Suomen ja Sambian välinen kauppa kehittyy myönteisesti

Suomen ja Sambian taloussuhteet ovat muutosvaiheessa, sillä Sambian talous kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti. Samalla riippuvuus kehitysavusta pienenee. Suomen vienti Sambiaan on kasvu-uralla, samoin kuin suomalaisten yritysten kiinnostus.

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti Sambiaan on kasvussa, vaikkakin kaupan volyymi on edelleen varsin pieni ja yksittäisistä kaupoista johtuva vuositason vaihtelu voi olla suurta. Vuonna 2010 Suomen vienti Sambiaan oli noin 34,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 luku lähenteli jo 38,9 miljoonaa. Vientiluvut ylittävät vuosien 2005–2011 keskiarvon, joka on noin 23,3 miljoonaa euroa.

Sambia on viime vuosina noussut Suomen tärkeimpien afrikkalaisten vientikohteiden joukkoon ja vuonna 2011 Sambia oli kahdeksanneksi tärkein vientimarkkina Afrikassa. Saharan etelänpuoleisen Afrikan valtioista ainoastaan Etelä-Afrikkaan, Tšadiin ja Beniniin vietiin Suomesta enemmän tavaroita ja palveluita viime vuonna.

Suomi ei ole ainoa Sambian vedosta hyötynyt maa, vaan myös koko EU-alueen yhteinen vienti Sambiaan on kasvanut. Eurostatin mukaan vuonna 2011 EU-maista vietiin Sambiaan 395 miljoonan euron arvosta, kun ajanjaksolla 2007–2010 vienti on vaihdellut noin 180 miljoonan ja 290 miljoonan euron välillä. Viime vuonna Suomen osuus kaikesta EU-viennistä Sambiaan oli 9,8 prosenttia ja vuotta aiemmin 12,5 prosenttia.

Suomalaisyritykset toimivat Sambiassa

Tuoreet uutiset antavat aihetta olettaa, että Suomen viennin positiivinen trendi jatkuu. Maaliskuussa 2012 tiedotettiin, että teknologiayhtiö Outotec toimittaa sambialaisen kuparintuotantolaitoksen yhteyteen maailman suurimman rikkihappotehtaan ja kaasunpuhdistusjärjestelmän. Tilauksen arvo on noin 80 miljoonaa euroa ja se käsittää varsinaisen rakentamisen lisäksi asiantuntijapalveluita. Samoin maaliskuussa 2012 avattiin katodilevyjä valmistavan Cathodexin alueellinen toimipiste.

Syyskuussa 2011 puolestaan kerrottiin, että verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks (NSN) on sopinut Bharti Airtelin televerkon hallinnoimisesta kahdeksassa afrikkalaisessa valtiossa, mukaan lukien Sambiassa. Sopimukseen liittyi myös yli sadan sambialaisen työntekijän siirtyminen Airteliltä NSN:n palvelukseen.

Tullitilastot yksin eivät anna täyttä kuvaa kaupan kehityksestä. Kehittyvillä vientimarkkinoilla vientiluvuissa on suurta vuosittaista vaihtelua, ja tilastojen kehitys on riippuvainen monesta seikasta. Tilastoihin ei myöskään tallennu kolmansien maiden kautta kulkevien tavaroiden ja palveluiden arvoa. Suomen Sambia-viennissä korostuu erityisesti palvelukaupan arvo, sillä suuret yksittäiset teknologiaratkaisut ovat keskeisellä sijalla.

Vetovoimatekijänä talouskasvu ja parantunut liiketoimintaympäristö

Suomen viennin vahvistuminen selittyy ennen kaikkea Sambian myönteisellä talouskehityksellä. Sambian kaivannaisteollisuus, kuten moni muukin toimiala, elää huippusuhdannetta ja korkealaatuiselle teknologialle on kysyntää. Hyvät uutiset ovat seurausta ennen kaikkea kuparin kysynnän vahvistumisesta. Sambian talouskehitys on perinteisesti nojannut kuparin hintakehitykseen ja myös tuleva kehitys riippuu pitkälti kuparin maailmanmarkkinoista.

Suomenkin viennin vahvistuminen selittyy isolta osin kaivannaisteollisuuden kasvulla. Sambian kiinnostavuutta lisää se, että niin kutsuttu Afrikka-riski on siellä pienempi kuin useissa naapurimaissa. Maassa on määrätietoisesti toteutettu liiketoimintaa helpottavia reformeja ja yhteiskunnalliset olot ovat vakaat. Maailmanpankin tänä vuonna julkaiseman Doing Business -vertailun mukaan Sambia oli maailman 84. helpoin toimintaympäristö yrityksille ja vuonna 2010 maa kuului kymmenen parhaiten liiketoimintaympäristöään kehittäneen talouden joukkoon.

Talous- ja elinkeinopoliittisen vakauden on tosin arvioitu hieman heikentyneen viime aikoina Sambian uuden hallituksen aikomuksiin ja linjauksiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Tähän on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi luottoluokitusyhtiö Fitch.

Suomalaisista yrityksistä vahvoja toimijoita Sambiassa ovat edellä mainittujen Outotecin, Cathodexin ja NSN:n lisäksi esimerkiksi Pöyry ja Metso. Näiden yritysten liiketoiminta perustuu korkean teknologian ja osaamisen vientiin. Sillä, että Sambia vetää aiempaa enemmän suomalaisyrityksiä, on kuitenkin merkitystä laajemminkin kuin vain Suomen viennin vahvistumisen kannalta. Tuomalla ja kehittämällä maahan aikaisempaa ympäristöystävällisempiä teknologisia ratkaisuja, mistä esimerkiksi Outotecinkin tehdastilauksessa on kyse, suomalaisyritykset voivat edesauttaa Sambian kasvun vihertymistä Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Panostusta tuontiin tarvitaan

Vaikka kauppa on viime vuosina kehittynyt suomalaisyritysten kannalta oikeaan suuntaan, yhtä myönteisesti ei voida puhua sambialaistuotteiden tuonnista Suomeen. Kauppavaihdon voimakas epätasapaino onkin suuri haaste eikä nopeaa muutosta tilanteeseen ole odotettavissa, sillä Sambian vientituotepaletti on vielä hyvin rajallinen.

Tullin mukaan vuonna 2011 Sambiasta tuotiin Suomeen noin 200 000 euron arvosta, kun vuotta aiemmin luku oli noin 180 000 euroa ja kaksi vuotta aiemmin noin 370 000 euroa. Valtaosa tuonnista kuuluu tullin tilastoissa tuoteryhmään kahvi, tee ja mausteet.

Toisaalta sambialaista ja Sambian kautta tulevaa kongolaista kuparia ja muita mineraaleja kulkeutuu kauppahuoneiden välittämänä Suomeen ilman, että tuonti kirjautuu tullitilastoissa Sambian kohdalle. Sambian tärkeimmän vientituotteen kuparin vienti EU-alueelle kirjautuu lähinnä vienniksi Sveitsiin. Sambian kehityksen kannalta keskeinen kysymys pysyy silti samana: miten kauppavaihdon epätasapaino saataisiin korjattua ja jalostettujen sambialaistuotteiden tuontia Suomeen ja muualle Eurooppaan helpotettua?

Hyödyntämättömät mahdollisuudet

Yksi mahdollisuus, jota ainakin tähän asti on hyödynnetty liian vähän, on Finnpartnershipin liikekumppanuusohjelma. Ohjelma tarjoaa sambialaisille yrityksille mahdollisuuksia löytää suomalaisia yhteistyökumppaneita ja siten laajentaa vientiverkostoaan Pohjois-Eurooppaan. Sambia on edelleen pitkälti riippuvainen kaukomarkkinoista. Siinä missä EU-alueen suhteellinen merkitys pienenee, Kiinan ja muiden aasialaisten valtioiden kanssa käytävä kauppa vahvistuu.

Toisaalta kotimarkkinoiden kasvaessa ja alueellisen integraation edetessä Sambian talouden riippuvaisuus kaukana sijaitsevista markkinoista pienenee. Erityisesti tuonti Etelä-Afrikasta on lisääntynyt vahvasti. Kongon demokraattinen tasavalta ja Angolan länsiosat muodostavat puolestaan merkittävän vientipotentiaalin Sambialle.

Näistä mahdollisuuksista Sambia pyrkii hyötymään luomalla teollisia klustereita eri puolille maata. Sambian avainsektoreihin liittyy merkittäviä kauppa- ja investointimahdollisuuksia. Kuparin ympärille keskittynyt kaivosklusteri säilyy Sambian teollisuuden ja talouden veturina ja paikallisen kaivosteollisuuden monipuolistaminen kuparista muihin mineraaleihin luo uusia mahdollisuuksia.

Toinen merkittävä ja voimakkaasti kasvava toimiala on maatalous, jonka kehittäminen on uuden hallituksen yksi prioriteeteista ja johon on suuntautumassa myös kasvavia ulkomaisia investointeja. Väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat myös Sambiassa vahvasti vaikuttavia yleisafrikkalaisia trendejä, jotka edistävät ruuantuotannon ja jalostuksen voimakasta kotimarkkinavetoista kasvua. Palvelusektoreista matkailun odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän ja turistivolyymien kasvavan.

Myös Sambian kulutustuote- ja valmistusteollisuuden potentiaalista esitetään toisinaan myönteisiä arvioita, mutta toimialan menestymismahdollisuuksia varjostavat vielä toistaiseksi maan heikko kilpailukyky, osaavan työvoiman puute sekä kalliit kuljetuskustannukset.