Suomen ja Ruotsin kahdenväliset suhteet

Suomen ja Ruotsin suhteille antavat leimansa pitkä yhteinen historia, ruotsin kielen virallinen asema Suomessa ja suomalaistaustaisten suuri määrä Ruotsissa. Suomen kielellä on kansallisena vähemmistökielenä erityisasema Ruotsissa.

Ruotsi painottaa kahdenvälistä yhteistyötä Suomen kanssa. Puolustusyhteistyö edellyttää yhä tiiviimpää yhteydenpitoa. Elinkeinoelämän integroiminen on kummankin maan intressissä. Suomi–Ruotsi -yhteistyön jatkuvuuden kannalta nuorten sukupolvien aktivoiminen on keskeistä.

Suomen ja Ruotsin väliset suhteet ovat hyvin myönteisessä vaiheessa. Maat ovat läheisiä kauppa- ja talouskumppaneita, ja puolustusyhteistyön nopea eteneminen edellyttää entistä tiiviimpää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

Suomen talouden kangertelusta on Ruotsissa kannettu huolta, ja se on saanut mediassa suhteellisen paljon negatiivista huomiota. Suomalaisten surkuttelu talouden ja rakenneuudistusten junnaamisesta on pantu merkille. Ruotsilla on suuri tarve nostaa Suomen talouden vahvuuksia esiin.

Suomalaiset nähdään ahkerina teknologiaosaajina

Ruotsalaisten käsityksissä Suomesta ja suomalaisuudesta näkyy vanhoja ja uusia elementtejä.Vanha stereotyyppinen kuva kumpuaa suuren Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden ja talvisodan ajoilta. Suomalaisuuteen yhdistetään perinteisesti ahkeruus, luotettavuus, periksi antamattomuus ja puukko, viina. Stereotypiaa hyödynnetään myönteisessä mielessä esimerkiksi mainonnassa.

Suomen puolustusvoimat on nostettu viime aikoina esiin menestystarinana. Suomesta on muodostunut kuva myös teknologisen osaamisen edelläkävijänä. Myönteistä kuvaaon vahvistanut koululaisten erinomainen menestys Pisa -testeissä, ja suomalaisen koulujärjestelmän loistava maine ruotsalaiskeskustelussa.

Ruotsissa arvostettujen suomalaisten kulttuuripersoonien joukkoon on noussut uusia nimiä. Kirjailija Kjell Westö on palkittu kuluvana vuonna Ruotsissa kahdesti, ja kirjailija Sofi Oksanen on ollut mediassa näkyvästi esillä. Tove Jansson- ja Sibelius-juhlavuodet ovat saaneet paljon mediahuomiota. Suomalaista taidetta ja muotoilua arvostetaan.

Ruotsissa on oikeus asioida suomen kielellä

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen polven suomalaisia asuu Ruotsissa n. 675 000 (7,4 prosenttia väestöstä). Vuonna 2010 astui voimaan laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, mikä laajensi merkittävästi suomenkielisten oikeuksia. Ruotsin 290 kunnasta 59 kuuluu suomenkielen hallintoaluekuntiin, jossa on oikeus asioida suomenkielellä. Laki korostaa erityisesti omakielisten päivähoito- ja vanhuspalvelujen saatavuutta.

Kansalaisilla on hallintoaluekuntien ulkopuolellakin oikeus käyttää suomea asioidessaan oikeuskanslerin, vakuutuskassan, veroviraston ja syrjintäasiamiehen kanssa. Lisäksipohjoismainen sosiaalipalvelusopimus antaa oikeuksia käyttää suomen kieltä kirjallisessa kommunikoinnissa.

Ruotsi myönsi vuonna 2011 miljoona kruunua vuosittain Finska nu -hankkeelle, joka tukee esikouluja vähemmistökieltä ja -kulttuuria edistävän pedagogiikan kehittämisessä. Suomi on rahoittanut hanketta 330 000 eurolla. Suomessa toimii vastaavasti Svenska nu -hanke. Ruotsi painottaa pohjoismaista yhteistyötä ja kahdenvälistä yhteistyötä Suomen kanssa. Tältä kannalta Suomessa käyty kielipoliittinen keskustelu hämmästyttää, mutta ei toistaiseksi herätä varsinaista huolta.

Suomi–Ruotsi -yhteistyön jatkuvuuden kannalta nuorten sukupolvien aktivoiminen on keskeistä. Viime vuosina on ollut havaittavissa, että kolmannen polven suomalaiset ovat kiinnostuneetja voivat olla ylpeitä juuristaan. Suomen kieli virallisena vähemmistökielenä ja hallintoalueiden määrän kasvu ovat tuoneet näkyvyyttä ”suomalaisuudelle” ja vahvistaneet ruotsinsuomalaistenitsetuntoa.

Linkit

Svenska nu: svenskanu.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)