Suomalaisnimet vilisee: onko tämä Afrikkaa lainkaan ?

Ensivaikutelma Windhoekista on yllättävä. Onko tämä Afrikkaa lainkaan? Kaupungin keskusta on siisti ja moderni. Infrastruktuuri toimii hyvin, lämmintä vettä tulee hanoista eivätkä sähkökatkot juurikaan vaivaa. Kaupoista saa melkein kaikkea mitä Suomestakin. Valitettavasti hinnatkin ovat lähellä suomalaista tasoa.

Ensikävijälle yllättävää on myös se, että niin monella namibialaisella on suomalainen nimi. Taksikuskin nimi on Heikki, opetusministeriön virkamiesjohdossa toimii Hannu,Saimi lukee uutisia TV:ssä ja Suoma työskentelee kauppakamarissa. Suomella on Namibiassa aivan erityinen asema, mikä avaa ovia myös liike-elämälle.

Myös tilastojen valossa Namibia menestyy hyvin. Se on ylemmän keskitulon maa, talouskasvu on vakaata ja julkisen talouden budjettikuri on toistaiseksi pitänyt niin hyvin, että Namibian lokakuussa 2011 liikkeelle laskema eurobondi merkittiin viisi ja puolikertaisesti yli. Namibia on menestynyt hyvin myös useissa kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi Mo Ibrahim -säätiö arvioi Namibian hallinnon kuudenneksi parhaaksi Afrikassa ja Maailmanpankin Doing Business vertailuissa Namibia sijoittuu Italiaa paremmin.

Ensivaikutelma Namibiasta muuttuu kuitenkin keskustan rajojen ulkopuolella. Katuturan kaupunginosa on konkreettinen muistutus apartheidin synnyttämästä rotuerottelusta, ja paikallisten edelleen jatkuvasta kamppailusta paremman elämän ja toimeentulon saavuttamiseksi. Suurin osa maaseudun asukkaista elää kädestä suuhun pienin tuloin, jotka he saavat lähinnä pienkarjasta ja viljelystä. Tuloerot Namibiassa ovat maailmanennätystasoa ja työttömyyden on arvioitu olevan jopa 50 prosentin luokkaa. Arabikevään tapahtumat on pantu merkille huolestuneena myös Namibiassa ja hallitus on pyrkinyt löytämään keinoja puuttua nuorisotyöttömyyteen.

Työpaikkojen luominen on noussut eräänlaiseksi mantraksi Namibiassa, johon myös ulkomaiset sijoittajat törmäävät yhä useammin esimerkiksi hakiessaan työlupia kansainvälisille asiantuntijoilleen. Namibia pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaisia investointeja maahansa, mutta ehtona on namibialaisten työllistäminen ja kouluttaminen. Tavoite on sinänsä oikea, sillä yksi merkittävimmistä yritystoiminnan pullonkaulatekijöistä on osaavan työvoiman puute. Hyvät tavoitteet voivat kuitenkin kääntyä itseään vastaan, jos keinona on ulkomaisten asiantuntijoiden työlupien epääminen.

Hitaasti kapenevat tuloerot

Namibialaisten lähtökohta on kuitenkin ymmärrettävä, kun tarkastelee talouden rakennetta laajemmin. Maa saa valtaosan vientitulonsa kaivostoiminnasta. Timantit ja uraani ovat merkittävimmät tulonlähteet. Kuitenkin mineraalisektori työllistää vain muutaman prosentin namibialaisista ja valtaosa tuloista näyttäisi valuvan ulkomaille tai pienelle eliitille. Keskeiset namibialaiset yritykset ovat edelleen etupäässä valkoisen vähemmistön omistuksessa. Sama pätee maanomistukseen Namibiassa. Itsenäistymisen jälkeen taloudellinen epätasa-arvo on kaventunut tuskallisen hitaasti.

Namibiassa toimivan ulkomaisen yrityksen on hyvä varautua yllätyksiin, vaikka liiketoimintaympäristö on suhteellisen hyvä moneen muuhun Afrikan maahan verrattuna. Poliittisilla kontakteilla ja valtiolla on suuri merkitys liiketoiminnassa. Hyvät kontaktit ja yhteistyökumppanit edistävät liiketoimintaa Namibiassa, mutta liian tiiviit suhteet voivat kääntyä itseään vastaan, jos poliittiset suhdanteet muuttuvat.

Kiinan merkitys Namibiassa kasvaa vauhdilla. Windhoekissa sijaitseva Kiinan suurlähetystökompleksi on valtava ja maan yritykset hallitsevat paikallista rakennusteollisuutta ja halpatavarakauppaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on päästä kiinni Namibian mineraalisektoriin. Virallinen Namibia suhtautuu kiinalaisiin kumppaneihin myönteisesti. Kiina on hyvä ystävä, joka ei kysele turhia. Tavalliset kansalaiset ovat puolestaan huolissaan työpaikkojensa puolesta ja paikalliset yrittäjät nostavat esiin kiinalaisten urakoitsijoiden vähäisen panostuksen Namibian talouden kehittämiseen. Samalla nousee esiin yhä epäilyttävämmän oloisia tapahtumia liittyen tarjouskilpailuihin. Onneksi Namibian varsin vapaa lehdistö nostaa näitä epäkohtia näkyvästi esiin.

Löytyykö sitä öljyä?

Kaikista haasteista huolimatta, Namibian taloudessa on selvästi nostetta. Valtavat mineraalivarat ja kasvava keskiluokka vetävät kansainvälisiä yrityksiä puoleensa. Suunnitteilla on uuden uraanikaivoksen avaaminen, joka edellyttää miljardi-investointeja. Myös logistiikkasektorilla on käynnissä merkittävät investoinnit. Tavoitteena on moninkertaistaa Walvisbayn sataman kapasiteetti, joka tarjoaa nopeimman yhteyden Angolan, Botswanan ja Sambian markkinoille.

Energiasektori tarjoaa myös monia mahdollisuuksia. Etenkin aurinkoenergiassa on valtavasti potentiaalia. Kuuma peruna on öljy, jonka löytymistä pidetään jo varmana. Namibian talous ei ole myöskään pelkästään megahankkeita. Namibialainen liha ja kala ovat jo löytäneet tiensä EU:n markkinoille ja yhä useampi turisti löytää tiensä Namibiaan. Jatkossa toivottavasti myös suomalaiset yrittäjät ja matkailijat löytävät aiempaa useammin tiensä Namibiaan.