Slovakian talousnäkymät vuonna 2019 - Vahvan talouden yllä pientä pilviharsoa
Slovakia on Suomen tavoin pieni, avoin ja globaaleihin arvoketjuihin integroitunut talous, joka on selvästi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Slovakian talouskasvu on EU:n huipputasoa ja myös työllisyysaste on parantunut selkeästi takavuosista. Makrotalouslinssin läpi katsottuna Slovakian tilanne näyttäytyykin melko hyvänä, mutta ikääntyvä väestö ja tuotannon lisäarvon kasvattaminen vaativat merkittäviä rakenneuudistuksia.
Vahvan talouden yllä pientä pilviharsoa
Slovakia liittyi Euroopan unioniin 15 vuotta sitten, 1.5.2004. Kuluneiden 15 vuoden ajan Slovakian bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin noin neljän prosentin vuosivauhdilla. Vuosina 2015–2017 Slovakian talous kasvoi vuosittain yli kolme prosenttia. Talouden sykli saavutti todennäköisesti huippunsa viime vuonna, jolloin Slovakian talouskasvu oli peräti 4,1 %.
Euroopan komissio arvioi helmikuussa 2019 julkaisemassaan Slovakian maaraportissa talouskasvun jatkuvan kuluvana vuonna samalla tasolla, mutta hidastuvan noin 3,5 %: iin vuonna 2020. Maan keskuspankki kuitenkin laski ennustetta reilusti alaspäin jo maaliskuun lopussa. Keskuspankin uusimman arvion mukaan kuluvan vuoden talouskasvu olisi 3,5 % ja vuoden 2020 3,4 %.
Asiantuntija-arvioiden mukaan Slovakian talouskasvu jatkuu myös lähivuosina EU-maiden keskiarvon yläpuolella, joskin hieman nykyistä maltillisemmin. Seuraavalla vuosikymmenellä kasvun ennustetaan olevan vuositasolla keskimäärin 2,5 %. OECD:n mukaan talouskasvu tulee nojaamaan kotimaan kulutukseen. Inflaation odotetaan pysyvän 2,6 %:ssa vuonna 2019 ja nousevan 2,7 %:iin vuonna 2020.
Slovakialla on vahva perinne valmistavassa teollisuudessa ja maan talouskasvu on perustunut vientiin. Talouskasvun hidastuminen heijastelee maailmanlaajuisia suhdanteita ja niissä ilmeneviä epävarmuuksia. EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppajännitteet ovat keskeisiä Slovakian vientiteollisuuden tulevaisuuden näkymille, samoin kuin tärkeimmän kauppakumppanin, Saksan, talousnäkymät. Myös Brexitillä on oma vaikutuksensa Slovakian ulkomaankauppaan, mutta sen arvioidaan kuitenkin olevan melko vähäinen.
Vuotta ennen Euroopan unioniin liittymistä Slovakian bruttokansantuote per henkilö oli 55 % unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Nyt vastaava luku on 77 %. Bruttokansantuotteen kasvu kohti EU:n jäsenvaltioiden keskiarvoa on monissa unioniin Slovakian kanssa samaan aikaan liittyneissä jäsenmaissa hidastunut. Euroopan komission mukaan Slovakian konvergenssin hidastuminen liittyy talousmalliin, joka perustuu mataliin palkkoihin ja suorien ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Malli näyttää olevan tulossa tiensä päähän, sillä tuotantokustannukset väistämättä nousevat palkkakehityksen myötä.
Slovakian talouden on siirryttävä uudenlaiseen toimintamalliin, jotta talouden konvergoituminen jatkuisi. Toisin sanoen tuottavuuden pitäisi parantua. Tämä edellyttää kuitenkin laajakantoisia rakenneuudistuksia. Talouskehityksen jatkuvuuden kannalta keskeiset haasteet löytyvät aluekehityksen, julkishallinnon, koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen laadussa.
Työttömyys on laskussa, mutta alueellistuu
Vain muutamia vuosia sitten Slovakian työttömyysprosentti lähenteli kahtakymmentä. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti. Työttömyysprosentti oli huhtikuussa 2019 historiallisen alhainen 4,9 %, joka on itsenäisen Slovakian historian alhaisin. Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeri Ján Richter arvioi optimaalisen rajan olevan 4,5 %. Slovakian työmarkkinat ovat jopa ylikuumenemassa ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan pitäisi satsata nykyistä enemmän. Osa yrityksistä on alkanut varautua työvoimakustannusten nousuun vähentämällä rekrytointeja ja automatisoimalla työtehtäviä.
Työllisyystilanteessa on silti merkittäviä alueellisia eroja. Bratislavan alueella työttömyyttä ei käytännössä ole. Vapaita työpaikkoja alueella on paikallisen työ- ja elinkeinoviranomaisen mukaan ennätykselliset 80 000 kappaletta. Toisaalta maan itäosissa ja maaseudulla työttömyys on hyvinkin korkeaa (Rimavska Sobota 19,7 %, Revuca 19,2 %, Kezmarok 17,1 % ja Roznava 16,5 %). Pahimmin työttömyydestä kärsii maan romanivähemmistö. Köyhyysriski on Slovakiassa EU-tasolla suhteellisen pieni, vaikka alueelliset erot voivat olla tässäkin suhteessa huomattavia.
Polttomoottorit vievät vielä eteenpäin, sähköautoissa tulevaisuus?
Slovakia tunnetaan varsinkin autoteollisuudestaan. Maalla on hallussaan jopa maailmanennätys autojen tuotannossa asukaslukuun suhteutettuna – yli miljoona autoa vuodessa väestöltään Suomen kokoisessa maassa. Tärkeimmät valmistajat ovat Kia, Volkswagen, PSA (Peugeot/Citroen) sekä vastikään aloittanut Jaguar Land Rover, jonka tehdas saadaan toimimaan täydellä teholla tänä vuonna. Suurten autovalmistajien keskittymä on kasvattanut ympärilleen merkittävän ekosysteemin. Valtiovarainministeriön mukaan Slovakiassa toimii 350-400 pk-yritystä autoteollisuuden alihankkijoina.
Autonvalmistajien huolet heijastuvat väistämättä maan talousnäkymiin. Kauppasotien mahdollisuus aiheuttaa epävarmuutta, ja lisäksi koko euroalueen talouskehitys on osoittanut hidastumisen merkkejä. Toistaiseksi Slovakian vientikauppa on kuitenkin vielä kasvanut, ja pientä lisäpotkuakin voi olla luvassa Jaguar Land Roverin saadessa tuotantonsa täyteen vauhtiin. Land Rover tiedotti huhtikuun lopussa aloittavansa uuden Defender mallin tuotannon Nitran tehtaalla vuoden 2019 aikana. Defender on tarkoitus esitellä syyskuussa Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä ja myynnin on tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa. Nitran tehtaan vuosituotanto aiotaan nostaa 100 000 autoon vuoden 2020 aikana. Tehtaan valmistuskapasiteettia voidaan lisätä 150 000 autoon vuodessa, mikäli Defenderin ja tehtaalla jo valmistettavan Discoveryn kysyntä nousevat korkealle tasolle.
Autovalmistajat ovat alkaneet suunnata huomionsa sähkö- ja hybridiautojen markkinoille. Tämä tuo mahdollisuuksia uusien automallien valmistukseen Slovakiassa. Samalla kuitenkin esimerkiksi Volkswagen on ilmoittanut lomauttavansa 3000 työntekijää kesäkuussa 2019, koska se aikoo vähentää polttomoottorilla toimivien katumaastureiden valmistusta. Siirtymä kohti sähköautojen valmistusta vaatii sopeutumista.
Slovakian hallitus pyrkii löytämään keinoja tukea autovalmistajia erilaisilla tutkimus-, kehitys- ja valmistustuilla, joiden pariin pääsevät myös autoteollisuuteen liittyvät sektorit kuten akkuteollisuus. Sähkö- ja hybridiautojen hankintatuella on pyritty ohjaamaan myös kotimaisten kuluttajien ostopäätöksiä. Kuluttajien kannalta tärkeimpänä investointikohteena tullee kuitenkin olemaan sähköautojen latausasemien ja infrastruktuurin kehittäminen. Valtiovarainministeriön tavoitteena on saada Slovakiaan 1500 latausasemaa vuoteen 2025 mennessä.
Talouskasvun haasteet edellyttävät uudistuksia
Korruptio ja julkisen sektorin tehottomuus ovat Slovakian keskeisimmät ongelmat. Euroopan komission arvion mukaan esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen toiminnassa on tehty pieniä parannuksia, mutta tuomioistuinten tehokkuudessa, laadussa ja riippumattomuudessa on silti edelleen parantamisen varaa. Monille yrityksille esimerkiksi rakennuslupahakemusten ja riita-asioiden käsittelyajat ovat liian pitkiä.
Julkisia hankintoja koskevaa säännöstöä on modernisoitu ja hankintoja hoidetaan entistä ammattimaisemmin. Value for Money -hanketta Euroopan komissio pitää malliesimerkkinä onnistuneesta politiikasta. Hanketta johtaa varapääministeri Richard Rasin luotsaama investointi- ja digitalisaatiovirasto. Hankkeen avulla valtion hankintojen strategisuutta ja niiden panos-hyöty -suhdetta on onnistuttu parantamaan. Kehittämistyötä riittää silti vielä tehtäväksi, sillä monet hankintaprosessit ovat edelleen melko monimutkaisia ja pitkäkestoisia, mikä heikentää myös EU-tukien täysimääräistä hyödyntämistä.
Julkisten instituutioiden kehittämiseen tulisi satsata nykyistä enemmän. Monet nuoret suuntaavat opiskelemaan ulkomaille ja maa kärsii aivovuodosta. Erityisesti koulutuksen laadun kehittäminen nouseekin keskeiseksi tekijäksi Slovakian talouskasvun tulevaisuudelle.
Työprosessien automatisaatio ja robotiikka edellyttävät täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista työpaikoilla. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen alalla hyvältä kehitykseltä näyttää sen sijaan koulunkäynnin aloittamisiän laskeminen viiteen vuoteen sekä ilmaisen ruokailun tarjoaminen päiväkodeissa ja peruskouluissa vuodesta 2019 lähtien. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä oppilaiden oppimistulosten heikkenemiseen ja negatiivisen kehityskulun korjaamiseen. Yleisesti ottaen koulutus ja tutkimus tarvitsevat selvästi lisää investointeja, mutta paradoksaalisesti investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat kuitenkin pikemminkin laskeneet kuin nousseet edellisvuoteen verrattuna.
Valtion verotulot ja veronkantokyky ovat parantuneet maltillisesti. Arvonlisäveron kanto on vielä selvästi potentiaalin alapuolella. Slovakian valtion velka on silti pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Vuoden 2018 lopussa velka oli enää 48,9 % BKT:sta ja ennusteen mukaan velka tulee laskemaan tasolle 47,1 % vuoden 2019 lopussa. Valtion kokonaismenojen ja tulojen arvioidaan tasoittuvan noin 37,7 miljardiin. Toistaiseksi vielä kasvava ulkomaankauppa on keskeinen mahdollistaja valtion velan vähentämiselle.
Ulkomaankauppa ja investoinnit
Ulkomaankaupan ympärillä leijuvat epävarmuustekijät eivät heikentäneet Slovakian ulkomaankauppaa vielä vuonna 2018. Tavaranviennin arvo vuonna 2018 oli 79,8 miljardia euroa, mikä tarkoitti 6,7 %:n kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Vastaavasti tuonnin arvo oli 77,3 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 7,8 %. Näin ollen Slovakian kauppatase oli peräti 2,5 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2018.
Slovakian viennistä valtaosa suuntautui EU-maihin (85,2 %) ja OECD-maihin (88,7 %). Vienti kasvoi sekä EU-jäsenvaltioiden että OECD-maiden osalta 6,5 % vuoteen 2017 nähden. Eniten ylijäämää Slovakialle syntyi Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, USA:n ja Tshekin kanssa käydystä kaupasta. Prosentuaalisesti vienti kasvoi eniten Yhdysvaltoihin (25,3 %), Saksaan (15,3 %), Romaniaan (9,9 %) ja Tshekkiin (9,8 %). Vastaavasti vienti laski Alankomaiden (8 %) ja Iso-Britannian (6,9 %) osalta. Suurimmat kauppavajeet Slovakialla oli Vietnamin, Etelä-Korean, Kiinan ja Venäjän kanssa.
Konepajateollisuuden tuotteet muodostavat lähes puolet, 49,9 %, Slovakian kokonaistuonnista. Vuonna 2018 Slovakian tavarantuonnista pääosa, 68,6 %, tuli muista EU-jäsenvaltioista. Tuonti muista EU-jäsenmaista kasvoi silti 9,4 % edellisvuoteen nähden. Eniten tuonti kasvoi vuonna 2018 Venäjältä (21,5 %) ja Vietnamista (16,3 %). Sen sijaan tuonti Kiinasta laski 15,1 % edellisvuodesta.
Slovakian ulkomaankaupan artikkeleista merkittävimmän osuuden SITC-luokittelun perusteella muodostavat konepajateollisuuden tuotteet eli koneet ja kuljetusvälineet, joiden osuus kokonaisviennistä on 61,5 %. Maan päävientituote ovat henkilöautot ja moottoriajoneuvot, joiden arvo oli noin 22 miljardia euroa kokonaisviennistä. Kasvua autojen viennissä oli 4,1 miljardia euroa edellisvuoteen nähden. Autojen viennistä Saksaan suuntautuu 15 %, Ranskaan 13 %, Yhdysvaltoihin 12 %, Iso-Britanniaan 10 % ja Kiinaan 7,5 %.
Tuonnin osalta eniten kasvanut sektori oli autojen valmistukseen tarvittavat osat, mikä kasvoi 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2018. Tuonnin puolella eniten laskevana sektorina olivat nestekidenäytöt, joiden tuonti laski 376,4 miljoonan euron verran.
Suurimmat suorat ulkomaiset investoinnit Slovakiaan tulivat vuonna 2017 Tshekistä, Kiinasta ja Irlannista (viimeisin tilastoitu vuosi). Merkittävin yksittäinen investointi lähivuosina on kiistatta ollut brittiläis-intialainen Jaguar Land Rover. Nyt Slovakia etsii ulkomaista investoijaa akkutehtaaseen. Neuvotteluja on tiettävästi käyty ainakin Etelä-Korean kanssa.
Petri Lepistö ja Rauli Kostamo