Suomen Kabulin-edustusto tukee paikallista kansalaisyhteiskuntaa

Paikallisen yhteistyön määrärahalla vahvistetaan paikallisdemokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista Afganistanissa.

Afganistanissa tehtävän paikallisen yhteistyön tavoitteena on paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä molempia osapuolia hyödyttävien kumppanuussuhteiden solmiminen.

Toimivat kansalaisjärjestökontaktit tarjoavat Suomen edustustolle lähes ainoan mahdollisen linkin yhteiskunnan ruohonjuuritasolle, sillä edustuston henkilökunnan liikkuminen Kabulin ja muutamien maakuntakeskusten ulkopuolella on turvallisuustilanteesta johtuen vaikeaa, käytännössä monin paikoin mahdotonta. 

Paikallisen yhteistyön tavoitteena on tukea Suomen kehitysyhteistyötä sekä poliittisia prioriteetteja Afganistanissa Afganistan-toimintaohjelman ja kehitysyhteistyösuunnitelmien mukaisesti.

Soittajia Afganistanin kansallisessa musiikki-instituutissa. Kuva: Tatiana Heiskanen Soittajia Afganistanin kansallisessa musiikki-instituutissa. Instituutti avattiin kesällä 2010, se toimii peruskouluna ja siellä opiskellaan monenlaisia soittimia. Noin viidennes oppilaista on orpoja ja katulapsia. Suurlähetystö on tukenut instituuttia pienellä PYM-summalla. Kuva: Tatiana Heiskanen

Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) toteutettavia hankkeita voidaan käyttää myös positiivisen Suomi-kuvan rakentamisessa. Julkisuusdiplomaattisen arvon tulee kuitenkin olla vain sivutuote, ei peruste hankerahoituksen myöntämiselle.

Paikallisen yhteistyön määrärahan vuotuisen tason 2011–2013 arvioidaan olevan 500 000 euroa. Ihannetilanteessa edustustolla on käynnissä kerrallaan 5–7 aktiivista hanketta, joiden kesto on keskimäärin kaksi vuotta. Uuden kumppanin kanssa toteutettavan ensimmäisen hankkeen kesto voi kuitenkin olla tätä lyhyempi.

Vuotuisesta määrärahasta korkeintaan seitsemän prosenttia voidaan käyttää hallinnollisiin kuluihin, jotka voivat sisältää esimerkiksi, mutta eivät ainoastaan, edustuston henkilökunnan matka- ja koulutuskuluja, hankkeiden tarkastus- ja arviointikuluja sekä keskitettyä koulutusta kumppanijärjestöjen henkilökunnalle.

Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ensisijalla

Kansalaisten tasa-arvo ja ihmisoikeudet

Suomen ulkopoliittisten prioriteettien mukaisesti edustusto pyrkii rahoittamaan PYM-hankkeita, jotka tukevat kansalaisten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien toteutumista. Edustusto pyrkii keskittymään seuraaviin ala-teemoihin: a) yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen b) haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien perusoikeudet c) sukupuolten välinen tasa-arvo, johon liittyy myös naisten rooli rauhanrakennuksessa ja vakauden ylläpidossa.

Parlamentaarinen demokratia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat Afganistanissa vielä lapsen kengissä. Perusrakenteet ovat paikoillaan, mutta esimerkiksi pelkästään yksittäistä ehdokasta tukeva äänestyskäytäntö ei tue puoluepolitiikan kehittymistä. Poliitikot jakaantuvat erilaisiin etnisiin ryhmiin vahvojen johtajien ympärille.

Parlamentin alahuone on suhteellisen heikko ja politiikan teko on pitkälti suljettujen ovien takana tapahtuvia neuvotteluja. Sekä parlamentin jäsenet, että äänestäjät tarvitsevat tietoja ja taitoja siitä, miten parlamentaarinen demokratia voi toimia.

PYMillä voidaan tukea demokratian toteutumista kansallisella tasolla, mutta erityisesti paikallistason poliittista ja yhteiskunnallista osallistumista. Paikallisesti PYM-hankkeet voidaan linkittää olemassa oleviin poliittisen vaikuttamisen rakenteisiin, kuten maakuntaparlamentteihin, maakuntakehitysneuvostoihin ja yhteisökehitysneuvostoihin sekä rakenteilla olevan Afganistanin sovinto- ja reintegraatio-ohjelman paikallisrakenteisiin.

Afganistanin ihmisoikeustilanteessa sekä naisten yhteiskunnallisessa asemassa on tapahtunut merkittäviä parannuksia vuoden 2001 jälkeen. Kehitys oli erityisen nopeaa vuosina 2001–2005, mutta sen jälkeen tahti on hidastunut, sillä monia ihmisoikeussitoumuksia ei ole joko pystytty tai haluttu alkaa toteuttaa käytännössä.

Merkittäväksi ihmisoikeusongelmaksi on muodostunut rankaisemattomuuden kulttuuri. Siirtymäajan oikeuden kysymykset on siirretty keskustelun marginaaliin ja keväällä 2010 tuli voimaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ongelmallinen laki yleisestä armahduksesta.

Samoin useille perinteisille, naisia syrjiville kansainvälisen lain vastaisille käytännöille on annettu lain painoarvo. Kärjekkäimpänä esimerkkinä voidaan mainita keväällä 2009 voimaan tullut, sisällöltään ongelmallinen shiialainen perhelaki.

Afgaaninaiset poistumassa kuntosalilta naisten puistossa, jonne miehillä ei ole pääsyä. Kuva: Tatiana Heiskanen Kabulilaiset naiset poistumassa kuntosalilta "naisten puistossa", jonne miehillä ei ole pääsyä. Kuva: Tatiana Heiskanen

Sekä ihmisoikeus- että tasa-arvokysymykset ovat Afganistanille pitkälti kansainvälisen yhteisön ja joukkoja lähettävien (länsi)maiden sanelemaa reaalipolitiikkaa, joten sitoutuminen ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen on heikkoa.

Afganistanin perustuslaissa on määritelty islamilaisen sharian (hanafilainen koulukunta) ensiarvoisuus kaikessa lainsäädännössä sekä sitoutuminen niihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka Afganistan on allekirjoittanut sekä yleismaailmalliseen ihmisoikeusjulistukseen. Uskonnonvapaus ja kansalaisten tasa-arvoisuus ovat selkeästi ristiriitaisimpia kysymyksiä Afganistanin kansainvälisten velvoitteiden ja islamilaisen oikeusjärjestelmän välillä.

PYMillä voidaan toteuttaa projekteja, jotka edistävät niin sanottujen vapaus-oikeuksien kuten valtion velvollisuudesta juontavien oikeuksien toteutumista. Edustusto pitää tärkeänä erityisesti paikallisen ihmisoikeustoiminnan ja ihmisoikeuspuolustajien konkreettista tukemista korkean tason poliittisen vaikuttamisen rinnalla.

Suomi rahoittaa Afganistanin riippumatonta ihmisoikeuskomissiota ja on aloittamassa yhteistyötä Afganistanin ulkoministeriön kanssa YK:n turvaneuvoston ”naiset, rauha ja turvallisuus”-päätöslauselmien toteuttamiseksi. Paikallisen yhteistyön määrärahalla voidaan tukea näitä olemassa olevia kumppanuuksia ja edesauttaa siten ihmisoikeuksien huomioimista myös valtion instituutioiden sisällä.

Ensisijaisesti PYMillä voidaan tukea perushyvinvointipalveluja tarjoavia kansalaisjärjestöjä ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sekä nuorten toimeentuloa tukevia hankkeita. Tämän tyyppiset hankkeet voidaan mahdollisuuksien mukaan linkittää muihin Suomen rahoittamiin ohjelmiin.

Kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen

Toisena prioriteettinaan edustusto pyrkii käyttämään paikallisen yhteistyön määrärahaa kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseen erityisesti seuraavilla tavoilla: a) kansalaisjärjestöjen toimintakyvyn tukeminen, b) kansalaisjärjestöjen verkostoituminen ja yhteishankkeet sekä c) tutkimus- ja tiedotustoiminta.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana toimineet merkittävinä, tiettyinä aikoina ja tietyillä alueilla jopa ainoina palveluja tuottavina tahoina. Tästä syystä Afganistanin kansalaisyhteiskunnan vahvimmat toimijat ovat edelleen hyvinvointipalveluja tuottavat kansalaisjärjestöt. 

Kabulin Mikrorayon 3 -kaupunginosan basaari. Kuva: Tatiana Heiskanen Kabulin Mikrorayon 3 -kaupunginosan basaarissa myydään lihaa, vihanneksia, hedelmiä, vaatteita ja koruja. Kuva: Tatiana Heiskanen

Kansalaisyhteiskunnan rooli poliittisten päättäjien vahtikoirana on sen sijaan jäänyt heikoksi. Kansalaisyhteiskunta otetaan kuitenkin enenevässä määrin mukaan poliittiseen keskusteluun Afganistanissa. Kansalaisjärjestöjä on mukana esimerkiksi kansainvälisen yhteisön ja Afganistanin hallituksen välisessä Joint Coordination and Monitoring Board- toimielimessä, jossa käydään kehityspoliittista keskustelua ja tehdään strategisia päätöksiä.

Kansalaisjärjestöt tarvitsevat kuitenkin tukea voidakseen täysimääräisesti käyttää niille tarjoutuvat mahdollisuudet olla mukana Afganistanin kehitysponnistuksissa. Substanssiosaamisen lisäksi tukea tarvitaan erityisesti taloushallintoon, projektihallintoon ja raportointiin.

Koordinaation puute on ongelma myös afganistanilaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Edustusto pyrkii aktiivisesti rohkaisemaan kansalaisjärjestöjen keskinäistä koordinaatiota ja yhteisiä hankkeita.

Afganistanin poliittisesta kehityksestä ja sosiaalisen kehityksen kysymyksistä tuotetaan vuosittain tuhansia sivuja tutkimusta, mutta afganistanilainen tutkimus on vielä erittäin heikkoa. Edustusto pyrkii tukemaan afganistanilaisen yhteiskunnallisen tutkimuksen kehitystä ja tiedon mahdollisimman tehokasta soveltamista sekä jakelua sekä suurelle yleisölle että kansallisille ja kansainvälisille päättäjille.

Turvallisuustilanne rajoittaa hankkeiden maantieteellistä alaa

Afganistanin turvallisuustilanteen takia PYM-hankkeiden maantieteellinen sijoittuminen on rajattu.

Ulkoministeriön linjauksen mukaan vähintään neljäsosa Suomen Afganistaniin suuntaamista kehitysyhteistyömäärärahoista tulisi suunnata ruotsalais-suomalaisen PRT:n (Nato/ISAF:n alainen sotilasyksikkö Provincial Reconstruction Team) alueelle, Balkhin, Jowzjanin, Sar-e-Pulin ja Samanganin provinsseihin. Edustusto pyrkii aktiivisesti tavoittamaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita näissä provinsseissa, mutta pitää kuitenkin mielessään, että vahvoja kansalaisjärjestöjä ei juuri toimi Mazar-e-Sharifin maakuntakeskuksen ulkopuolella.

Afganistanin kartta Hankkeiden seurannan kannalta Kabulin ja yllä mainittujen pohjoisten maakuntien lisäksi hankkeita on mahdollista tukea lähinnä Bamyanin, Heratin ja Panjshirin, Daikundin ja Ghorin maakunnissa.

Nämä maakunnat ovat suhteellisen rauhallisia, sillä talibanin ja muiden hallitusten vastaisten ryhmien kannatus ja vaikutus ovat siellä heikkoja.

Alueiden suhteellinen ongelmattomuus turvallisuuden näkövinkkelistä on johtanut siihen, että nämä maakunnat Heratia ja Bamyania lukuun ottamatta ovat jääneet niin sanotun apuorvon asemaan ja siitäkin syystä hankerahoitus siellä puoltaa paikkaansa.

Afganistanin kehitys on pitkälti riippuvainen siitä, miten sen suhde sen naapurimaihin kehittyy. Yhdessä Islamabadissa olevan Suomen edustuston kanssa Kabulin edustusto tutkii mahdollisuuksia tukea Afganistanin ja Pakistanin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tärkeää

Afganistanin kehitysyhteistyökenttä on erittäin sirpaleinen ja toimijoita on runsaasti. Tästä syystä koordinaatioon on kiinnitettävä paikallisessa yhteistyössäkin erityisen paljon huomiota.

Edustusto on aktiivinen EU:n Human Rights and Gender -työryhmässä, joka koordinoi ja ohjeistaa EU-maiden toimintaa. Edustusto pyrkii osallistumaan Gender Donor -koordinaatioryhmän (GDCG) toimintaan säännöllisesti. GDCG on avunantajavetoinen ryhmä, joka koordinoi kansainvälisen yhteisön toimintaa tasa-arvoasioissa.

UN Women ja Suomi sen puheenjohtajana keväällä 2011 vetävät paikallista laajapohjaista ”naiset, rauha ja turvallisuus”-työryhmää. Puheenjohtajuuden jälkeen edustusto jatkaa työryhmän toimintaan osallistumista.

Afgaanitoimijoista ensisijaisia kumppaneita ovat Afganistanin riippumaton ihmisoikeuskomissio sekä kansalaisyhteiskunnan verkostot The Agency Co-ordinating Body for Afghan Relief, Afghan Civil Society Forum, Civil Society and Human Rights Network ja Afghan Women’s Network.

Paikallisesti PYM-projekteja toteuttavien kumppanijärjestöjen ja yhteisökehitysneuvostojen sekä paikallisviranomaisten yhteydenpito on tärkeää erityisesti peruspalveluja tuottavien hankkeiden kohdalla. Edustusto kiinnittää huomiota siihen, että rahoitettavat hankkeet on valmisteltu asianmukaisesti asianmukaisten virallisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa koordinoiden.

Tässä palvelussa myös

demokratia
ihmisoikeudet