Suomalaista kalankäsittelyosaamista Kirgisiaan
Kirgisialaiset kala-alan ihmiset tutustuivat suomalaisiin kalanjalostusratkaisuihin. Matkan aikana muisteltiin myös suomalais-kirgisialaisten suhteiden pitkää historiaa: Mannerheim matkusteli alueella vuosina 1906-08 ja presidentti Kekkonen kalasti Issyk Kul -järvellä 1970-luvulla. Nyt kehitetään yhdessä kalataloutta ja luodaan pohjaa yliopisto- ja yritysyhteistyölle.
Ryhmä kirgisialaisia hallinnon ja kalajalostusteollisuuden edustajia saapui Suomeen opintomatkalle, joka alkoi kuopiolaisista kalankäsittelylaitoksista. Kirgisialaisvieraat seurasivat kiinnostuneina kalankäsittelyn vaiheita ja tarkastelivat paitsi koneita myös käytettyjä rakennusmateriaaleja. Vieraat kysyivät myös tilojen siivouksesta.
Esittelyssä painottuivat ja tulivat kirjatuiksi muistiinpanoihin myös Suomen lainsäädännön edellyttämät kalankäsittelyn maksimilämpötilat. Löytyipä heti ensimmäisestä vierailukohteesta suolauskonekin, jollainen eräässä osallistujayrityksessä on ollut mutta jota ei ole osattu käyttää. Toisessa kalanjalostuslaitoksessa tutustuttiin suolausuuniin.
Kahden kalanjalostuslaitoksen jälkeen vieraatt pääsivät tutustumaan Kuopion teknologiakeskuksen toimintaan. Suomalaisilla ja kirgisialaisilla yrityksillä on jo yhteyksiä, ja toiveena on, että hanke poikisi lisää suoraa yritysyhteistyötä.
Itä-Suomen yliopisto on jo löytänyt kanavia yliopistoyhteistyöhön Bishkekin maatalousyliopiston ja tiedeakatemian biologian laitoksen kanssa. Näitä käsiteltiin Kuopiossa tapaamisessa yliopiston akateemisen rehtorin Kalervo Väänäsen kanssa.
”Kirgisiasta puuttuu kalatalouden asiantuntijoita”, mainitsi kalaosaston johtaja Dogochiev.
Yhteisomisteisia laitteita isommille saaliserille
Kirgisian kalankäsittelylle sopivat mittasuhteet löytyivät tyhjentyneeseen navettaan rakennetuista tiloista Vesannolta, Harakka Smoke Housesta.
Merle ja Esko Harakka veivät ryhmän tutustumaan myös osuuskuntaperiaatteella toimivaan Vesannon kalasatamaan, jossa on yhteisiä laitteita isommille saaliserille ja nopeaan yksittäispakastamiseen sekä esimerkiksi jääpalakone. Siitä osuuskunnan jäsenet hakevat kesäisin jäitä veneisiinsä, jotta pyydetyt kalat pysyvät kylminä koko kuljetusmatkan.
Tätä ennen oli jo käyty tutustumassa rautalampilaiseen muun muassa kalastusveneitä valmistavaan PTI Groupiin ja ammattikalastaja Kari Kinnuseen, joka kertoi paitsi kalastuksesta yleensä myös hoitokalastuksen tärkeydestä.
Keskustelu polveili veneiden hinnasta ja käyttöiästä eläin- ja kasviplanktonin optimaaliseen suhteeseen järvissä. Vähäarvoisen kalan poistomenetelmät ja kalojen loppukäyttö eläinten ruokana kiinnostivat myös vieraita. Savon kierroksen lopuksi päästiin näkemään kalanpoikasten tuotantoa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiloissa Tervossa.
Tämän lisäksi kirgisialaiset tutustuivat Paraisilla sijaitsevaan Livia-ammattikouluun. Metsähallitus esitteli valtion omistaman maan ja vesivarantojen hallintaa ennen Helsingissä järjestettyä opintopäivää, jonne oli kutsuttu luennoitsijoita ympäri Suomen.
Kylmäketjun säilyttävä kuluttajalle asti
Opintomatka oli osa Suomen Kirgisiassa rahoittamaa ”Support to Fishery and Aquaculture Management” -hanketta, jonka toteuttaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO. Hankkeessa haetaan kalankäsittelyratkaisua, joka mahdollistaisi käsittelyn mahdollisimman nopeasti pyynnin jälkeen ja kylmäketjun säilyttämisen kuluttajalle asti.
Opintomatka esitteli hyviä vaihtoehtoja, jotka soveltuvat myös Kirgisian oloihin. Jalostuslaitoksia on tarkoitus hallinnoida julkis-yksityisellä yhteistyömallilla, minkä vuoksi opintomatkalle osallistui myös kalateollisuuden edustajia.
Hankkeessa on myös koulutettu kirgisialaisia opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa. Opiskelijat tekevät parhaillaan graduja kotimaassaan.
Sirpa Rajasärkkä
Itä-osasto