Singaporen talouskasvu hidastunut - rakenteellinen muutos käynnissä
Singaporen talousmenestyksen jatkuminen vaatii rakenteellisia muutoksia. Niitä suunnittelee Tulevaisuuden talous -komitea, joka antaa raporttinsa ensi vuoden alussa. Talouskasvu on vaipunut finanssikriisin jälkeiselle vuoden 2009 tasolle, reiluun 1 prosenttiin. Hallitus ei odota lamaa, mutta on varautunut siihen mittavin toimenpitein. Protektionismin nousu on suurin uhkatekijä avoimen talouden Singaporelle.
Singapore muuttaa taloutensa rakennetta pitkällä tähtäimellä tuotantotaloudesta innovaatioihin pohjaavaan suuntaan massiivisella koulutuskampanjalla ja "Skills Future" ohjelmalla.
Singaporen talouskasvuluvut ovat vajonneet vuoden 2009 tasolle. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1-1,5 %, ja todennäköisesti kasvu on lähempänä 1 %. Monilla sektoreilla ollaan jo teknisessä lamassa. Lopulliseen toteutumaan vaikuttavat niin Brexitin käynnistyminen kuin Trumpin kauppapoliittinen agenda. Singaporen hallitus ei usko lamaan, mutta on siihen varautunut keinovalikoimalla, joka pitää sisällään niin laajavaikutteisia kuin tarkkaan kohdistettuja toimia.
Singaporen taloudellinen menestys vuosien ajan on perustunut sen avoimuuteen maailmankaupassa, asemaan finanssi- ja logistiikka – keskuksena ja ekosysteemiin, joka on houkutellut niin kansainvälisiä yrityksiä kuin koulutettua työvoimaa ja toisaalta taas vierastyövoimaa matalapalkka aloille rakennusteollisuudessa, hoiva- ja ravitsemussektorilla. Lisäksi vahvasti keskitetty hallinto ja poliittinen vakaus ovat olleet talousmenestyksen tärkeitä taustatekijöitä.
Kiinan talouskasvun hidastuminen, maailmankaupan supistuminen, öljy- ja meriteollisuuden kriisi öljynhinnan jatkaessa alamaissa, vapaakauppasopimusten voimaantulon lykkääntyminen ja protektionismin lisääntyminen vaikuttavat Singaporen talouteen. Tämänvuotisen alhaisen kasvun uskotaan kuitenkin olevan väliaikainen vaihe, joka johtuu näiden kaikkien kasvuun vaikuttavien tekijöiden yhtäaikaisuudesta. Hallitus ei halua puhua tästä uutena normaalina, vaan kun Singapore käy läpi vaadittavan talouden rakenneuudistuksen, niin kasvun uskotaan palautuvan kolmen prosentin tasolle tuottaen laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kehitystä. Kyseessä on kuitenkin jo nyt pisin yhtämittainen alamäki, jolloin talouskasvu on ollut viiden vuoden ajan alle 5 %.
Singapore käy läpi merkittävää taloudellista rakennemuutosta. Saarivaltio juhli itsenäistymisen 50. vuotisjuhlaa vuonna 2015. Maassa käytiin syyskuussa 2015 vaalit, jotka takasivat valtaa pitävälle Peoples’ Action Partylle (PAP) lähes 70 % kannatuksen. Vuoden 2016 aikana on työtään tehnyt laajapohjainen Tulevaisuuden talouden komitea (Committee of Future Economy), jonka tehtävänä on tarkastella Singaporen talouden keskipitkää näkymää viidellä eri osa-alueella: 1) innovaatiot 2) tulevaisuuden kasvualat ja markkinat, 3) connectivity eli liikkuvuus 4) kaupunkikehitys ja 5) tulevaisuuden työt ja taidot. CFE:n puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Heng Swee Keat.
Tavoitteena on nostaa Singaporen 5,6 miljoonaisen väestön (joista vain 3,6 miljoonaa on kantaväestöä) koulutustasoa ja innovaatiokykyä sekä parantaa talouden laatua ja tuottavuutta. Aiemmin talouskasvu on perustunut ulkopuolelta ostettuun osaamiseen, mikä on passivoittanut kantaväestöön kuuluvia huolestuttavassa määrin. Vuoden 2011 vaaleissa kärsityn tappion jälkeen PAP puolue kuunteli kansan kritiikkiä ja ryhtyi toimiin, joilla mm rajoitettiin maahanmuuttajien määrää vuositasolla 20 000 henkeen aikaisemman 100 000 sijasta. Tämä aiheuttaa jo rekrytointiongelmia useille täällä toimiville ulkomaisille yrityksille, ml suomalaisille.
Singapore on vuonna 2014 julistanut tavoitteeksi tulla maailman ensimmäiseksi ”Älykkääksi valtioksi” ”Smart Nationiksi” ja on kehittämässä kaiken kattavaa digitalisointia. Samaan aikaan huolena on se, että valtaosa paikallisesti koulutetusta väestöstä ei pysy tämän nopean kehityksen mukana. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen työmarkkinoilla on enemmän työn hakijoita kuin avoimia työpaikkoja. Tarkemmin ottaen avoimet työpaikat ovat aloilla, joille ei löydy osaajia ja ulkomaalaisten osaajien työlupapolitiikan kiristymisen vuoksi vallitsee tietty yhteensopimattomuus.
Ongelmaan vastataan panostamalla huikeita summia aikuisväestön koulutukseen. Skills Future, eli tulevaisuuden taidot- ohjelmassa luvataan 5000 $ kouluttautumisseteli, jonka henkilö voi käyttää haluamallaan tavalla. Lisäksi yritykset tarjoavat kouluttautumista työn ohessa. Kyseessä on kuitenkin pidempiaikainen muutosprosessi.
Singapore on siirtynyt tuotantopohjaisesta talousmallista palvelu- ja innovaatiotalouteen, koska tuotannon kustannukset ovat niin paljon suurempia kuin naapurimaissa. Ongelmana innovaatioyhteiskuntaan siirtymisessä on kuitenkin Singaporen aasialainen koulujärjestelmä, joka sekin on muutoksen kourissa. Singapore on kirinyt jo Suomen ohi PISA tuloksissa ja pärjää hienosti matematiikassa ja luonnontieteissä. Singaporelainen koulujärjestelmä painottaa teoreettista oppimista ja kokeissa selviytymistä, käytännön taitojen ja elämäntaitojen opettamisen jäädessä taka-alalle. Monet innovatiiviset suomalaisyritykset ovatkin huolissaan kuinka löytävät singaporelaisia osaajia luovuutta ja soveltamiskykyä vaativiin työpaikkoihin.
Paula Parviainen