Siperia opettaa: tiede- ja teknologiakomission työryhmän matka Tomskiin

Siperia opettaa: tiede- ja teknologiakomission työryhmän matka Tomskiin

Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmä teki 28.9.–2.10.2015 matkan Tomskiin, Siperiaan. Matkan tavoitteena oli tutustua alueen yliopisto- ja innovaatiosektoreihin.

Noin puolen miljoonan asukkaan Tomsk on merkittävä tiede- ja innovaatiokeskus; alueen kahdeksasta korkeakoulusta kaksi on arvioitu Venäjän neljän parhaan yliopiston joukkoon. Korkeakoulut ja innovaatioteollisuus toimivat tiiviissä yhteistyössä suurteollisuuden kanssa, erityisesti valtion energiajätit näyttelevät merkittävää roolia laitehankkijoina ja tieteen rahoittajina. Kuvernöörin mukaan alue on tuontia korvaavan teollisen tuotannon edelläkävijä. Yhtiöiden rooli herättää kysymyksiä alueen tiedeyhteisön ja innovaatioteollisuuden liikkumatilasta.

Yhteistyötä suomalaisten kanssa toivottiin, ja se onkin jo aktiivista erityisesti maataloussektorilla.

Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntatieteiden työryhmän tehtävänä on edistää Suomessa tehtävää Venäjää koskevaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, lisätä yhteistyötä sekä suomalaisten alan tutkimuslaitosten välillä että suomalaisten ja venäläisten asiantuntijatahojen välillä ja levittää Venäjää koskevaa tietoutta Suomessa. Ryhmän toimintaa rahoittaa Suomen akatemia. Tomsk valikoitui työryhmän matkakohteeksi erityisesti korkeatasoisten yliopistojensa vuoksi. Vaikeista ajoista huolimatta työryhmä näkee positiivista kehitystä Venäjän yliopistosektorilla.

Siperian Skolkovo

Työryhmä vieraili Tomskin valtionyliopistossa. Kuva: Alexandra Ijäs
Työryhmä vieraili Tomskin valtionyliopistossa. Kuva: Alexandra Ijäs

Tomsk on todellinen yliopistokaupunki; noin puolen miljoonan asukkaan kaupungissa on kaikkiaan kahdeksan korkeakoulua ja kaupungin joka kuudes asukas on opiskelija. Sekä Tomskin valtionyliopisto että Tomskin polytekninen yliopisto ovat kansallisia tutkimusyliopistoja ja niistä molemmat arvioitiin keväällä 2015 Venäjän neljän parhaan korkeakoulun joukkoon.

Sekä Tomskin valtionyliopisto että polytekninen yliopisto ovat myös mukana Proekt 5-100:ssa, eli hankkeessa, jonka tavoitteena on saada viisi venäläistä yliopistoa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Hankkeeseen valitut oppilaitokset saavat merkittävää rahoitusta valtiolta. Polyteknisen yliopiston edustaja kertoi, että pitkän tähtäimen suunnitelmia Proekt 5-100:n puitteissa on ollut vaikea tehdä, sillä kilpailun säännöt ovat muuttuneet useaan kertaan. Tomskissa sijaitsee myös teknologiaan ja innovaatioihin erikoistunut erityistalousalue.

Suurteollisuuden ja tiedeyhteisön tuottoisa symbioosi

Alueen korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Aluehallinnon edustajan toteamus "yliopistojen tärkein tehtävä on tukea teollisuutta, sillä ilman teollisuutta ei ole tutkimusta" kiteyttikin symbioosin, jolle alueen hyvinvointi näyttäisi perustuvan. Suurta roolia näyttelee energiasektori, jonka osuus alueen tuotannon arvosta on noin kolmasosa. 

Tsehov parjasi päiväkirjassaan Tomskia tylsäksi ja alkoholisoituneeksi. Kaupunki vastasi rakennuttamalla pilkkaajalleen patsaan. Kuva: Aliisa Tornberg
Tsehov parjasi päiväkirjassaan Tomskia tylsäksi ja alkoholisoituneeksi. Kaupunki vastasi rakennuttamalla pilkkaajalleen patsaan. Kuva: Aliisa Tornberg

Kuvernööri Sergei Žvatškin on taustaltaan Tomskin pohjoisosien öljyteollisuuden edustaja ja toimi ennen kuvernöörin pestiään Gazpromin palveluksessa. Žvatškinin kaudella alueen tiedeyhteisö on muuttunut markkinasuuntautuneemmaksi ja alkanut tuottaa yhä enemmän ratkaisuja erityisesti energiateollisuuden tarpeisiin. Kesällä 2015 Žvatškin totesi tapaamisessa presidentti Putinin kanssa Tomskin tuottaneen tuontia korvaavaa teknologiaa ja kauan ennen kuin tuonninkorvaus pääsi valtion agendalle.

Vuonna 2013 Gazprom sopi aluehallinnon kanssa yhteisestä ohjelmasta, jonka tavoitteena on kasvattaa laitetoimittajien tuotantoa yhtiön kysynnän tasolle, pienentää yhtiön hankintakustannuksia ja korvata tuontia ulkomailta. Gazpromin hankinnat alueen yrityksiltä ovat kasvaneet useita vuosia ja saavuttivat vuonna 2014 jo 3 miljardia ruplaa (n. 40 MEUR). Yhtiö myös rahoittaa alueen tiede- ja tutkimustoimintaa merkittävästi. Vaikka teollisuuden ja tiedeyhteisön tiivis suhde on epäilemättä hyödyllinen alueen taloudelle, herättää se kysymyksiä tieteen liikkumatilasta. Mikä on Tomskin korkeakoulujen todellinen innovaatiopotentiaali, jos tieteellisten ambitioiden ja maailmanmarkkinoiden sijaan toimintaa motivoivat valtionyhtiöiden teknologia- ja tuonninkorvaustarpeet?

Maatalousosaamista Suomesta

Partner Tomsk -yhtiö tuottaa muun muassa MDF-levyä ja laminaattia. Metsäkoneita ja laitteita yhtiö on hankkinut Suomesta. Kuva: Aliisa Tornberg
Partner Tomsk -yhtiö tuottaa muun muassa MDF-levyä ja laminaattia. Metsäkoneita ja laitteita yhtiö on hankkinut Suomesta. Kuva: Aliisa Tornberg

Yhteistyötä suomalaisten kanssa toivottiin erityisesti maataloussektorilla. Luonnonvaroista ja maataloudesta vastaava varakuvernööri Andrei Knorr totesi olevansa suuri Suomen ystävä ja haluavansa ottaa mallia Suomen maatalouskäytännöistä. Yhteistyötä harjoitetaan jo kiitettävästi; Suomesta on hankittu lypsylehmiä, suomalainen insinööriyhtiö Finnelma on ollut mukana alueen biokeskushankkeessa ja rehutekniikkaan erikoistuneelta Murska-yhtiöltä on ostettu myllyjä. Elokuussa Tomskissa vieraili delegaatio maatalouden konsulttiyhtiö ProAgriasta ja kumppanuushanketta suunnitellaan. Varakuvernööri Knorr vieraili itse Suomessa viimeksi kuluvan vuoden kesällä.

Aluehallinnon teollisuuskomitean puheenjohtaja Vladimir Filatov linjasi potentiaalisiksi yhteistyöaloiksi lääkealan teknologian, automaation ja energiatehokkuuden. Yliopistot toivoivat yhteistyötä monella alalla, mutta erityisesti esiin nousivat teknologia ja luonnontieteet, mukaan lukien bio- ja lääkealan teknologia. Polyteknisen yliopiston delegaatio oli vieraillut Otaniemessä edellisviikolla.

Teksti: Aliisa Tornberg

kauppa