Suomalaiselle osaamiselle kysyntää Ruandassa

Itäafrikkalainen sisämaavaltio Ruanda kehittyy nopeaa vauhtia. Maasta löytyy paljon kiinnostusta ostaa suomalaista teknologiaa ja osaamista esimerkiksi turve-energiaan, ammatilliseen koulutukseen ja edulliseen talonrakennukseen liittyen.

Ruandalla ja Suomella on hyvät suhteet, ja molemmat osapuolet toivovat kaupallisen yhteistyön lisäämistä. Ruanda haluaa Suomelta tietotaitoa ja teknologiaa ja yhä useammat suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita niitä tarjoamaan.

Kuva: Venla Voutilainen

Ruanda tunnetaan tuhannen kukkulan maana. Pääkaupunki Kigalin uudelleenrakennuksen inspiraationa on toiminut Singapore.

Energiatehokkuus tiukkana tavoitteena

Ruandassa on huutava pula energiasta. Sähkönjakelun piirissä vuonna 2014 oli vasta noin neljännes kotitalouksista. Neljä viidestä ruandalaisesta kotitaloudesta käyttää pääasiallisena energianlähteenään polttopuuta.

Tällä hetkellä suurin osa sähköstä tuotetaan vesivoimalla, mutta tehtaita joudutaan pyörittämään myös dieselillä.

Uudet energia-alan suunnitelmat valmistuivat vuoden 2015 maaliskuussa. Niissä korostetaan energialähteiden täydentävyyttä ja energiatehokkuutta. Prioriteettialueita ovat vesivoiman lisäksi metaanikaasu, maalämpö sekä bio-, aurinko- ja turvevoima.

Energiapolitiikka suosii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia energiantuotannossa.

Suomalaista energiaosaamista pidetään Ruandassa yhtenä maailman parhaimmista. Wärtsilä tunnetaan jo voimalaitoksistaan.

Ruandan hallitus on kiinnostunut hankkimaan turvealan osaamista Suomesta. Ruandalla on suuret turvevarannot, jotka ovat jopa 25 metriä syviä eli yli kolme kertaa syvempiä kuin Suomessa.

Turveosaamiselle on kysyntää niin koulutuspuolella kuin tulevien turvevoimalaitosten operoimisessa. Antti-Teollisuus myi jo vuonna 2014 ruandalaiselle kassavatehtaalle biouunilaitteiston, jolla turvetta voidaan käyttää yksittäisen tehtaan tarpeisiin.

Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia; sähkönjakelun piirissä olevien kotitalouksien osuus on tarkoitus kolminkertaistaa vuoteen 2018 mennessä vuoden 2014 tasosta. Lisäksi polttopuuta pääasiallisena energianlähteenään käyttävien kotitalouksien määrä on tarkoitus tiputtaa 50 prosenttiin.

Tavoitteet eivät jääne pelkäksi puheeksi. Ruanda on kuuluisa määrätietoisesta toiminnastaan ja tulossopimuksistaan. Johtajilla ministereistä pormestareihin on tiukat tulostavoitteet. Jos ne jäävät saavuttamatta, seuraa yleensä vapautus tehtävästä.

Kysyntää suomalaiselle osaamiselle useilla sektoreilla

Turvevoiman lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia riittää myös muilla sektoreilla.

Edullisten asuntojen tarjoaminen Ruandan kasvavalle ja kaupungistuvalle väestölle on yksi hallituksen prioriteeteista. Ruandan pinta-ala on pieni, ja maasta onkin jo pulaa. Tehokkaille kerrostalo- ja elementtiratkaisuille on kysyntää, johon myös suomalaisyritysten kannattaa tarttua.

Ruandan tavoitteena on tulla yritysmatkailun keskukseksi. Esimerkiksi keväällä 2016 maassa järjestetään Maailman talousfoorumi, jonka järjestelyihin liittyen suomalaiset voisivat myydä palveluita.

Kuten monet muut Afrikan maat, myös Ruanda hyppää suoraan mobiilipalveluihin useilla sektoreilla. Mahdollisuuksia riittää kaikenlaisille IT- ja mobiiliratkaisuille.

Kasvavan teollisuuden ja palvelusektorin tarpeisiin tarvitaan sijoitusten ja infrastruktuurin lisäksi osaamista. Ammattikoulutusministeri Albert Nsengiyumwan tehtävänä on tuottaa tarpeeksi koulutettua työvoimaa maan prioriteettisektoreille.

Ministeri vieraili Suomessa kesäkuussa 2015 ja tapasi muiden muassa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian. Nyt Nsengiyumwa haluaa hankkia Ruandaan suomalaista koulutusosaamista.

Ruanda on jo solmimassa yhteistyösopimusta Omnian kanssa. Kun tavoitteet ovat selvillä niin hyvin kuin Ruandassa, asiat etenevät jouhevasti!

Kehityksen mallimaa

Ruanda on otollinen maa aloittaa liiketoiminta Itä-Afrikassa. Liiketoimintaympäristöä mittaavissa indekseissä Ruanda pesee osan Euroopan maista; vuonna 2015 maa sijoittui sijalle 46 Maailman pankin Doing Business -mittauksessa. Taakse jäivät muiden muassa Unkari ja Italia.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Ruanda on tullut tunnetuksi kehityksen mallimaana.  Talous kasvaa keskimäärin kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Köyhyyttä onnistuttiin vähentämään vuodesta 2006 vuoteen 2011 noin 13 prosentilla.

Samalla Ruandan on yhä maailman köyhimpiä maita ja köyhiä on väestöstä yli kolmasosa.

YK:n vuosituhattavoitteista Ruandan saavuttanee lähes kaikki yhtenä harvoista Afrikan maista. Presidentti Kagamen johdolla maa on määrätietoisesti edennyt kohti kehitystavoitteitaan. Erityisesti sukupuolten välisessä tasa-arvossa maa on jopa maailman kärkeä; 64 prosenttia kansanedustajista on naisia.

Yhteistoiminta keskittyy kauppaa tukevaan kehitykseen

Suomella ei ole kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita Ruandassa. Maassa on kuitenkin käynnissä energia- ja ympäristökumppanuusohjelma EEP:stä rahoitettuja uusiutuvan energian projekteja.

Lisäksi Suomi rahoittaa TradeMark East Africaa ja Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusrahastoa. Ne tukevat liiketoiminnan kehitystä sekä alueellista integraatiota Itä-Afrikassa.

Alueellisella kaupalla on tärkeä merkitys Ruandalle sisämaavaltiona. Noin kolme viidesosaa Ruandaan tuotavista tuotteista kulkee Dar es Salaamin sataman kautta. TradeMark East Africa tukee Tansanian halki kulkevan niin kutsutun keskikäytävän kehittämistä.

Kuva: Venla Voutilainen

Kigalissa järjestettiin kesäkuussa Suomea yrityskumppanina markkinoiva Finnpartnershipin seminaari. Niin suurlähettiläs Sinikka Antila kuin Rwanda Development Boardin vienti- ja yrityskehitysjohtaja Eusebe Muhikira korostivat tarvetta lisätä Suomen ja Ruandan kauppavaihtoa.

Toinen esimerkki Suomen tekemästä kehitysyhteistyöstä myös Ruandassa on Finnpartnershipin liikekumppanuusohjelma. Sen kautta ruandalaiset yritykset voivat löytää liikekumppaneita Suomesta, joiden kanssa tehdä yhteistyötä, tai myydä tai ostaa tuotteita ja palveluita.

Finnpartnership järjesti kesäkuussa 2015 kahvi- ja teesektoreihin keskittyneem  yritysseminaarin, jossa oli runsaasti Suomesta kiinnostuneita yrityksiä. Ruanda tuottaa muun muassa erinomaista kahvia ja maukkaita avokadoja.

Kiinnostusta suomalaisiin yrityksiin siis löytyy, ja liiketoimintaa tukevat Suomen ja Ruandan hyvät suhteet. Liikekumppanuuksia haluavat tukea niin Ruandan kuin Suomen valtio.

Pallo on nyt suomalaisilla yrityksillä; kuka ottaa hyödyn irti Ruandan monista mahdollisuuksista?

Suurlähettiläs Sinikka Antila & koordinaattori Venla Voutilainen