Slovenian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Slovenian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat digitalisaatio ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala. Potentiaalisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. seuraavissa investointihankkeissa: 5G/6G-teknologia, strategiset elpymisprojektit (mm. vesivoima-, rautatie- ja moottoritiehankkeet) ja Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Suomella on yleisesti hyvä maine Sloveniassa useilla eri aloilla. Suomalaista informaatioteknologia- ja vihreän talouden osaamista on pyritty tuomaan esille viime vuosina.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat:

  1. Digitalisaatio: nouseva ala myös Sloveniassa, potentiaalista mielenkiintoa suomalaisille ratkaisuille, suomalainen osaaminen tunnetaan melko hyvin mutta lisää verkostoitumista tarvitaan. 
  2. Kiertotalous: kiinnostus alaan on Sloveniassa suuri, strateginen prioriteettiala, fokussektoreina ruokajärjestelmä, metsään perustuvat arvoketjut, valmistava teollisuus ja liikenne, myös omaa osaamista ja tutkimusta, potentiaalista mielenkiintoa suomalaisille ratkaisuille.

Potentiaalisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille on olemassa muun muassa seuraavissa investointihankkeissa:

 

  1. 5G/6G-teknologia: ajankohtainen ala, julkisten lähteiden mukaan Huawei luokiteltaisiin jatkossa korkean riskin toimijaksi, jolloin Slovenian mobiiliverkko-operaattorit ja televiestintäpalvelujen tarjoajat eivät voisi käyttää Huawein laitteita ja teknologiaa.
  2. Strategiset elpymisprojektit: Slovenian hallitus on identifioinut noin 190 strategista projektia koronakriisin jälkeisen elpymisen edistämiseksi, mm. vesivoima-, rautatie- ja moottoritiehankkeita.
  3. Krškon ydinvoimalan uusi reaktori: pidemmän aikavälin hanke, jota kuitenkin syytä seurata, käytetään Westinghousen teknologiaa, suomalaisten kannalta kiinnostavaa esimerkiksi ydinjätteen varastointiratkaisut.

Suomen ja Slovenian välinen kauppavaihto on vaatimatonta. Eniten on viime vuosina kasvanut tavaroiden tuonti Sloveniasta ja siten Suomen kannalta myös kahdenvälisen kaupan alijäämä. Myös palveluiden kauppa on Suomelle selvästi alijäämäistä.
Investoinnit Suomesta Sloveniaan ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Merkittävimmät suomalaisperäiset investoinnit ovat olleet Fiskars/Rogaška ja KJK Funds/Elan. Ulkomaisia investointeja on houkutellut Sloveniaan suotuisa rahoitusympäristö ja EU:n rakennerahastojen lisääntynyt käyttö, mutta myös maan erinomainen sijainti ja hyvin koulutettu työvoima. Valtio pyrkii tarjoamaan strategisille investoinneille houkuttelevia kannustimia. Slovenia sijoittuu World Economic Forumin viimeisimmässä kilpailukykyvertailussa sijalle 35.  


Slovenia on saamassa elpymisvälineestä RRF:stä EUR 1,2 mrd (2020-2022) + EUR 363 miljoonaa (2023 sitoumus); React EU:sta EUR263 miljoonaa sekä Just Transition Fundista EUR134 miljoonaa (+ EUR 101 miljoonaa EUR MFF kautta). Slovenia saa elpymisvälineestä kokonaisuudessaan 5,2 mrd EUR, josta 3,6 mrd EUR  on lainaa. Slovenian kansallisen elpymissuunnitelman luonnos käsittää viisi alaa: (1) kestävä ja vihreä siirtymä, (2) kannustavan liikeympäristön kehittäminen, (3) digitalisaatio, (4) koulutus, (5) turismi ja kulttuuri. Slovenia on antanut useita erilaisia kansallisia koronaelpymispaketteja, joilla pyritään muun muassa tukemaan yrityksiä, investointeja, työpaikkojen säilymistä ja etätyötä. 

Markku Virri, Suomen suurlähettiläs, Unkari