Suomelle avaus Ghanassa

Kasvua on haettava nyt entistä kauempaa. Esimerkiksi Ghanasta, minne Suomi teki historian ensimmäisen vienninedistämismatkan helmikuussa.  Mukana oli yli kaksikymmentä yrityselämän edustajaa. Mutta miten mahtaa olla Suomen tunnettavuus Länsi-Afrikan taloustiikerimaassa?

K niinkuin kaaos...

Torstai-ilta tummenee Ghanan pääkaupungissa Accrassa – on kotiinpaluun aika. Harmattan-pölypilvi tekee illasta entistäkin hämyisemmän. Ghanan kansainvälisellä Kotokan lentokentällä vallitsee kello kahdeksan jonkinasteinen kaaos. Jo ajat sitten pieneksi käynyt lähtöterminaali pursuaa kansainvälisiä matkustajia, ja jonoja kiertyy joka puolelle.

Business Lounge on sekin räjähtämispisteessä, kun lepoa hakevat liikematkustajat ylikansoittavat tilan, jossa ei löydy kaikille istumapaikkoja.

Selitys lähtöterminaalin kaaokselle löytyy, kun katsoo lähtevien lentojen määrää tavallisen arki-iltana. Kotoka, jonka tila hädin tuskin päihittää keskisuuren suomalaisen kaupungin terminaalin, saattaa saman illan aikana matkustajia Lissaboniin, Amsterdamiin, Frankfurtiin, Lontooseen, Washingtoniin, New Yorkiin ja Roomaan. Lisäksi on lukuisia Afrikan sisäisiä lentoja.

Ei epäilystäkään: aika on ajamassa Ghanan olemassa olevien rakenteiden ohi. Kaaos lentokentällä symboloi hyvin kahta asiaa: Ghana kasvaa ja on vetovoimainen. Matkustajia ja lentoja riittää ja kysyntä kasvaa. Mutta infrastruktuuri on pahasti jäämässä jälkeen. Jotain tarvitsisi tehdä. Ja tämä on se sauma, jossa Suomi astuu kuvaan.

Ei ihan tavallinen tarina?

Afrikan tähti-pelissä Ghana tunnetaan kultarannikkona. Sellaiseksi se on muuttumassakin – Afrikan mustaksi tähdeksi maan öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisen ansiosta. Talouden kasvuksi kuluvalle vuodelle ennustetaan jopa 15 prosenttia. Tämäkin kasvuennuste ylittynee lähivuosina.

Suomalainen korkean tason vienninedistämisdelegaatio vieraili Accrassa 6.–9. helmikuuta. Delegaatiota vetäneen ulkoministeriön alivaltiosihteeri Esko Hamilon mukaan vierailu Afrikan tiikeritalouteen onnistui vallan erinomaisesti.

– Tämä on ensimmäinen kerta kun Ghanaan on lähdetty korkealla tasolla hakemaan kauppayhteyksiä. Yritysdelegaation koko – yli kaksikymmentä jäsentä – kertoo kasvavasta kiinnostuksesta Ghanaan. Olemme täällä, koska tarvitsemme kasvua myös Suomelle.

Finpron järjestämällä vienninedistämismatkalle osallistui joukko Suomen johtavia yrityksiä.

– Tämä on täydellinen ajoitus. Ghanassa on alkamassa erittäin voimakas kasvuvaihe, ja suomalaisille yrityksille on avautumassa mahdollisuuksia laajalla rintamalla, totesi johtaja Jukka Seppälä Metso Oyj:sta Ghanassa.

Tämä matka ei ole kuitenkaan mikään fact finding. Kyseessä ei ole niin sanottu tavallinen tarina, jossa joukko suomalaisia yrityksiä matkustaa Afrikkaan tutustumaan ja hakemaan tietoa uudesta markkinasta. Ghana oli merkittävälle osalle yrityksistä entuudestaan tuttu, ja ainakin Metsolla ja Outotecillä on jo Accrassa toimistot. Myös muilla yrityksillä oli joko tuotantoa tai kauppaa jo käynnissä Ghanassa. Väylä on siis jo avattu.

Suomea ei vielä tunneta

Ghanassa on kysyntää Suomen perinteisten vientiyritysten tuotteille ja palveluille. Investointihyödykkeet nousevat etusijalle. Ghana tarvitsee Suomesta maatalouskoneita ja -laitteita, kaivos- ja metsäsektorin teknologiaa, terveysalan laitteita, vesisektorin teknologiaa sekä koulutusta.

– Täällä kokoontuu nyt todellinen Team of Finland, sanoo Afrikan ja Lähi-idän johtaja Seppo Keränen FINPROsta

Kaikki keskeiset toimijat olivat tosiaan paikalla testaamassa, miten markkinoillepääsyä ja etabloitumista nousevaan talouteen hoidetaan ikään kuin pilottina. Matkan aikana järjestetty business-seminaari keräsi ennätysyleisön. Paikalla kävi 262 ghanalaista vierasta. Kiinnostus Suomea kohtaa on siis nousussa.

Hyvä niin, koska tällä hetkellä Suomea tai suomalaista teknologiaa ei kuitenkaan juuri tunneta Ghanassa – eivätkä suomalaiset yritykset ja Suomen brändi näy riittävästi. Vierailu sai jonkin verran huomioita lehdistössä, mutta paikallisilla on edelleen vaikeuksia pystyä näkemään, mikä Suomi on toimijana.

LAATIKKO
Paikallinen kulttuuri

Ghanalaisia pidetään erittäin ystävällisinä ja yhteistyöhaluisina, mikä kävi ilmi myös tällä VKE-matkalla. Viestintä voi olla joskus työlästä, sillä todellisten vastauksien sijasta ghanalaiset kertovat mielellään sen, mikä miellyttää kuulijaa. Työhön suhtaudutaan rennosti ja aikakäsitys voi olla hyvinkin paljon länsimaista poikkeava. Uskonnolla on tärkeä osa paikallisessa kulttuurissa. Kristityt on suurin uskonto, mutta heistä osa harjoittaa samalla myös paikallista uskontoa.

Alkoholiin suhtaudutaan avoimesti ja suvaitsevaisesti, mutta tupakointia paheksutaan laajalti. Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut paremmin kuin muualla Afrikassa, mutta suuri ero vallitsee tässä kaupunkien ja maaseudun välillä. Ghanalaiset eivät pidä siitä, että heitä samaistetaan muuhun Länsi-Afrikkaan tai Nigeriaan. Ghanalla ja sen eri osilla on pitkä historia itsenäisinä kuningaskuntina, joten on hyvä perehtyä myös tähän. Urheilussa jalkapallo on aivan ehdoton ykköslaji.

Ghana: vahvuudet ja heikkoudet

+ Poliittinen riski pieni, yhteiskunnassa vallitsee luottamuksen ilmapiiri

+ Makroekonominen tilanne vakaa, korkeat kasvuodotukset, 15–25 prosenttia vuodessa

+ Maksukykyinen talous

+ BRICS-maiden kysyntä kiihdyttää kasvua entisestään

+ Turvallinen maa toimia ja liikkua

+ Hyvä maantieteellinen sijainti, erinomaiset mannertenväliset yhteydet

+ Koulutettua ja englantia hyvin puhuvaa työvoimaa saatavilla

+ Merkittävä kasvupotentiaali monilla sektoreilla: öljy, kaasu, kaivannaiset, maatalous, infrastruktuuri

+ ”Donor darling”: hyvä maine kansainvälisesti

Miinukset

- Teollistuminen ja modernisaatio vasta etäinen tavoite

- Paikallinen yksityinen sektori on heikosti kehittynyt vastaamaan kasvavia tarpeita

- Voimakas riippuvuus tuonnista ja jalostetuista tuotteista

- Heikko tai korkeintaan välttävä infrastruktuuri

- Liikemiestavat ei vielä täysin kansainvälisellä tasolla

- Talouspolitiikassa on kehittämisen varaa

- Työn tuottavuus heikkoa, kilpailukykyä ei kehitetä riittävästi