Serbian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian markkinamahdollisuudet 2023

Suomen kauppa Serbian ja Pohjois-Makedonian kanssa on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Serbia on suurin kuudesta Länsi-Balkanin maasta, joihin EU on vuosille 2021-2027 allokoinut yhteensä 9 miljardia euroa tukirahaa sekä 20 miljardin euron edestä investointitakuita. Julkisen sektorin liiketoimintamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin. EU tukee maita hallinnon kehittämisessä ja infrastruktuuri-investoinneissa. Kiinnostus energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviin investointeihin kasvaa.

EU-maat ovat Serbian, Pohjois-Makedonian ja Montenegron tärkein kauppakumppani. Maiden BKT:n kasvun ennustaan olevan n. 2% vuodelle 2023. Vuoden 2022 lopussa EU lupasi miljardin euron rahoitustuen kuuden Länsi-Balkanin maan energiasektorille. Serbia, Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat EU-markkinoiden ympäröimät, mutta kustannukset ovat alhaiset ja liikenneyhteydet hyvät, joten maat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia myös alihankintaan tai tuotantolaitosten perustamiseen. Kaakkois-Eurooppa, ml. Serbia ja Pohjois-Makedonia, on myös Euroopan aktiivisimpia kaivosalueita. EU, ml. EBRD ja EIB, ovat aktiivisia rahoittajia. EU-rahoituksella tuetuissa investointiprojekteissa on mahdollisuuksia kansainväliset tarjouskilpailut osaaville kokonaisratkaisujen toteuttajille.

 

Serbia: Serbia tarvitsee ratkaisuja, jotka tuovat tehokkuutta ja lisäarvoa tuotantoon valmistusteollisuudessa sekä yhteistyömahdollisuuksia mm. ICT –sektorilla.

1. ICT ja digitalisaatio: Digitalisaation ja automatisoinnin ratkaisut, jotka tuovat tehokkuutta ja lisäarvoa mm. valmistusteollisuudessa. Serbian 5G -huutokauppa on tulossa vuonna 2023 ja luo pohjan 5G:hen liittyville ratkaisuille. Mahdollisuuksia myös startup- ja peliteollisuudessa sekä e-government -teemassa.

2. Alihankinta ja tuotannon aloittaminen: Serbiassa on kasvavasti ulkomaalaisia ICT– ja valmistusteollisuusalan tytäryrityksiä ja kustannustaso edelleen alhainen verrattuna Suomeen.

3. Cleantech: uusiutuvat energianlähteet ja energiatehokkuus, jäteveden puhdistus, kiinteän jätteen käsittely, energialaitosten modernisointi.

4. Mahdollisuuksia myös mm. kaivosteknologiassa sekä koulutuksessa (digitaaliset oppimisympäristöt ja online-ratkaisut yksityisissä kouluissa).

 

Montenegro: Suuri tarve kehittää perus- ja ympäristöinfrastruktuuria.

1. Turismi: potentiaalia kaikelle turismiin liittyville, mutta etenkin korkean tason lomakeskuksiin liittyville ratkaisuille.

2. Cleantech: uusiutuva energia, kunnallinen- ja ympäristöinfra.

3. Muita mahdollisuuksia mm. merenkulkuun, metalleihin sekä elintarviketeollisuuteen liittyvän teknologian osalta.

 

Pohjois-Makedonia: Infrastruktuuri-investoinnit (esim. energia, maantiet, rautatiet ja kunnallisinfra).

1. Cleantech: Uusiutuva energia ja energiatehokkuus, kaivosteollisuus, kunnallis- ja ympäristöinfra (mm. ilmanlaatu, jäteveden puhdistus ja kiinteän jätteen käsittely).

2. Muita mahdollisuuksia elintarvikkeiden tuotannossa ja alihankinnassa (mm. tekstiilit, metalli, ICT).

 

 

Teksti: Kimmo Lähdevirta, Suomen suurlähettiläs, Belgrad