Singaporen budjetti vuodelle 2018 katsoo pitkälle tulevaisuuteen
Singaporen vuoden 2018 budjetti ottaa huomioon tulevaisuuden suuret haasteet, kuten globaalin talousarkkitehtuurin muutoksen kohti Aasiaa, teknologisen murroksen ja Singaporen demografisen kehityksen. Avoimen talouden on löydettävä keinot sopeutua näihin. Talouskasvu oli 3,6 prosenttia vuonna 2017, valtion ylijäämä oli huikeat 9,6 mrd S$ (5,9 mrd €). Ylijäämä tullaan käyttämään suurten infrastruktuurihankkeiden lainatakuihin ja kertaluontoisena bonuksena kansalaisille.
Vuoden 2018 budjetti keskittyy neljään keskeiseen teemaan: innovatiiviseen talouteen, älykkääseen ja ympäristöystävälliseen kaupunkiin, yhtenäiseen yhteiskuntaan ja taloudellisesti kannattavaan tulevaisuuteen. Tämän vuoden budjetti ottaa valtiovarainministeri Heng Swee Keatin mukaan huomioon tulevaisuuden suuret muutokset kuten geopoliittisen ja taloudellisen painopisteen siirtymisen Aasiaan Kiinan silkkitiehankkeen ja Intian talouden kehittymisen, Brexitin toteutumisen ja Yhdysvaltojen tekemien verotukseen ja kaupankäyntiin liittyvien muutoksien myötä.
Budjetti huomioi myös uusien teknologiamuotojen yleistymisen ja Singaporen vanhentuvan väestön. Erityisesti terveydenhuollon kulut kasvavat lähivuosina Singaporen väestönrakenteen muuttuessa. Vaikka koulujen opiskelijamäärät laskevat syntyvyyden laskun myötä, koulutuskulut kasvavat Singaporen panostaessa erityisesti varhaiskasvatukseen ja oppimisen jatkuvaan päivittämiseen SkillsFuture-ohjelmallaan. Myös infrastruktuurin kehittäminen (rakennuksien kunnostaminen sekä liikennejärjestelmän uudistaminen ja uusien yhteyksien rakentaminen) ja turvallisuusuhkiin (kuten terrorismiin ja kyberhyökkäyksiin) varautuminen ovat suuria menoeriä.
Budjetissa esitetään 72,68 miljardin Singaporen dollarin (euroissa noin 44,63 miljardin) koko-naistuloa tälle vuodelle. Yhtiövero (15,11 miljardia SGD), henkilökohtainen tulovero (11,43 miljardia SGD) ja arvonlisävero (11,36 miljardia SGD) ovat suurimmat verotulojen lähteet. Singaporessa suurimmaksi yksittäiseksi tulonlähteeksi jopa verotulojen ohi nousee Net Investment Returns Contribution (NIRC eli nettoinvestoinnit), tuloksi arvioidaan 15,85 miljardia Singaporen dollaria.
Valtion menojen arvioidaan olevan 80,02 miljardia Singaporen dollaria (noin 49,12 miljardia euroa). Suurimmat menoerät liittyvät puolustukseen (14,8 miljardia SGD), liikenteeseen (13,7 miljardia SGD), koulutukseen (12,8 miljardia SGD) ja terveyteen (10,2 miljardia SGD). Vuoden 2018 budjetin arvioidaan olevan siis alijäämäinen 0,6 miljardilla Singaporen dollarilla.
Veropohjan vahvistaminen nousi budjetin keskeisimmäksi aiheeksi. Arvonlisäveron korotus valittiin vahvistamisen pääkeinoksi. Arvonlisävero tulee nousemaan 7 prosentista 9 prosenttiin, mutta yllättäen vasta aikavälillä 2021–2025, seuraavien vaalien jälkeen. Tämä lisäys tulee antamaan hallitukselle lisätuloja vuodessa lähes 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvonlisäveron nostaminen puhututtaa Singaporessa, jossa budjetti on useana viime vuotena ollut reilusti ylijäämäinen. Viime vuonna ylijäämä oli jopa 9,61 miljardia Singaporen dollaria odotetun 1,91 miljardin SGD:n sijaan. Viime vuoden suuresta ylijäämästä jaetaan tänä vuonna 700 miljoonaa Singaporen dollaria SG Bonuksen muodossa kansalaisille.
Arvonlisäverotuksen korottamisen tarvetta lähivuosina on vaikea perustella kansalaisille, mutta asettamalla arvonlisäveron korotuksen vasta muutaman vuoden päähän johtava People's Action Party (PAP) haluaa antaa yrityksille sopeutumisaikaa muutoksille ja itselleen pelivaraa tulevia vaaleja varten – liian nopea muutos horjuttaisi johtavan puolueen asemaa. Arvonlisäveron vaikutuksia vanhempaan väestöön ja pienituloisiin pyritään Singaporessa pehmentämään GST Vouchereilla (eli verohelpotuksilla). Tämän vuoden budjetissa GST Voucher-hankkeen rahoitusta korotetaan 2 miljardilla Singaporen dollarilla.
Vuodesta 2020 alkaen kuluttajat ja yritykset joutuvat maksamaan arvonlisäveroa ulkomaisten verkkokauppatavarantoimittajien tuotteista ja palveluista. Uudistus ei koske täysin perinteistä verkkokauppaa, vaan business-to-business–palveluita (kuten markkinointi- ja konsultointipalveluita) ja business-to-consumer–palveluita (kuten videoiden ja musiikin streamauspalveluita).
Arvonlisäveron korotus lähivuosina ja verkkokaupankäynnin uudet verot eivät ole ainoita budjetissa esiteltyjä tapoja varautua tuleviin suuriin menoeriin.Ministeriöiden budjettien kasvua rajoitetaan. Infrastruktuurin kehittäminen vaatii suuria investointeja, joista hyödytään vasta vuosia myöhemmin. Singaporen hallitus luo Rail Infrastructure Fund- rahaston ja pyrkii säästämään jo etukäteen tuleviin hankkeisiin. Tämän lisäksi mahdollisuutta hankkia infrastruktuurihankkeiden rahoitus lainoin valtion omistamien yritysten ja valtion instituutioiden kautta selvitetään.
Kaikkien tupakkatuotteiden valmistevero nousee 10 prosentilla. Kertyneiden tulojen lisäksi uudistuksen odotetaan kannustavan kansalaisia lopettamaan tupakointi ja parantamaan näin kansanterveyttä. Sen sijaan sokeriveroa ei otettu käyttöön, vaikka Singapore taistelee korkeiden diabeteslukujen kanssa ja nuorison ylipaino on yleistynyt. Buyer's stamp duty eli yksityisasuntojen ostamisessa viranomaisten antamista luvista ja todistuksista maksettava vero nousee kolmesta prosentista neljään prosenttiin. Vero koskee yli miljoona Singaporen dollaria maksavien yksityisasuntojen ostoa ja sen vaikutus on suurin hyvätuloisten singaporelaisten keskuudessa.
Singaporen tavoitteena on olla älykäs ja ekologinen SmartNation ja tämän vuoden budjetissa tavoitellaankin hiilijalanjäljen pienentämistä. Uusi hiilidioksidivero on viisi dollaria tonnilta kasvihuonekaasupäästöjä, ei kyseessä on varsin matala avaus tälle uudelle verolle. Verotuksen kiristyminen on odotettavissa lähivuosina, mutta nykyisellä hiilidioksidiverolla pyritään kerryttämään noin miljardin Singaporen dollarin tuotto ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Edellä mainittujen uudistuksen lisäksi Singapore budjetoi yhteiskunnalliseen hyvään esimerkiksi perheiden, vanhusten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemisella. Kansalaisten taitojen kehittäminen ja elinikäinen oppiminen, yhteistyön edistäminen, innovatiivisuus ja kestävä kehitys ovat myös tämän vuoden keskeisiä teemoja Singaporessa. Singapore ei kuitenkaan pyrikään tulemaan pohjoismaalaiseksi hyvinvointivaltioksi. Lähtökohtaisesti kaikilla on vastuu omasta toimeentulostaan, mutta heikoimpia autetaan eri tavoin. Autettavien määrän odotetaan kasvavan väestörakenteen, kiristyvien työmarkkinoiden ja nopean digitalisaation aiheuttamien muutoksien vuoksi.
Eeva Kallas, Paula Parviainen