut ja tuotteet. Uusiutuvat energianlähteet tuotteineen ovat jo nykyisellään myös kotimaisten tarjoajien osalta kilpailtua markkina-aluetta. Energiapoliittisessa selonteossa esitetään syöttötariffimalleja uusiutuvalle energialle ja tämä voisi tehdä kyseisestä energiamuodosta hintapoliittisesti houkuttelevamman.

Ydinenergia tullee taas mukaan energiavalikkoon, mikä tarjonnee suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia. Uutena vientimahdollisuutena opetussektoriin liittyvät palvelut voivat myös tarjota markkinaväylän suomalaiselle orastavalle opetusalan viennille. Muista alueen maista poiketen markkinointiyritykset tulee kuitenkin kohdistaa suoraan opetusta tarjoaville oppilaitoksille valtion sijasta, koulutuspalveluiden ollessa pitkälti yksityistettyjä.

Huonot uutiset ovat johdettavissa edellisestä; valtiolla ei ole sanottavaa roolia markkinoiden säätelijänäja tästä johtuen Chilen markkinat ovat lähes täysin avoimet. Kilpailu on kovaa ja markkinointi vaatiityötä, ei samanlaista kuin naapurimaissa, joissa yritysten ja edustuston aika kuluu markkinaesteidenselvittämiseen, vaan varsinaisten tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Tässä suomalaisilla yrityksillä on vielä pitkä tie kuljettavanaan.