Somalimaalle annettu tuki edistää koko Afrikan sarven vakautta
Suhteellisen vakaa ja toimiva Somalimaa on onnistunut rakentamaan kansanvaltaa ja hallintoa. Keskivertosomalialaisen näkökulmasta maa on esimerkki, jota koko Somalian tulisi tavoitella.
Somalimaan vakaus ja kestävyys eivät ole kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Sudanista Jemeniin ulottuvan levottoman alueen keskellä Somalimaa tarvitsee apua kansanvallan, talouden ja palveluiden kehittämiseen.
Somalimaan luhistuminen olisi haitaksi koko Afrikan sarven vakaudelle. Jos emme nyt voi pelastaa koko Somaliaa, auttakaamme edes Somalimaata.
Humanitaarinen ja monenkeskinen apu ei ole tarpeeksi. Somalimaa haluaa ja tarvitsee myös kahdenvälistä kehitysapua, kauppaa ja investointeja. Taka-ajatuksena on, että virallinen kahdenvälinen apu tasoittaa tietä valtiosuhteille ja itsenäisyyden tunnustamiselle.
Somalimaa on valmis ottamaan, mutta myös antamaan. Somalian hallitukselle se on valmis tarjoamaan hyvän kumppanuuden niin kahdenvälisesti kuin yhteistyöjärjestöjen kuten Afrikan unionin ja IGADin puitteissa.
Somalimaa on onnistunut estämään merirosvojen pääsyn alueelleen ja rosvolaivaston rannikkotukikohtien perustamisen. Somalialle se on valmis tarjoamaan turvallisen ja pehmeän raja-alueen, jonka yli vuorovaikutus ja yhteistyö ovat mahdollisia.
Kansainvälisen yhteisön etu
Somalimaan tulkinnan mukaan itsenäistyminen ei loukkaisi Afrikan rajojen koskemattomuuden periaatetta. Somalimaa on kerran aikaisemmin ollut itsenäinen ennen kuin se vapaaehtoisesti liittyi Somalifederaation jäseneksi. Nyt se haluaa erota. Somalimaa on tyytyväinen olemassa oleviin rajoihinsa.
Käytännön syistä ja kapasiteetin puutteen takia raja on pehmeä jo nyt. Somalimaan alueella toimii joukko tärkeitä ja vaikutusvaltaisia somalialaisia liikemiehiä ja somalialaisia pakolaisia asuu Somalimaassa noin neljännesmiljoona. Somalimaan ja Puntmaan välillä on ratkaisua odottava rajariita. Tällä hetkellä suhteet Somalian hallitukseen ja Puntmaahan ovat viileät ja kahdenvälinen kanssakäyminen vähäistä.
Somalimaa on tietoinen geopoliittisen sijaintinsa eduista. Ei ole sattuma, että Etiopian kunnianhimoinen kasvun ja transformaation viisivuotissuunnitelma sisältää jykevät investoinnit Djiboutista Mekeleen, lähellä Sudanin rajaa sijaitsevaan Bedeleen sekä Somalimaahan ulottuviin rautateihin ja liikennekäytäviin. Somalimaalla on alueellisesti tärkeä Berberan satama ja uusiakin suunnitteilla.
Somalimaan, Etiopian ja Djiboutin perusrakenteiden integrointi parantaisi todennäköisesti itsenäistyvän Etelä-Sudanin pääsyä kansainvälisen kaupan äärelle ja toisi vaurautta ja synergiaetuja koko Afrikan sarven alueelle.
Somalimaan viesti kansainväliselle yhteisölle on, että meidän tulee oman etummekin takia tukea Somalimaan kehitystä ja vakautta. Jos koko Somaliaa ei juuri nyt voida pelastaa, niin pelastetaan edes Somalimaa, sen vajaat neljä miljoonaa asukasta ja radikaalin islamin viekoittelema nuoriso.
Viranomaiset ovat huolissaan nuorison korkeasta työttömyysasteesta ja jatkuvan köyhyyden vaikutuksista. Peruspalkkataso (kaksi Yhdysvaltain dollaria päivässä) on matala.
Aika ei riitä odotteluun. Somalimaa on radikaalin islamin, pyhän sodan ja terrorismin kannattajien maalina. Levottomuus ja häirintä sen rajoilla ja rannikoilla on jatkuvaa. Somalimaan järjestyksen luhistuminen olisi takaisku koko levottomalle ja epävakaalle Afrikan sarvelle.
Avuntarve on valtava
Somalimaa on tunnustetusti edistynyt hyvän hallinnon ja kansanvallan rakentamisessa. Kesäkuun 2010 vaalit ja vallanvaihto sujuivat kutakuinkin järjestyneellä tavalla. Hallitus ja esivalta ovat yleisesti hyväksyttyjä. Turvallisuus ja järjestys ovat koetuksella, mutta vähintään tyydyttävällä tasolla.
Somalimaa on Somalian vähiten korruptoitunut osa, ja se täyttää kehityskumppanuuden kriteerit.
Avun tarpeet ovat valtavat alkaen yksityisen sektorin, kaupan ja teollisuuden kehittämisestä ulottuen julkisiin palveluihin, kuten varsinkin terveydenhuoltoon, opetukseen ja turvallisuuteen. Somalimaa on valmistelemassa viisivuotista kehityssuunnitelmaa ja sen johdannoksi kirjattu tarpeiden ja investointien lista on pitkä ja monipuolinen.
Aineellisesta köyhyydestä huolimatta hyvä hallinto, demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja oikeudenmukaisuus on maltettu laittaa listan kiireellisimmiksi tavoitteiksi.
Listalla on tarpeita, joissa Suomella on osaamista ja lisäarvoa annettavana kuten opetus, vesivoimavarojen kestävä hoito, metsitys ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen. Jo nyt suomalaiset kansalaisjärjestöt auttavat Somaliaa, ja Suomessa olevan diasporan panostus Somalimaan kehitykseen on saanut tunnustusta. Somalimaalaiset olisivat valmiita osallistumaan myös Suomen Etiopialle antaman kehitysavun koulutuksen ja kapasiteetin rakentamisen toimintoihin.
Suomen täytyy miettiä, voisiko se osallistua enemmän ja vaikuttavammin Somalimaan kehitykseen ja vakauttamiseen. Kanavina voisivat olla Afrikan sarven alueella toimivat alueelliset ja monenkeskiset järjestöt, suomalaiset yritykset ja kansalaisjärjestöt. Vuodelle 2011 suunniteltu Etiopian bisnesfoorumi voisi kiinnostaa myös Somalimaan yrittäjiä.