Serbian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro käyvät EU-jäsenyysneuvotteluita. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Lisäksi Länsi-Balkanin maihin on vuosille 2024-2027 myönnetty 6 miljardin lisärahoitus EU:lta (ns. Länsi-Balkanin uudistus- ja kasvutukiväline). Liiketoimintamahdollisuuksia on mm. valmistusteollisuudessa, jossa yritykset sijoittavat automaatioon ja energiatehokkuuteen. Julkinen sektori Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa investoi mm. liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Erityisesti investoinnit energiaan ja energiatehokkuuteen ovat nousussa.

EU-maat ovat Serbian, Pohjois-Makedonian ja Montenegron tärkeimmät kauppakumppanit. Maiden BKT:n kasvun ennustetaan olevan n. 3-4 % vuonna 2025. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat EU-markkinoiden ympäröimät, mutta työvoimakustannukset ovat alhaiset ja liikenneyhteydet hyvät, joten maat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia myös alihankintaan tai tuotantolaitosten perustamiseen. Kaakkois-Eurooppa, ml. Serbia ja Pohjois-Makedonia, on myös Euroopan aktiivisimpia kaivosalueita. EU, ml. EBRD ja EIB, ovat aktiivisia rahoittajia alueen maissa. EU-rahoituksella tuetuissa investointiprojekteissa on mahdollisuuksia kansainvälisiä tarjouskilpailuja osaaville kokonaisratkaisujen toteuttajille.

Serbia: Serbia tarvitsee ratkaisuja, jotka tuovat tehokkuutta ja lisäarvoa tuotantoon valmistusteollisuudessa, energiatehokkuutta, sekä yhteistyömahdollisuuksia mm. ICT -sektorilla.

1. ICT ja digitalisaatio: digitalisaation ja automatisoinnin ratkaisut, jotka tuovat tehokkuutta ja lisäarvoa mm. valmistusteollisuudessa. Serbian 5G -huutokauppa on tulossa vuonna 2025 ja luo pohjan 5G:hen liittyville ratkaisuille. Mahdollisuuksia myös startup- ja peliteollisuudessa sekä e-government -teemassa.
2. Alihankinta ja tuotannon aloittaminen: Serbiassa on kasvavasti ulkomaalaisia ICT- ja valmistusteollisuusalan tytäryrityksiä ja kustannustaso edelleen alhaisempi verrattuna Suomeen.
3. Cleantech: uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus, jäteveden puhdistus, kiinteän jätteen käsittely, energialaitosten modernisointi.
4. Mahdollisuuksia myös mm. kaivosteknologiassa sekä koulutuksessa ml. digitaaliset oppimisympäristöt ja online-ratkaisut yksityisissä kouluissa.

Montenegro: Suuri tarve kehittää perus- ja ympäristöinfrastruktuuria.

1. Turismi: potentiaalia kaikelle turismiin liittyville, mutta etenkin korkean tason lomakeskuksiin liittyville ratkaisuille.
2. Cleantech: uusiutuva energia, kunnallinen- ja ympäristöinfra.
3. Muita mahdollisuuksia mm. merenkulkuun, metalleihin sekä elintarviketeollisuuteen liittyvän teknologian osalta. Lisäksi Suomen innovaatio- ja startup -sektorilla on hyvä maine.

Pohjois-Makedonia: Infrastruktuuri-investoinnit esim. energia, rautatiet ja kunnallisinfrastruktuuri.

1. Cleantech: uusiutuva energia ja energiatehokkuus, kaivosteollisuus, kunnallis- ja ympäristöinfra ml. jäteveden puhdistus ja kiinteän jätteen käsittely.
2. Muita mahdollisuuksia alihankinnassa mm. ICT, metalli, tekstiilit, ja elintarvikkeiden tuotannossa.

 

 

Teksti: Niklas Lindqvist, Suomen suurlähettiläs, Belgrad